14. PÄIVÄ - KAKSI VIIKKOA TAKANA

Lähdin siis Nuorgamista kaksi viikkoa sitten kohti Hankoa. Tarkoituksena on juosta 1609 kilometriä.
Takana nyt 798,16 km
Tänään 53,44 km jonka juoksuaika 6:45 tuntia, kokonaisaika huoltoineen 9:15 tuntia.

Olemme nyt Nakkulanperällä, joka sijaitsee noin 7 km ennen Rantsilaa. Reittimme kulkee seuraavaksi Pulkkilaan, josta suuntaamme kohti Iisalmea. Todennäköisesti olemme Iisalmessa 28.5. Alkuperäisestä aikataulusta olemme siellä siis päivän jäljessä mutta se ei nyt todella ole kovin merkittävää...

Päivän vierasesine ojassa : lenkkitossun pohjallinen ! (ei oma)
Päivän linnut : kolme joutsenta ylilennolla
Päivän biisi : Onnin ja Keijon sovitettu "tule juoksemaan vaan" (paljon onnea vaan)
ps. ilmoitan herrat talenttiin juoksevana lauluduona
Päivän kyltti: Juotontie

Erityiskiitokset:
Leena ja Veijo huollosta ja muusta tuesta; kolme koneellista pyykkiä plus kuivaus. Sauna ja iltapala plus aamiainen jne. ... Teitä ei olisi ilman äitiäni. Kiitos sinne pilvenreunalle. Perintösi maailman kaikkien ihmisten tasavertaisuuden ja ymmärtämisen suhteen jatkuu. Nyt vasta olen tajunnut.
 
Onnille ja Keijolle lahjasta ja tietenkin juoksuseurasta. Olivat ikimuistettavia hetkiä.

Päivän paskajutut : 
Etelästä katsoen on hyvä ja lämmin ilma ? Älkää nyt, Suomi on pitkä maa. Täällä tänään alle kymmenen astetta, tuuli ja vesisade...

Vasen reiteni kipuili loppupäivällä. Juu, olen juonut ja syönyt, myös suolaa. Sisälinjat kiristyvät...
Onko vaikeaa ? Ei ole. Minulla on vaikeusasteikko 1-10 ultrajuoksussa. Tämä on kolmosta. Eli sattui. Kyllä sattui. Venyttelin.

Mitä kertoisin ? 
Lähdimme puoli yksitoista Oulusta kolmen koplana tallaamaan. Onni ja Keijo juoksivat kanssani reilut 30 kilometriä. Minulle oli kunnia juosta heidän kanssaan. Molempiin olen tutustunut juoksun myötä.
 Onnin blogista selviää lisää päivästämme. Keijohan on M60 maratonin viimevuoden suomenmestari, joten joukossa oli siis yksi urheilijakin.
Loppupäivän suunnitelmana oli juosta 50 km täyteen ja levätä hieman lauantain pitkän päivän päälle. Tämä meni juuri niin mutta hitaasti johtuen reidestä. Reidessä ei siis ole vammaa vaan rasitusta. Mistäköhän ? Voi vitsi...

Siis satoi. Ja tuuli. Onni sanoi Limingassa että juoksemme madolla. Sateesta johtuen kastemadot olivat sankoin joukoin liikkeellä kävelytien asvaltilla. Juoksumadolla en olekaan koskaan juossut. Joskus olen kokeillut mattoa mutta tämä oli kyllä loistava puujalka.
Kiitos muuten Karille pyöräilyseurasta ja kannustuksesta. En laita tähän sukunimeäsi koska en muista sitä. Sori.

Juuri ennen loppua kun Kirsi oli löytänyt tämän suojaisan levähdyspaikan tapasin pientareella rekkakuskin vaihtamassa rengasta. On kovaa hommaa.

Mitä on jäänyt kahdesta viikosta ? Unohtumattomia maisemia ja ihmisiä. Sydämellinen vastaanotto kaikkialla ja uskomaton kannustus. Välittämistä ja blogin kautta monet seuraavat, joku jossain jo miettii omia haaveitaan ja hetkiensä kohtaamista.
Juuri siihen minä pyrin.
Matkaa on vielä jäljellä ja vieläkään ei ole itsestäänselvyyksiä.
Saan kokea mitä annetaan.
Huomenna taas.