ETEENPÄIN, MUREHTIMATTA

 

Vuosi 2023 on ohi, taakseni jäi 2088 km juoksua.

Kilometrini 1992 - 2023 yhteensä 92 402 km , keskiarvo 2887 km vuosi.

Vuonna 1993 syöpätaudin takia vain 402 km. Paras vuosi 2014, jolloin 5103 km.

 

Vaihdetaisiinko aihetta? Pyydän.

Kiitos.

 

Aiemmin kuudenkymmenen vuoden ikää on pidetty vanhuusiän alkamisena. 6.1.2024 päivätyssä jutussaan (linkki tekstin lopussa) vasemmistolainen Yle väittää, että 60 on uusi 40. Tarvitaan kuulemma uusi määritelmä ikävaiheelle, jonka aiemmin on kuvattu aloittavan monia menetyksiä sisältävän elämänvaiheen.

    Miten niin vasemmistolainen? Pitäisikö Ylen vasemmistolaisuus jotenkin todistaa? Ne, jotka kokevat asian kiusalliseksi, saavat aiheesta väitellä. Minusta Yle edustaa arvomaailmaltaan monia sellaisia asioita, joita löytyy sekä oikeiston, että vasemmiston moraalikäsityksistä. 

    Yle on reliikki, muinaisjäännös. Se yrittää olla objektiivinen ja tasa-arvoinen erilaisten mielipiteiden esiintuoja. Minusta se nimenomaan jättää tuomatta esiin valtavirrasta poikkeavat mielipiteet. Yle pyrkii epätoivoisesti määrittelemään valtavirtamme ja epäonnistuu siinä surkeasti. On täysin toisarvoista onko Yle vasen vai oikea, vihreä tai punainen.

    Keskusteluissa suurten ikäluokkien edustajien kanssa tulee esiin "maailman muuttuminen". Kuulee sanottavan, että maailma muuttui äkkiä. Tämä osoittaa, että suuret ikäluokat eivät välttämättä ole ymmärtäneet, että maailma on muuttunut jo kauan. Maailma on ollut muutoksessa joka päivä vuosimiljardien ajan. 

    Suurille ikäluokille on uskoteltu, että mikään ei muutu. Presidentti on Kekkonen ja ryssä ei hyökkää. Välillä ei ollut ryssiä, mutta nyt on taas. Välillä oli muitakin presidenttejä, mutta nyt täytyy äänestää, ettei Haavistosta tule Suomen presidenttiä. Koivistoa saa jo arvostella, ja kohta myös Halosta. Sauliakin sitten joskus.

    Teoriani mukaan ihminen, joka asuu pienessä mökissä Erämeren (Inarijärvi) rannalla, käy kaupassa Ivalossa kerran viikossa eikä lue lööppejä marketin kassalla, ei katso televisiota, ei kuuntele radiouutisia, vaan kuuntelee ACDC:tä, voi sanoa, että maailmassa kaikki on kuten ennenkin. Ennenkin tässä tarkoittaa kahdeksaa viime vuotta. Voiko näin elää, kysytte. Mainiosti, suosittelen kokeilemaan. Itse en ole ihan prikulleen kokeillut, mutta melkein.

    Paimentolaiskertomusten mukaan reilu parituhatta vuotta sitten syntyi mies, joka halusi rakkautta ja rauhaa maan päälle. Hän itkisi tänään sitä, kuinka kauas hänen ajattelustaan hänen seuraajansa ovat harhautuneet. Murheen todellisuutta korostaa, että hän oli mies, ei miesoletettu. Syntyi neitseestä. Toinen isänsä hengaili mukana pyyteettömästi. Ei kuitenkaan se toinen Isä. Miehen seuraajille on luvattu ikuinen elämä. Joskus mietin, että jos Hän olisi elänyt ajassamme, montako someseuraajaa Hänellä olisi ollut.

    Yle ja muut määrittelijät kasvavassa epätoivossaan yrittävät syöttää meille illuusiota, että 60 on uusi 40. Ikänumerot välillä 60 - 80 eivät oikein hyvin kuvaa toimintakykyä. Väitetään, että voimme paremmin nykyään. Väitetään, että jaksamme pidempään. Tästä todisteena on Amerikan nykyinen presidentti, joka eksyi Valkoisen talon puutarhassa. Bide-Joe on vasta 82- vuotias.

