TOINEN PÄIVÄ

Takana 124,34 km
Toinen päivä 55,68 km
Juoksuaika 6 tuntia ja 30 minuuttia
Huoltoineen 9 tuntia

Päivän vierasesine ojassa : paistinpannu
Päivän lintu: korppi
Päivän sankari : Tapasin 65-vuotiaan tielaitoksen miehen seisomasta höyryletku kädessä melkein muniaan myöten jäisessä ojassa. Rumpuja avataan höyryllä. Pientareella kuorma-auto vilkut päällä ja perässä kompressori. Voi tulla kylmäkin...
Mp3: AC/DC : Evil Walks Behind You
          Marillion : Kayleigh sopii loputtomaan suomaisemaan.

Lämpötila maksimissaan plus viisi, iltapäivästä aurinkoa mutta se tuuli...

Aluksi :

Jos joku katselee kilometrejä per päivä niin niiden perusteella ei kannata vetää johtopäätöksiä miten täällä menee.
Alunperin olin kovin vastahakoinen laatimaan minkäänlaista aikataulua mutta ystävien ja osin median pyynnöstä sen tein. Lapissakin on tehty paljon poroaitaa aikamääreellä mennään alkuviikosta...matkat ovat pitkiä ja täsmällisyyteen on vaikea päästä mutta on korrektia yrittää ilmoittaa koska on maisemissa, edes suurinpiirtein.
Minä tykkään vetää ensimmäisenä päivänä senverran että jo hieman tuntuu. 
Jos juoksisin kuuden päivän kisaa tällä kunnolla lämpöisissä olosuhteissa olisin eilen vetänyt noin 110 km ja jatkanut sitten hetken levon perästä tähdäten noin 130 km per ensimmäiset 24 tuntia.
Nyt se olisi ollut itsemurha. Miksi sitten noinkin paljon ensimmäisenä päivänä ? Katsokaas jos vedetään pikkunätisti neljä päivää ja sitten huomataan että ei mene enään niin mitäs sitten ? Kun minulle tulee kielilläpuhumisen- ja kahlaamisenaika voin nyt motivoida itseäni että pystyt kyllä edes 40 kilometriin - pystyithän alussakin 68 km.
Lisäksi näissä pitkissä alussatehtyjä ja etenkin monen päivän virheitä ei tahdo saada anteeksi joten on syytä oikeasti tietää mihin (luulee...) pystyy tasaisesti.

---

Aamulla seitsemältä ylös, puurot naamaan ja releet ylle ja tielle.
Oikeanjalan kantapää jalan alta oli kipeä illalla. Metka jalka. Jos sillä juoksee harjoitusviikkoa tasaisesti niin se on ok. Mutta annapas olla kun keventää niin sitten... Tuollainen se on ollut jo viisi vuotta ,tiedä näistä.
Eli ei muuta kuin auts ja töks. (Nyt se on oireeton päivän päätteeksi.)
Kympin kohdalla istuin matkailuauton vessassa ja kuuntelin tunturituulen ulvontaa. Olen maannut lukemattomissa autiotuvissa ja tarponut kairassa milloin milläkinlailla kuunnellen tuota samaa ujellusta. Jos tuuli osaisi puhua niin sillä varmasti olisi paljon kerrottavanaan. Ilmaa se sensijaan raikastaa. Ja saa vanhan ja kankean entistä kankeammaksi tiellä.
Raikas ilma sensijaan ei ole ollut kaikissa niissä lukemattomissa pukuhuoneissa joissa olen verytteyn jälkeen vaihtanut kisa-asua ylle milloin maratoniin tai lyhyempään. Laihoja miehiä ja linimenttiä. Puheensorinaa ja vitsejä. Kööri koolla valmiina taistelemaan aikaa vastaan. Aikansa kutakin. Nyt tätä.
Sanoin Kirsille heti aamulla että nyt mennään korostetun rauhallisesti. Käytin aikaa huoltoon hieman enemmän ja katselin maisemia - mikäs kiire tässä on.
Make soitti jossain vaiheessa ja piristyin. Onninkin kanssa tuli juteltua myöhemmin. Mukavaa kun tuetaan.
Kuitenkin koko aamupäivä oli alakuloinen. Kylmä tuuli ja jotenkin laahustamista.
Makkarasopan jälkeen seuraavassa huollossa oli kahvia ja salapullaa. Kirsi oli hoitanut jostakin hillopitkoa. 
Korostan että näkkileipääkin syön, köyhällä ei aina ole pehmeään leipään mahdollisuutta.
Loputtomia suoria mutta tasaisempaa kuin eilen.
Sitten sain tarpeekseni. Pyyhin ruikuttaja Koskisesta pölyt. Vedin mp3 luurit korville ja kiristin vauhtia. "Evil Walks Behind You..."
Ei muuta kuin hard diskiä driveen. Myötätuuli puhalsi lantion ylös ja pääsin jonnekin 45 kilometrin kohdalle ihailemaan hienoja palsasoita ja niiden välisiä vanhoja aihkeja (mäntyjä).
Loppupäivä sujui suunnitellusti. Huomenna jatketaan. Aina vaan. Päivästä päivään.

---

Pöytä on katettu mutta juoksijaa ei näy. (Hidas)

Lopuksi huumoria :

Voiko ultrajuoksusta tulla humalaan ? Kyllä voi.
Huomenna minut tapaa kauheassa kännissä Kaamasen tiellä.
(Sijaitsemme nyt noin 14 km ennen Kaamasta.)

Tässä yövytään.