Takana 1622,27 km
Tänään juoksin 80,24 km ajassa 10:50 tuntia
Päivän kokonaiskesto 16 tuntia. Pitää sisällään huollot ja aamun askareet Perniössä.
Olemme perillä ! (Hangossa)
Päivän lintu : pensaskerttu (-kerttunen?)
Päivän vierasesine ojassa : televisio; Heja Hangö !
Päivän biisi : Maamme laulu
Tuhat Mailia Elämälle on juostu. Aikaa meni 27 vuorokautta 15 tuntia ja 22 minuuttia.
Heräsin aamulla Perniöstä Suomi-juoksun kisapaikalta kahdeksalta. Join pari lasia mehua, puin juoksukamat päälle ja juoksin Kalevi Montelan kanssa kaksi kierrosta reitillä. Päästin Kalevin nauttimaan 40. Suomi-juoksun satasensa viimeisen kierroksen yksin ja söin sillä välillä nopean aamiaisen.
Palasin maalialueelle ottamaan muiden mukana mestarin vastaan.
Tämän jälkeen lähdin juoksemaan yksin vielä kierrosta mutta Jari Tomppo kiihdytti mukaani ja niin Jarikin liittyi niiden juoksijoiden joukkoon jotka minua saattoivat matkallani.
Seurusteltiin vielä hieman maalialueella ja otettiin matkailuautoon vettä, sitten kohti Hankoa.
Tie Perniöstä Tammisaareen polveilee ja sisältää pitkiä loivia nousuja. Jossain vaiheessa tajusin olevani sekä väsynyt että energiahukkainen. Juoksu oli väkinäistä.
Tiukalla huollolla sain paketin kasaan ja hitaasti mutta varmasti lähestyin Tammisaarta kunnes homma sakkasi vatsan osalta. Tämä oli ensimmäinen kerta vatsan osalta tällä reissulla mutta vasta toinen kerta pusikossa.
Tammisaaren kahvien jälkeen käännyin Hangontielle vastatuuleen.
Matkalla kärsin sääri-, polvi-, nivus- ja selkäkivusta. Yläleuan poskihammas lohkesi suklaata syödessä 24 km ennen loppua. Kirsi tarkisti että ei ole hermo lähellä. Matka jatkui mutta ei hammasta purren.
Kuvaavaa ultrayhteisön toisistaan välittämisestä ja tukemisesta on että Hannu Tähkävuori käväisi 20 km ennen loppua toivottamassa meille hyvää loppumatkaa Hankoniementiellä. Mieshän oli valvonut yön Perniössä ja sitten vielä päivän töissään ja aamulla oli aikainen herätys.
Otin käyttöön lopuksi koko kapasiteetin ja juoksin Hangon Tulliniemelle. Käveltiin Kirsin kanssa luontopolun alkuun. Kello oli puoliyö tasan ja pimeää. Pitkospuille niemen nokalle en enää lähtenyt. Kävellään sinne aamulla.
Kello on paljon kun tätä päivitän. Tulen palaamaan yksityiskohtiin myöhemmin tarkemmin.
Kiitokset kaikille jotka tavalla tai toisella tukivat ja osallistuivat tähän juoksuuni.
Seppo Leinonen ja Hannu Tähkävuori palkitsivat minut juoksustani Ikaros-Prizella ja Juoksijapatsaalla hienoin kaiverruksin. Kävelykeppi on Sepon katajasta käsin tekemä. Sen aika tulee ehkä sitten joskus.
Mielestäni onnistuin sekä urheilijana että ihmisenä näiden päivien aikana.
En ole koskaan aiemmin julkisesti arvioinut omaa suoritustani pelkkänä suorituksena mutta nyt sen teen koska paljon on kysymyksiä esitetty.
Juoksemani 1622 km kertovat pitkäjännitteisestä työstä ja koska olen edelleen juoksun jälkeen terve niin totean onnistuneeni erinomaisesti kokonaisuuden hallinnassa.
Ultrajuoksijoille ja muille kiinnostuneille kertonevat kahden viimeisen päivän kilometrit 80 plus 80 jotakin kun ottaa huomioon mikä rasitus on alla.