    Minusta on aivan sama minkä ikäinen on. Suurin itseä rajoittava tekijä on ulkopuolelta tuleva määrittely. Tämän määrittelyn seurauksena yksilön oma mieli alkaa luomaan harhakuvitelmia, ja lopulta itse alkaa uskomaan niihin. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Ei enää pitäisi, kun on niin ja niin vanha, tai nuori. Ei pidä mitään, jos siltä ei tunnu - sitä ei omaksi koe.

    Ihmisen tulee itse löytää merkitys elämälleen. Tulee itse suunnistaa. Jos eksyy omassa puutarhassaan, ei pidä mennä kauemmas - mutta ei ainakaan pidä johtaa maata, tai mitään muutakaan. Alussa viittaamaani juttu sisältää paradoksin: "itsetunto on huipussaan 60-vuotiaana". Älkää nyt! Itsetunto muodostuu tekojen kautta. Itsetunto pysyy korkealla, kun oivaltaa, että ei tarvitse tekoja eikä määrittelyä. 

    Parasta mennä vain eteenpäin, turhia murehtimatta.

Linkki mainittuun Ylen juttuun.

 

Viikko 52.

Ma- Metsäsuksilla Kirsin kanssa  pääosin umpihankea 4,02 km - 1.07. 

        Illalla juoksua auraamattomilla urilla  8,07 km - 1.02.

Ti- Lepo

Ke- Matolla 10,01 km - 1.02. Parhaimmillaan 12 km/h

To- Matolla 3,01 km - 23 min. Kävelyä Kirsin kanssa 3,31 km - 44 min. - 25 astetta pakkasta.

Pe- Perinteistä latuhiihtoa 15,76 - 1.49.

La- Rautaportti Nellimjärven kautta jäällä 10,89 km - 1.16.

Su- 14,04 km - 1.35 Nellimin tiellä.

Yhteensä 46 km - 5:19.

Koko vuosi 2023 - 2088 km juoksua.

Kilometrit 1992 - 2023 yhteensä 92 402 km , keskiarvo 2887 km vuosi.

Vuonna 1993 syöpätaudin takia vain 402 km. Paras vuosi 2014 jolloin 5103 km.

Viikko 1.

Ma- 10,56 km - 1.17. 

Ti - Nuhaa, ei harjoitusta. Ke- Lepo

To- Juoksumatolla 22,01 km - 2.33.

Pe- Lepo, kävelyä Kirsin kanssa 3,23 km - 44 min.

La- Matolla 20, 4 km - 2.17.

Su- Lepo

Yhteensä 52,9 km - 6:09.

Viikko 2.

Ma- Metsäsuksilla 8,74 km - 1.35

Ti- 20,13 km Nellimin tiellä - 2.33.

Ke-To- Lepo

Pe- Kävelyä Kirsin kanssa 3 km - 31 min. Pakkasta - 34 astetta.

       Matolla 16,06 - 1.43.

La- Tietä ja lumipolkua 10,27 km - 1.19.

Su- 13,22 km - 1.31. Nellimin tie - 28 astetta. Päälle matolla 10,04 km - 1.02.

Yhteensä 69,7 km - 7:59. 

David Goggins on sanonut, että tekemällä joka päivä sitä mitä vihaa, tulee paremmaksi ihmiseksi.

Rauli Somerjoki on laulanut, että joskus tekis, toisinaan sitten taas ei.

Minä sanon, että perusmerkitykseltään puhdas harjoitus syventää olemassolon kokemusta mutta siihen ei saa suhtautua liian vakavasti.

 

YLEINEN TIE PÄÄTTYY

Novellikokoelmani Yleinen tie päättyy on maailmalla. Kirja on omistettu ystävälleni ja tärkeimmälle ihmiselle kirjoittamiseni taustalla, Seppo Saraspäälle. Alla kaksi kuvaa erämaasta jäljenajoreissulta. Siellä missä yleinen tie on päättynyt ajat sitten. Ensimmäisessä kuvassa allekirjoittanut vasemmalla ja Seppo Saraspää oikealla.

- 34 astetta, laitettiin Kirsin kanssa kynttilä palamaan, että linnut saavat lämmitellä.

Kuva talviverkkoreissulta 15.1.2024. Koillisesta valuu kosteutta. Pakkasta kuvassa - 25 astetta. Kalaakin tuli.

