Leivoin aamulla pullaa ja pesin koneellisen pyykkiä. Osaan vaihtaa autoon öljyt ja rakennella sekä korjata kaikenlaista.
Olen siis täydellinen mies.
Mikä täällä haisee?
Omakehu.
Kaukana täydellisestä, mutta aina voi yrittää kasvaa ihmisenä. Pullan leipominen ystäville tulokahvipöytään kertoo arvostuksestani heitä kohtaan, ruokaa ja etenkin itse tehtyä on aina mukavan sydämellistä tarjota. Toki olisin voinut vaihtaa öljytkin heidän autoonsa mutta se ei nyt ollut tarpeellista eikä inhimillistä ulkona raivoavassa myrskyssä. Lunta vaakasuoraan tuulen kanssa.
Kävin juoksemassa 10 kilometriä - 1.06. Sitä tunsi olevansa elossa kun tuuli puhalsi eilen murtuneeseen yläposkihampaaseen. Näkyy tähtiä kesken päiväjuoksun. Kulttuuri syvenee, minua ei lannisteta.
Kuvassa on uutta Nellimintien jo käytössä olevaa linjaa. Urheileminen maantiellä on joskus lohduttoman oloista olkoonkin, että Lapin maisema hivelee silmää. Myönnän odottavani kevättä.
Urheilu tai harjoittelu ei aina ole todellakaan mukavaa. Liikkeessä pitää silti pysyä, jotta pohjakunto pysyy yllä ja minun tapauksessani joskus sitten kestää taas oikeata harjoitteluakin. Kilpailevana ultrajuoksijana olen ylpeä kuninkuuslajistani. Ainuttakaan kilpailua ei voiteta etukäteen mediassa hehkuttamalla eikä huonosti menneen ultrajuoksun jälkeen voi syyttää lipsuvia suksia. paras on se henkilö, joka kerää eniten kilometrejä annetussa ajassa tai sitten on nopein määrätyllä matkalla.
Henkilö eli ihminen?
Muistatteko:
Kuka pelkää mustaa miestä?
Sitten:
Kuka pelkää jäämiestä?
Nyt:
Kuka pelkää jäähenkilöä?
Arvo, asia tai ihminen ei muutu nimeä vaihtamalla kuten ei yksilön arvopohjainen suhtautuminenkaan.
Loin tänään aamupäivällä ennen lenkkiä ja ennen ystävien saapumista wordiin uuden tiedoston kirjani uutta versiota varten. Taas mennään. Seison vuoren juurella ja huipulle pitää päästä.
Kuten juoksussakin. Annat vain kaiken.
Viisi liuskaa valmiina. Kuka tietää kenelle kelpaa?
Kuulokkeissa soi Domino Dancing 2018 Remastered, Pet Shop Boys.
Huomiseen, päiväkirjablogia tulee vielä kuusi päivää ja yleisön pyynnöstä lisääkin jos tulee pyyntöjä. Yleisöä näkyy olevan tilastojen perusteella paljon, botit poislaskettuna.
Kiitos.
***
Nyt soi Janis Joplinin Mercedes Benz
***
Oh Lord give me right words.
Näin ikääntyessä sitä huomaa että ihminen muuttuu. Kehitytään ja kasvetaan aikamme. Entäs sitten kun pitää koettaa alkaa pienetymään ja huonontumaan? Osaako sen tehdä arvokkaasti? Joiltain osin sitä varmasti on jo tapahtunut: fyysinen nopeus, ajattelun joustavuus. Alkaako oppiminen jossain vaiheessa muistuttaa tivolissa ollutta laitetta jossa sattumanvaraisesta kolosta nousi myyrän pää ja sitä piti ehtiä kolauttaa vasaralla ennen kuin se katoaa näkyvistä - yhä nopeammin ja nopeammin pelin edetessä.
VastaaPoistaHenkinen kasvu on mielestäni tyyntymistä.
PoistaTasapainon löydyttyä vanhenemisen myötä tuskin mikään huononee tai pienenee ainakin siten kuin itse asioita arvotan.
Elämä ei liene suoritus eikä lopputulos tulos?