Maalatessani kommunistikarsinaa punaisella Tikkurilan Vinhalla (ei kaupallinen yhteistyö), kuulin sääsken ininän ja tunsin piston niskassani. Sääski on pohjoisen hyttynen, tämä tiedoksi etelän ihmisille. Kalasääski on eri asia, mutta ei mennä nyt siihen. Siis kesä Lapissa toukokuussa? Västäräkkipariskunta muutti rakoliiterin puupinoon, kirjosiepolla on haaremi pihan pöntöissä ja joen vesi nousee nousemistaan. Plus kaksikymmentäkolme, kelpasi maalata karsinaa sääskestä huolimatta.
Isosisän mielestä kaikki hiukankin poliittisissa mielipiteissään vasemmalle kääntyvät olivat kommunisteja. Hänen mielipiteensä kehittymiseen saattoivat vaikuttaa kaksi itäräjan taakse tehtyä jätkänpyyntiretkeä ja paluu sieltä yksikätisenä. Toisaalta isoisä sanoi suoraan, kaunistelematta, kuten minäkin. Hevosmiehenä hän ymmärsi, että karsinan tehtävä on kahdenlainen riippuen tilanteesta: pitää sisällään sinne suljetut, tai ulkopuolella ulkopuoliset. Tätä taustaa vasten itärajalle suunniteltu vihreä peruskoulu- tai päiväkotiaita, vaikkakin sen huippu tuunataan piikkilangalla, on surkuhupaisa viritelmä. Lapsenuskoinen oletus pahan loitolla pitämisestä. Aitoja ja karsinoita rakennellessa kannattaa pohtia vakavasti sulkeeko itsensä ulko- vai sisäpuolelle.
Punaväri sopii kommunistikarsinaan. Pohdittiin naapurin kanssa, miksi punainen on valikoitunut ajan saatossa työväenpuolueen väriksi. Emme saaneet asiaan selvyyttä. Sen sijaan naapurin mielestä kommunistikarsina oli hauska juttu, mutta hänkään ei voinut ymmärtää miten sosiaalidemokraatit ovat onnistuneet maalaamaan aatteensa nuoria kaupunkilaisia kiinostavaksi. Suomihan toteuttaa tällä hetkellä eräänlaista valtiokapitalismia. Työtätekevät maksavat toistensa sosiaalietuudet, ja vähän muidenkin. Yritykset vähemmän. Yrittäjän näkökulmasta tämä vähemmänkin on liikaa. Viimemainittua mielipidettä puoltaa Venezuelan konkurssi. Maasta yrittävät nyt kaikki muuttaa pois. Öljy- ja luonnonvaroiltaan rikas maa ajettiin katastrofiin kommunismilla.
Kuten isoisänikin, minä sekoitan ajattelussani tarkoituksella sosialismin ja kommunismin. Pyrin mielipiteessäni selkeyteen. Annan näin vastustajilleni mahdollisuuden irvistellä detaljien puutetta. Kommunistikarsinani räystäslaudat ovat valkoiset, muut osat punaisia. Se on selkeyttä. Selkeyttä ei edusta eri aatesuuntien maalailu tarpeen mukaan enemmän miellyttäviksi. Viimeinen esimerkki tästä on empatian mukaanottaminen. Että oikein empaattista sosiaalidemokratiaa?
Miellyttäväksi maalaamista tapahtuu myös uskonnoissa. Kaikki pitää pelastaa, antaa takuu paremmasta. Jos ei kukaan muu, niin ainakin Jeesus. Käykö? Nyt erikoistarjouksessa!
Ihminen, joka on oman onnensa seppä, aiheuttaa kateutta. Teemu Selänne kertoo hämmästyneensä, kun huomasi politiikkaharrastuksensa viriävän. Selänteen Twitteristä on Helsingin Sanomat saanut ilmaista täytettä, puhumattakaan Ilta-Sanomista. Entisenä huippu-urheilijana Teemu on joutunut matkallaan tekemään valintoja ja tämä ei kommunisteille käy. Selänne on itse ottanut vastuuta ja rakentanut oman uransa. Sitäpaitsi Teemu ja Elastinen ovat saaneet ihmisten auttamisen saralla enemmän kuokituksi, kuin moni poiskannettu kommunisti. Viittaan tällä eräisiin Sotshin olympialaisten murheellisiin tapahtumiin.