 

Linnkejä kirjaan Yleinen tie päättyy:

 Suomalainen kirjakauppa 

 Adlibris 

Inarilainen paikallislehti 

METRIN HEINÄ JA MUUTA

Kotona! Kahden kuukauden eteläsuomen turneen jälkeen löin lievästi juoksussa kaventuneen perseeni kirjoituspöytäni työpenkkiin kotona Nellimissä ja katselin jokirannassa horsmaa ahmivaa valkoista poroa. Lapin aurinko paistaa tällä hetkellä kirkkaalla säällä kaksikymmentäkaksi tuntia vuorokaudesta ja nyt on kirkasta. Kaksikymmentäneljä astetta plussaa väreilee rakoliiterin huopakatolla ja on kuuma Lappilaisella mittarilla mitattuna.

   Ilkuin eteläsuomessa ruohonleikkurin aisassa roikkuvia ja sain koston heti kotipihaan kaarrettuani, vastassa oli metrin heinä jos hiukan liioitellaan. Yleensä joudun ajamaan pihakentän kolme tai neljä kertaa kesässä. Lyhyestä ruohosta on Lapissa hyötyä, siihen mäkäräiset, polttiaiset tai mutiaiset eivät niin helposti piiloudu, sääskihän grillaantuu helteellä toimintakyvyttömäksi. Onneksi tuulee hiukan mutta ne paarmat, niistä ei pääse millään eroon.

   Juostuani Helsinkiin nautimme ystävien kanssa pääkaupunkiseudusta siten kun se nyt Koronan kutistamalla tarjonnalla oli mahdollista. Vuosaaren Aurinkolahdesta lähtee vuorolaiva kiertäen Helsingin edustan saaria päätyen lopulta Hakaniemeen. Laivalla saa kahvia ja olutta, reitillä näkee Helsinkiä toisesta perspektiivistä, Degerön kanava on elämys.
   Tietenkin söimme ja joimme huolellisesti; Zukkiini, Juttutupa, Kappelin kahvio ja Laituriterassi tällä kertaa mutta pahoittelimme kulttuurin täydellistä puuttumista. Ei teatteria, musiikkia tai muuta mukavaa johtuen lepakonpaskasta, joka joutui väärään paikkaan.

   Kotiinpaluussa Pohjoiseen naureskelimme heinäkuun lomakaravaanareita. Kiva on moikkailla vastaanajavia jos kulkee kerran vuodessa, mutta meitä ei innosta olla käsi pystyssä jatkuvasti, mehän asumme autossa monta kuukautta vuodessa. Typerä tapa, ja vielä typerämpää on väkisin yrittää kehittää leirintäaluematkailua. Ehkäpä Suomessa olisi aika herätä Saksan stellplatz-tyyppiseen kevyempään vaihtoehtoon. Täydellisesti varustetulla matkailuautolla emme useinkaan kaipaa leirintäaluetta, pyykinpesu ja saunominen ovat poikkeuksia, esimerkkinä tietysti Helsingin Rastila, joka sijaintinsa puolesta antaa hienon tukikohdan vierailla pääkaupungissa. 
   Tällä reissulla Hämeenlinnan matkaparkki keskustassa sai täydet pisteet. Matkailuautoilija ei kaipaa muuta kuin parkkipaikan, vesitäydennyksen ja mahdollisen kemiallisen vessan- sekä harmaavesien tyhjennykset, talvella sähkö on plussaa. 
   Leirintäalueiden sisäsiittoisia kausipaikkakarvanaamareiden jorinoita ei kukaan satunnainen kulkija jaksa kuunnella, eikä pittoreskista pistorasiasta kukaan täysjärkinen maksa kolmeakymppiä enää tänäpäivänä. On sitten täysin eri asia, jos leirintäalue pystyy tarjoamaan järkevää oheispalvelua: eläinpuistoa, huvipuistoa, museota tai vaikkapa koskikalastusta. Tämä muu lisäarvo muuttaa suhtautumisen myös hinnoitteluun - tästä on Euroopassa lukuisia hienoja esimerkkejä.