Korostan myös että juoksin viimeisenä kuutena päivänä 400 kilometriä. Kun verrataan Unkarissa 6-päivän kilpailussa tasaisella suljetulla reitillä juoksemaani 545 km tähän niin ymmärretään ehkä että liikenteen seassa osittain kapealla pientareella yli kolmen viikon prässin jälkeen olen erittäin tyytyväinen myös näihin kuuteen viimeiseen päivään.
Minulle on moni sanonut että olen kova jätkä. Korostan erityisesti että en ole. Pelkällä kovuudella ei Nuorgamista kovin kauaksi juosten pääse.
Sensijaan säälimätön harjoittelu ja itsensä tunteminen ovat eduksi - etenkin kun tuulee ja sataa Terskanperälle päin.
Tarvitaan tasapainoa ja mielenhallintaa.
Ja syvää henkilökohtaista rohkeutta.
Tekemäni juoksu vetää minut nöyräksi. Olen kiitollinen että tämä oli minulle tarkoitettu.
Ja kiitollinen kaikille ihanille ihmisille jotka matkallani tapasin.
Lopuksi kaikkein tärkein :
Matkan paras asia oli joka ilta kun katsoin Kirsiä silmiin ja sanoin : "Kiitos tästä päivästä."
Ilman häntä en olisi tässä.
KUVAT ISONEVAT KLIKATTAESSA:
Onnittelut saavutuksesta ja kiitos että saimme olla mukana hetken verran. Terveisin Jyrki, Satu, Jessika, Jasmin ja Serafina.
VastaaPoistaOnnittelut upeasta matkasta teille molemmille! Oli jossain määrin sellainenkin olo kuin oltais arvokisoja seurattu. Upea projekti siis myös seuraajille. Kiitos.
VastaaPoistaYES! Mahtavaa Pasi ja Kirsi!
VastaaPoistat. Eka & Helena
Onnittelen pariskuntaa, todellakin 80 km niinhän sanoit pystyväsi etenemään halutessasi, olet kellontarkka, sisäisesti. Kaikkea hyvää jatkoon !
VastaaPoistaSydämelliset onnittelut Pasille ja Kirsille!
VastaaPoistaHistoriallinen suoritus ja käsittämätön loppukiri.
Onnittelut Pasille ja Kirsille tästä uskomattomasta suorituksesta. Iso kiitos Pasille siitä, että olemme saaneet seurata päivittäin juoksun etenemistä. Vaikka kuinka yrität sanoa, ettet ole kova jätkä, olet väärässä. Vain kovat jätkät uskaltavat lähteä tällaisen suorituksen yrittämiseen ja tosi kovat jätkät saavat sen suoritettua :o). Tällainen itsensä likoon laittaminen positiivisuuden ja ilon jakamisen vuoksi vetää tavallisen tallaajan hiljaiseksi.
VastaaPoistaHarvinaisen upea suoritus. Tuntuu jotenkin niin epätodelliselta, että hetki sitten juostiin yhdessä täällä ja nyt olet jo siellä. Ja matkan olet taittanut juoksemalla, tulitkin vielä Nuorgamista! Aivan uskomattoman hieno suoritus, joka antoi myös meille muille todella paljon. Kiitoksia Pasi!
VastaaPoistaMahtavat onnittelut! On ollut aivan valtavaa seurata sinun menoasi. Oli hienoa juosta sinun kanssasi Oriveden kohdalla. Se vapautti minua paljon Suomi-Juoksuun ylilatautumisessa. Ja kiitos siitä, kun tulit kanssani juoksemaan Perniössä. Se antoi hienosti voimia saavuttaa minunkin 4000 km:n suomijuoksuni! On harvinaista tavata sellainen ihminen, kuin sinä olet. Siihen ei sanoja löydy. Sen sydän vain tietää. Voin sanoa, että sinulla on sydän, pää ja jalat erinomaisia. Kirsille myös onnittelut! Ihmettelin tällaisessa tapahtumassa hänen rentoa olemustaan. Kyllä sinulla on ihana Kirsi. Kaikkea hyvää elämän jatkolle! Teitä ajatellen Kalevi
VastaaPoistaOnnittelut hienosta juoksusta ja kiitos mahtavasta tarinasta!