Kaikki eivät pärjää, mutta voisivat edes yrittää. Luin erään kestävyyslajin valmentajan tilitystä siitä, että hän oli joutunut houkuttelemaan nuoria urheilijoita lenkille ja harjoituksiin. Missä ovat menestyksen nälkä ja voittamisen himo? Sanon suoraan, että jos aikoo menestyä ja päästää suustaan ulos lauseen: "Harjoittelu vie niin paljon aikaa...", voi samantien lopettaa ja siirtyä muihin harrasteisiin. Samaa ihmettelin tämän kevään ylioppilaan televisiohaastattelussa. Hän kertoi lukion vieneen päivistä aikaa paljon. Aikaa miltä muulta?
Kommunistikarsinani tarkoitus on pitää porot ulkopuolella. Monelle Lappia reservaattina tai virkistysalueena pitävälle voi tulla yllätyksenä tieto, että kesähelteellä kisurat tulevat kyliin ja asutuksen liepeille. Makaavat seinustoilla varjossa, kusevat ja paskantavat samalla kaikki kuistit ynnä muut muut suojaisat paikat.
Pihamme on osittain hiekkaa. Porojen suosiossa on autokatoksen ja liiterin väli. Viileällä hiekalla on mukava maata ja kuseskella. Tätä samaa ongelmaa torjutaan isommissa kaupungeissa porttikonkien lukittavilla porteilla. Kaupungissa ongelman aiheuttaja ei ole poro, vaan loro.
Espoon West Endissä on tietojeni mukaan yksi kommunisti. Kukaan ei tiedä kuka hän on, mutta vaaleissa ääni ilmaantui taas laskentoihin. Kehitys siellä(kin) on ollut suotuisa. Vielä 2015 ja 2019 kommunisteja äänesti West Endissä kaksi, nyt enää yksi. Veikkaan avioeroa tai luonnollista poistumaa. Kuusikymmentä prosenttia äänesti kokoomusta tällä Espoon hyvätuloisten asuntolueella. Paikallisista karsinoista minulla ei ole tietoa, mutta jos niitä on, kyseessä on ulkopuolisten alueelle pääsyn rajoittaminen.
Jos voitan lotossa, ostan kommunistikarsinaani Teslan. En aja sillä, vaan rakennan uuden karsinan kauemmas talosta vanhalle Nissanilleni. Teslan karsinan kun pitää olla talon wifi-verkon yhteydessä. Näin autoon saadaan uudet päivitykset ajantasaisina. Myös ne, joissa yön aikana auton toimintasäde laskee yhtäkkiä kaksikymmentä prosenttia. Teslaa hylätään katsastuksissa tukivarsien tai jarruongelmien takia, siksi en aja sillä. Siitä tulee pelkkä pihakoriste. Karsinan käyttötarkoitus laajenee: porojen lisäksi myös kommunistit pysyvät poissa uuden Teslani lähettyviltä.
Elämä ei ole loton voiton odottamista. Vastuuta itsestä on otettava, jos mielii menestyä. Helsingin itäkeskuksessa on nuorten toimintatalo Kipinä. Kipinän yhteydessä on Mummola-niminen musiikkistudio. Nuorisotyön ideana on tarjota nuorille studiotilat ja ohjausta musiikin tekemisessä. Tiloissa käy nuoria, jotka vakavissaan tähtäävät musiikkiuralle. Tiloissa käy myös nuoria, jotka parin käyntikerran jälkeen eivät palaa. He huomaavat, että kukaan ei tee musiikkia heidän puolestaan. Itse itselleen tekemisestä on kasvettu pois jo taipaleen alussa.
Moni tähtää muutokseen ja kaipaa elämässään vapautta. Sitten kun vapaus koittaa tai sen saavuttaa, ollaan täysin hukassa. Näin käy esimerkiksi eläkkeelle jäädessä tai jonkin pitkäaikaisen tavoitteen toteutuessa. Ilman päivittäistä rytmiä, jatkuvaa ponnistelua ja etenkin ilman omia sääntöjä homma menee kommuunismiksi. Sinut suljetaan karsinaan tehtävää täyttämään.