   Radio-Suomi on tehnyt heinäkuussa pitkän ohjelmasarjan kahden vuoden hysteriasta, Dingosta. Ohimo ja moni muukin paikka kosteana kirkuneet ovat nyt kasvaneet isoiksi toimittajiksi ja pakkosyöttävät tätä musiikkia huolella. Samassa sarjassa aiemmin Juice, Freukkarit ja Bädding, mutta että Dingo jatkoksi. Ei kuulosta uskottavalta. Oletteko kuunnelleet Depeche Modea tai Classix Nouveauxia ynnä muuta muuta tuon ajan futua? Verratkaapa bändin "omaperäisiä" melodioita noihin. Ainoa plussa on Neumanin sanoitukset.
   Summa Summarum: soittakaa nyt edes Paranoid ainakin joka toinen päivä tai ACDC! Kuinka kauan minun täytyy kärsiä Finnhitseistä tai Taiskan Mombasasta. Herrajumala! Onneksi on Spotify. Ilman Teppo Nättilää radio Suomi olisi täyttä paskaa. Olka Koostakin on tullut ihan täti ja Tarja Närhen Iskelmäradio saa aikaan suolitukoksen. Beatleseita ihannoivasta Jake Nymanista kun vihdoin päästiin niin Susanna Vainiolakin alkaa jo horjua tasapäistävässä Ylen sepelimyllyssä. 
   Pysykää lujina ja muistakaa siellä tuutissa: minä osaan vielä sulkea radion!

   Palautuminen Helsinkiin juoksusta on pikkuhiljaa käynnistynyt. Kotona on nyt hyvä olla hetki poissa heinäkuussa lomailevien tungoksesta ja keskittyä erämaan rauhaan ja kalastukseen. Sitten on luvassa muuta mukavaa elokuun loppupuolella. 

Helsinki on luontokaupunki!

VIIKKO 28.

Ma-Ti- Kävelyä Helsingissä Barefoot tossuilla.
Ke- Pyöräilyä 8 km ja juosten 5,03 km - 0.33.
To- Lepo
Pe- 5,02 km - 0.35.
La- Janin kanssa poluilla 13,7 km - 1.43. Ei erikoista, mutta vielä ei kannata aloittaa harjoittelua kurinalaisesti.
Su- Lepo

Yhteensä juoksua 23,75 km

Tämä on kuvattu matkailuauton salongin kattoikkunan kautta. Varis antennilla.

Ja kun aina valitan musiikista niin täytyy esitellä joitakin joissa kaikki on kohdallaan - lajeissaan, nämä kun laittaa soimaan korviin ja vetää polulle kaikki mitä jaloista lähtee niin tuntee elävänsä.

Kotiin, loppumetrit:

  

ASIALLINEN NIMIMERKKI

-mielialan laskua tai uneliaisuutta
-korvien soimista
-hermostuneisuutta, sekavuutta, painajaisia, havaintohäiriöitä, harha-aistimuksia, vainoharhaisuushäiriöitä, unettomuutta

                                                                                    (Buranan mahdollisia haittavaikutuksia)


Valkoiseksi heteromieheksi syntyneenä ja tässä viitekehyksessä viihtyvänä tasa-arvon kannattajana en voi olla ihmettelemättä kuinka huonosti naisilla tässä maassa menee. Eri mediat esittelevät päivittäin naisten kohtaamaa matalapalkkaisuutta, seksuaalista häirintää, perhe- tai muuta väkivaltaa ja muuta epätasa-arvoista kohtelua. 
   Ehdotankin, että osa kotimaastamme eristetään pelkästään naisille. Tälle alueelle voivat sitten muuttaa kaikki ne naiset, joiden mielestä mies on kaiken pahan alku ja juuri. Alueella tulisi käydä säännöllisesti hieman vanhempia naisia luennoimassa miten ihmeessä he pärjäsivät näiden petojen, miesten, kanssa samassa yhteiskunnassa aiemmin.
   Paluumuutto alueelta on ilman muuta sallittua. Omasta puolestani toivotan sieltä kaikki tervetulleeksi takaisin tänne normaaliin elämään - elämään missä mies kunnioittaa naista ja naistaan, keskustelee hänen kanssaan ja pitää häntä tasavertaisena kumppaninaan. Täällä nomaalissa elämässä eläville on itsestään selvää, sukupuolesta riippumatta, että maailmassa kaikki eivät koskaan voi saada kaikkea millään elämän osa-alueella. Johonkin on joskus tyydyttävä ja tiettyjen asioiden kanssa on vain pystyttävä elämään.
   Sivujuonteena yllämainittuun keskusteluun on tuotu esille nuorten tyttöjen silpominen genitaalialueelta uskonnon varjolla. Tässä yhteydessä ei ole hiiskuttu sanaakaan nuorten poikien ympärileikkauksista erään toisen uskonnon varjolla. Suomalainen lainlaatija on valmis toteuttamaan lain, jolla kriminalisoidaan tyttöjen silpominen. Hyvä. Toivottavasti siinä mainitaan myös pojat. Muutenhan tasa-arvo ei toteudu uskontojen välillä tai edes kuvitteellinen tasa-arvo.

