Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

maanantai 8. toukokuuta 2023

MÄÄRITTELYÄ


 

"Alussa loi Jumala taivaan ja maan."

Mutta kuka loi Jumalan?

Loiko Jumala Käärijän?

Poikki!

 

Olet lukemassa ultrajuoksija ja kirjailija Pasi Koskisen blogia. Entinen tiskijukka, entinen vammaisten avustaja, vahtimestari, apuvälinehuoltaja, entinen syöpäpotilas, entinen taksinkuljettaja ja taksiautoilija - yrittäjä. Nykyisin pelkkä ultrajuoksija ja kirjailija- nimikettä käyttämään opetteleva 58-vuotias, kohta 59-vuotias suomalainen mies.

    Pelkkä? Olen juossut vasta 30 vuotta ja kirjoittanut blogia vasta 12 vuotta.

    Ihminen määritellään usein tekojensa kautta. Ultrajuoksu on ollut ja on iso osa elämääni, mutta kysyttäessä Kirsiltä (sydämeni valo), juoksu ei ole mistään pois. Esimerkiksi parisuhteesta. Juoksu ei ole minulle aikasyöppö tai jotakin "omaa aikaa". Minulle kaikki aika on omaa, sikäli kun aikaa on olemassa. On vain tämä hetki - nykyisin. Aina näin ei ole ollut.

    Nykyisin kun keskustelen ihmisten kanssa, puhe kääntyy usein ultrajuoksuun, mahdollisesti tuleviin ultrajuoksuihini tai tuleviin kirjoihin. Minut määritellään noiden kahden asian kautta. Joskus se hieman häiritsee minua. En ole nuo kaksi asiaa. En edes ole yhtä ajatusteni kanssa, mutta ei nyt mennä niin syvälle zeniläisyyteen.

    Kysyessäni elämäni valo ratkaisi asian kauniisti, niin kuin hänellä on tapana. Hän kärsivällisesti selitti, että jos harrastaisin puuveistosten tekoa kotona moottorisahalla, ihmiset eivät tietäisi harrastuksestani mitään. Korkeintaan naapurit, toisaalta onhan hiljaisia akkusahoja.

    Mutta nyt kun juoksen, ihmiset näkevät minut juoksemassa. Jos he eivät näe minua juoksemassa pitkään aikaan, he kysyvät: Oletko juossut? Erittäin harva kysyy: Oletko kirjoittanut?

    Juokseminen ei ole minulle harrastus, ei elämäntapa eikä elämäntehtävä. Sensijaan se on osa minua, nykyisin dynaamista meditaatiota ja ultrakilpailuja. 

    Kirjoittamiseen on sisäinen pakko, tarve kertoa. Ehkä juuri siksi sinä luet tätä? Voit tuntea minut ja luet kuulumisiani, katsot blogin valokuvia. Voit olla kiinnostunut ajatuksistani tai pidät kirjoituksiani viihdyttävinä tai saat niistä polttoainetta omiin valintoihisi. Tai mielestäsi olen kusipää, etkä malta olla lukematta olenko arvostellut politiikkaa tai maailmanmenoa. Voit olla nuori juoksija ja haaveilet ultrajuoksuista, haluat kokea jotakin - oppia jotakin.

    Kiitos että luet.

 

Mutta kuka loi Jumalan?

    Mielenkiintoinen kysymys. Jos lähdetään liikkeelle siitä, että Jumala on ollut aina, niin miksi hän halusi luoda sen maailman muodot, jotka näemme - jossa olemme. Omaksi kuvakseen? Siis tyhjyys ei kiinnostanut, niin piti hieman sisustaa.

    Mutta entäs Käärijä? Annetaan olla.

 

Tekojen kautta ihmistä määriteltäessä jää paljon mielikuvituksen varaan. Tänään juoksin tunnin ja neljäkymmentä minuuttia. Entä se muu aika? Jos luettelisin sen teille, se ei todennäköisesti olisi kovin kiinnostavaa. Paitsi, että olen ollut läsnä koko päivän, aistit auki.

    Jos katson ikkunalaudalla olevan modeemin yli ikkunan välissä olevan lasisen kalanpyrstön kaaren välistä rannan harmaata telkänpönttöä, erotan sen kyljessä hieman alimmaisen kiinnityslangan yläpuolella kellertävää sammalta, joka muodostaa kauniin kontrastin ryssänmaan lumilaikkuun ja sen takana olevan pälven katajalle, jonka vieressä muutama hento pajunoksa piirtyy seuraavaan lumilaikkkuun ja sen läpi jököttävien kitukasvuisten männynoksien läpinäkymättömään sokkeloon.

    Eikä tässä vielä kaikki.

    Rohkenen kysyä: Koska Sinä viimeksi näit.

 

Ensi viikkoon, hidastakaa, pasi.

 

 

VIIKKO 18. HARJOITTELU

Ma- 12,12 km - 1.23. Lyhyellä lenkillä muotoa kylällä.

Ti- 20,12 km - 2.20. Hiekkatietä Apinavaaran alkuun.

Ke- 10,59 km - 1.15. Kevyt voimaharjoitus sulavilla poluilla ja hangella.

To- 16,59 km - 1.55. Hiekkatietä Virtaniemen raja-asemalle. Illalla kävelyä Kirsin kanssa 4,66 km - 53 min. Vasen pohje/pohkeen alaosa kipeä.

Pe- Kävelyä Kirsin kanssa 4,09 km - 55 min.

La- Lepo, luonnossa Kirsin kanssa tulilla ja kalalla.

Su- 7,11 km illalla pudetöiden päälle muotoa asvaltilla - 49 min.

Yhteensä juoksua 66,5 km - 7:45.

Monipäiväjuoksuista suurin osa kilpaillaan lyhyellä radalla, kierros on tavallisimmin alle kolmen kilometrin pituinen. Siksi on hyödyllistä juosta "muotoa" kotimaisemissa. Siis lyhyttä, tuttua kierrosta. Kierros toisensa perään. Tämä kehittää rytmitajua, yksitoikkoisuuden sietämistä ja helpottaa mielen hiljentämistä.

    Ei ole merkityksellistä aina missä juoksee, kunhan juoksee.

 


 

 KUVIA PAATSJOELTA JA KESSISTÄ




 

    

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa hienolta dynaaminen meditaatio, minkälainen mahtaa olla epädynaaminen meedio.

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Seppo. Meedioista en tiedä, mutta dynaaminen meditaatio kuulostaa hienommalta kuin on.
    Oppi-isäni, ultrajuoksija Wolfgang Schwerk opetti joskus minua, kun juoksimme Unkarin yössä: "Vain juokse, vain tässä, askel kerrallaan." Tämä tarkoittaa ettei mieti muuta siinä hetkessä, ei mitään muuta - ei ainuttakaan ajatusta mihin takertua, pelkästään askel toisensa jälkeen.
    Kokemus on oman itsen ylittävä, vaikeinta on toistaa ja ylläpitää sitä.

    VastaaPoista