Mitä väliä, kun valtio lopulta hoitaa? Todellisuudessa valtio ei hoida mitään. Suomea ei kuntoon saada millään ideologialla, vaan sillä, että jokainen laittaa itsensä ja omat ympyränsä kuntoon. Pelkästään ulospuhaltamalla ei pärjää, sisään on hengitettävä.
Koronavuosien aikana kehittyi eräänlainen joukkopsykoosi, josta kaikki eivät vieläkään ole päästäneet irti. Jäätiköt sulavat ja me kuolemme kaikki. Oliko viimeksimainittu yllätys jollekulle? Ratkaisuksi olen tarjonnut elämää tässä ja nyt. Siitä huolimatta, että vesi voi nousta ja huuhtoa kaiken pois, aivan kuin pesupallosta. Tiedättehän, sellainen kapine, mihin laitetaan pesuainetta sisään ja sitten se sijoitetaan pesukoneen rumpuun pyörimään pyykkien sekaan. Sillä ne maalitahrat puhdistuvat.
Editoitu 18.5. ja 19.5. parin saamani sähköpostin palautteen perusteella:
1. Palauteposti väitti, että en tiedä mitä kommunismi on.
2. Palaute kysyi valtiokapitalismista.
Luonnollisestikaan en julkaise minulle lähetettyjä sähköposteja, mutta yritän selventää asiaa samalla kaikille lukijoille.
Ajatteluani on kieltämättä usein hankalaa ja vaikeaa seurata, mutta nimenomaan ajattelun muutoksesta tässä olikin kysymys.
On kyllä todella rasittavaa selitellä, lukijalle pitää mielestäni jättää tilaa omille tulkinnoille. Jokainen löytäköön oman totuutensa, yhteiskunnalliset kirjoitukseni ovat pelkkiä hapuilevia aiheita.
Rakkaat lukijat, olen hyvin tietoinen mikä voi olla kommunismia. Kuitenkin minkään ideologian määrittely ei voi olla jäännöksetön ja absoluuttinen totuus. Ideologian moninaisuuden ymmärtäminen on kaiken aatekeskustelun perusta. Kommunismikin syntyi 1800-luvun teollistumisen myötä, eli mikään uusi asia se ei ole.
Valtiokapitalismissa on kyse siitä kuka hyötyy yksilön ponnistelusta yhteiskunnan eteen, minusta ei ainakaan yksilö itse läheskään aina.
Kommunismin keskeisiä teemoja:
- Arvo syntyy työstä. Työn tekijälle maksettavan palkan on oltava pienempi kuin hänen työnsä arvo. Työn ja pääoman ristiriitaa käsittelee muuan kirja nimeltä Pääoma.
- Luokka. Kysymys taloudellisesta eriarvoisuudesta on aina kysymys tasa-arvosta ja vapaudesta.
- Itseisarvoinen työ - välinearvoinen työ. Itseisarvoista työtä tehdessä minua motivoi tulos, juoksen ja tulen parempaan kuntoon. Välinearvoinen työ: teen töitä ansaitakseni rahaa. Itseisarvoinen työ on hyvinvointini kannalta mielekkäämpää. Yhteiskunnan tulisi järjestää asiat niin, että välinearvoista työtä tehdään vain sen verran kuin on välttämätöntä.
- Pääomien kasautumista estetään/ohjataan. Yhteisomistus.
- Kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeidensa mukaan. Yhteisön toimintaan osallistuminen, demokraattisen neuvottelun ja päätöksenteon tarve.
Lisäksi on esitetty:
- Kommunismi ei ole valtiomuoto. 1800-luvulla kommunistit näkivät valtion kapitalismin tukirakenteena. Valtio tulisi lakkauttaa!
- Kommunistit tunnustavat valtion saavutukset ihmisen elämän parantamisessa ja kapitalismin suitsimisessa mutta ajattelevat, että valtio kontrolloi ja pitää kurissa. Tämä johtaa pääoman kasautumiseen.
-Kommunismi ei ole sosialismia.
- Kommunismi on horjuttanut arvoliberaaleja teemoja. Kommunistit ovat ensimmäisten joukossa kannattaneet avioeroa, aborttia, ehkäisyä, sateenkaariteemoja jne.