Suomen tunnetuin poliittinen koomikkopari on julkisesti paneelikeskustellut vauvojen tekemisestä. Huvittava setäkaksikko on unohtanut täysin, että on erittäin ja vain, ja vieläpä ainoastaan jokaisen ihan oma asia, haluaako lisääntyä ja täyttää maan. Keskustelussa vauvojen määrästä olemme vaarallisen lähellä valtiojohtoisen Kiinan yhden lapsen mallia. Sinä päivänä kun valtio Suomessa määrää lisääntymään tai olemaan lisääntymättä, muutan täältä pois lopullisesti. 
   Valitettavasti tämä kaksikko ja muut eliittiin kuuluvat orvot pirut voivat rauhallisin mielin iloita suomalaisuudestaan. Suomea johtavan eliitin tekojen seurauksena jossain muualla kansa olisi jo kaduilla tai kiikaritähtäimien takana. Koittakaa arvata kenen päät siellä ristikoilla olisivat ? Erot ihmisten välillä syvenevät samaan tahtiin kuin inhimillisyys heikompien huolenpidosta katoaa sananhelinään.

Viikonloppuna Suomen tunnetuimmassa yleiseen mielipiteeseen vaikuttavassa brändissä, Ylessä ja nimenomaan sen puoli yhdeksän uutisissa, uutistenlukija Piia Pasasen tehtäväksi oli annettu mainostaa Yle-tunnusta ja Pasasen sanoin siellä henkilön itse luomaa omaa "asiallista nimimerkkiä." Kun luo "asiallisen nimimerkin", niin pääsee keskustelemaan. Kysynkin nyt Yleltä mikä on "asiallinen nimimerkki" ja etenkin miten määrittelette sen ? 
   Tässä muutamia esimerkkejä :

"Elysee666" -voidaan tulkita saatananpalvonnaksi tai shampanjamainokseksi.
"Anusaukko" - voi olla henkilön nimi yhteenkirjoitettuna mutta myös peräreikä.
"Serialkilleri" -murotappaja tai sarjamurhaaja (englanniksi:cereals =murot, serial =sarja)
"Ylennussija" -henkilö, joka ei pidä Yleisradiosta tai henkilö, joka harrastaa seksiä liikaa. (Vertaa lisäksi nimerkkejä : "Ylensyöjä", "Ylenvastainen" ja "Ylenantaja", vain muutamia mainitakseni.)

Kertokaa nyt ihmeessä minulle miten asiallinen nimimerkki määritellään. Ottakaa huomioon, että sananvapaus on paitsi omien mielipiteiden esittämistä rikkomatta muita lakeja myös niiden tulkinnan kautta olla loukkaamatta muita ihmisiä, MYÖS MAHDOLLISUUS INFORMAATION VASTAANOTTAMISEEN ILMAN ENNAKKOSENSUURIA.

Terveisin nimimerkki Burananvaikutuksenalainen. 

VIIKKO 47.

Juoksua 20,5 km - 2:21 - 189 metriä nousua.

Vasemman pohkeen fibulan hermon/lihaskalvojen tulehdus jatkuu. Tätä kirjoittaessani tunnen lisäksi lieviä flunssaoireita joten ei onnistu liikunta. Liikunnan vähäinen määrä vaikuttaa olennaisesti kirjoittamiseen - tarvitsen luontoa ja sen antamaa tilaa ajatusten synnyttämiseen.

Varastostani löytyi käytöstä purettua laminaattia, jonka asensin kuistille. Alla on puulattia, jonka päälle tuli ensin ilmansulkupaperi (ruskea) sitten askelmuovi ja sitten laminaatti. Otsavalo oli työssä tarpeen mustan laminaatin saumojen hahmottamiseksi.

Valmis.

Ei vain tule lunta.