VastaaPoistaOlet hyvä esikuva ja innoittaja pitkien etappien harjoitteluun!
X66 poistuu nöyränä takavasemmalle harjoittelemaan...
Onnittelut hienosta juoksusta ja raporteista matkan aikana-
Poista-Santta
Hienoa Pasi!!! Onneksi olkoon!!!! Upeeta....
VastaaPoistamahtavaa! Uskomaton suoritus!
VastaaPoistaHuikea juoksu Pasi! Taivalluksesi seuraaminen on ollut erittäin kiinnostavaa. Onnea koko tiimille!
VastaaPoistaTervetuloa kerhoon suomen halkijuosseet , onnittelut Huoltajalle ja Pasi sinulle
VastaaPoistakävelykeppi on tarkoitettu että siihen ei sorruta ja pitää sinut lenkkipoluilla edelleen
ONNITELUT vielä kerran aateveli spiironen
Tojella kovanluokan suoritus!! Hattua nostan korkialle ja kumarrus päälle!
VastaaPoistaHeikki
Kiitos sinulle Pasi!
VastaaPoistaKalle
Onnea Pasi ja Kirsi, juoksu oli hieno juoksun ja elämän juhla! Ja ne festit toki jatkukoot kunhan nyt lepäilette ja annatte kunnon nousta levossa. ;) Oli hienoa päästä hetkeksi rinnalle. t. JariM
VastaaPoistaHienosti meni. Onnittelut Pasi!
VastaaPoistat. Jarmo
Onnittelut! Ja kiitos myös kaikista matkan varrella kirjoittamistasi raporteista! Teksteistäsi voisi vaikka kirjan tehdä :).
VastaaPoistaettä jotta koska kun! onnittelut myös huoltajalle.
VastaaPoista-järvelä-
Hienoa seurata tällaista matkantekoa, huikea suoritus! Onnittelut Nivalasta!
VastaaPoistaOnnea upeasta saavutuksestasi ja kunniamaininta myös huoltojoukoille! Ja kiitos näistä teksteistä. Niitä on ollut ilo lukea.
VastaaPoistaOnnittelut tavoitteeseen pääsystä. Hieno matka ja mahtava seurata taivaltasi tästä blogista.
VastaaPoistaOnnea suuren matkan taivaltamisesta. Harva on nähnyt koko Suomen pohjoisen tuntureilta aina eteläisimpiin niemiin yhdellä juosten suoritetulla reissulla. Hurja saavutus niin henkisesti kuin fyysisesti, kiitos kun saimme olla kirjoitustesi kautta matkassa mukana.
VastaaPoistaBravo! Hieno suoritus. Toivotan kaikkea hyvää. KH
VastaaPoistaTervesiä Nivalan lakeuksilta ja onnittelut Pasi! Mahtava taival! Oli upeaa, että jaoit matkatunnelmasi blogissa meidän tavallisten taapertajienkin kanssa. Noita sinun tuntemuksia yritän palautella mieleen omilla vaatimattomammilla taipaleilla, jospa niistä saisi voimia itsensä ylittämiseen ja pienten kipujen unohtamiseen. Voimia myös palautumiseen: varmasti rassaa niin kehoa kuin mieltäkin nämä seuraavat päivät ja viikotkin. Oletpa tainnut siitä joskus kirjoitellakin. Seuraavaksi seuraamme Onnin taivallusta ja taidanpa jossain vaiheessa ensi viikkoa liittyä lenkkiseuraksikin.
VastaaPoistaOnnittelut Pasi!
VastaaPoistaHuikean hieno suoritus!
Teit sen varmalla ja rennolla otteella.... Vahva olit!
ONNITTELUT!
Terveisin,
Holle
Ps. Hienoa on jutella tuntemuksistasi kun seuraavan kerran tavataan!