- Kommunismin suhde väkivaltaan on ristiriitainen: vallankumous kontra aseistakieltäytyminen.
- Kommunistit ateisteja? Kommunismiin sisältyy ajatus, että uskonto on ihmisen yksityisasia.
Niin sanotut "alkuperäiset" kommunistiset teemat ovat ajankohtaisia, koska talouden, tuotannon ja omistamisen ehdot muuttuvat digitalisaation, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen myötä.
Tarve kuluttaa vähemmän ja asua yhä tiiviimmin kasvaa. Elämänalueet, jotka ovat pääoman kasautumisprosessin ulkopuolella kaipaavat laajentumista.
---
Ylläolevaan editoituun sisältöön on käytetty osittain kansanedustaja Anna Kontulan aiemmin julkaisemia ajatuksia pohjana kommunismin määritelmille.
---
Onko se sitten noin? Siinähän sitten mietimme.
Kotalassa 18.5. Pasi Koskinen
VIIKKO 19. HARJOITTELU
Ma- 14,24 km - 1.39. Hiekkatiellä.
Ti- 6,66 km - 46 min. Asvaltilla.
Ke- Kävelyä Kirsin kanssa 3,08 km - 45 min.
To- Ivalo - Nellim 42,88 km - 5.07. Nec Plus Ultran reitin paluu.
Pe- Lepo
La- Lepo / Kirsin kanssa retkeilyä, kävelyä Ruijanjoella.
Su- 8,50 km - 1.03. Haapakuru poluilla.
Yhteensä 72,2 km - 8:37
Hyvä viikko. Pitkä on matka pohjalta huippukuntoon. Arvioin olevani 2/3 huonmmassa kunnossa kuin viimevuonna startatessani Kauhajoen kilpailuun. Pitkä tauko ei ole fyysisesti lainkaan hyväksi.
Mutta (ehkä) henkisesti? (vale)
Näin jälkikäteen vihdoin tajusin omalla kohdallani "ulospuhalluksen" Kauhajoen kuuden päivän onnistumisen myötä. Pitkään tavoittelemani kuudensadan kilometrin raja rikkoutui, mutta pysähdyin vasta seuraavan ultrajuoksun jälkeen tämän vuoden helmikuussa. Olisi voinut pysähtyä aiemmin eri tavalla.
Viime lokakuun sairastelut romuttivat kilpailussa jo valmiiksi romutetun pohjan. Olin syyskuun 2022 Norjan reisun jälkeen omasta mielestäni hyvässä kunnossa, mutta se oli harhaa. Tiedossa marraskuussa oli helmikuun 2023 hallikilpailu. Juoksin marraskuussa ja joulukuussa liian vähän, väärin, mutta etenkin kaupanpäälle vastoin tahtoani. Seurauksena tammikuussa motivaatio romuttui ja helmikuun kilpailusta tuli torso. Parempi vaihtoehto olisi ollut juosta "vapaasti" marraskuu ja tiivistää sitten kahden kuukauden prässillä kohti hallia. Näin motivaatio olisi ehkä syvällä sisimmässäni säilynyt vahvana.
Yksinkertaisesti sanottuna hukkasin ajatuksen. Nyt se on kristallinkirkas.
KEVÄTRETKIKUVIA RUIJANJOKIVARRESTA
Minä nukun. Jos minä unta näen,
en herätessäni tiedä, mistä olen uneksinut.
Minä nukun. Jos minä en näe unta,
minä herää avoimeen tilaan.
En tunnista sitä, koska heräsin
siihen mitä en vielä tuntenut.
Mikä parasta? Ei se, että unessa uneksii
eikä unessa uneksimattomuus,
vaan se ettei herää koskaan.
- Fernando Pessoa, 1933
Sami Liuhdon maanantaipalindromi (15.5.2023) minulle:
Salatao massakirisi iso kesällä.
Tallo kuoro: Pasia mille?
Nellim aisaporo ukolla tällä.
Sekosi isi rikas, samoat alas.
Runoudesta kiinnostuneille suosittelen Sami Liuhdon Tyhjiö-sarjaa. (Käsite)
