MUTKASTA

Mutkasta lähdetään jonnekin päin. Riippuu mutkasta. Edellinen blogipäivitykseni saattoi olla mutkikasta luettavaa ja on saattanut ilmetä kysymys että mihin se Koskinen on menossa ? Vastaus on yksinkertainen : suurtuntureille ja Norjaan. Juoksemaan. Niin saatanasti.

Tätä ennen tuli asiaa Saariselälle. Täytyi hakea tuleville viikoille Partioaitasta droppia enemmän kannan alle kun vasen pohje on suoraan sanoen viimeaikoina vittuillut. Jos joku nykäisee nyt palon (herneenpalko) sieraimeen tästä kiroilusta niin alkua se vasta on. 
Vittu on kummallinen sana koska se naisen sukupuolielimien eräänä synonyymina on muodostunut jotenkin negatiiviseksi asiaksi arkikielessä. Vaikkakin on yleisesti tunnustettu tosiasia että himoakin sitä kohtaan tunnetaan, myös kolmannessa sukupuolessa.

Poikkesin paluumatkalla mökillä tarkistuskäynnillä. Kirjoitin mökkikirjaan tavanomaiset mutta myös : Sitten kun olen vanha enkä jaksa enää reissata niin viihdyn täällä hiljaisuudessa - Jos Jumala suo. 
Nythän on niin että näinä nihilismin (ei minkään, ei voisi vähempää kiinnostaa) aikoina täydellinen uskonpuute luo tilanteen jossa Jumalasta kirjoittaminen ei toimi. Se ei ole mediaseksikästä.
Mutta. Kukaan ei käsitä että kristinuskossa kaikki tässä elämässä palvelee vain kuolemanjälkeistä pelastusta. Tämä johtaa minusta siihen että kristinuskoa voitaisiin nimittää eräänlaiseksi uusplatonismiksi. Täällä oleminen on palvelemista, orjuutettua raadantaa ? 
Oletteko pohtineet että Jumalalla voi silti olla tuote kunnossa ? Hänen edessään voi olla heikko tai oma itsensä. Ei tarvitse päteä eikä jakaa itsestään parasta puolta kuten näinä aikoina on tapana. Ai niin, sori - unohdin että se usko puuttuu teiltä ? Mutta hei. Urheilijat. Insta ja Strava ? Me too.

Lukijapalautteessa kysyttiin että miten ihmeessä kyhään nämä tekstit kasaan ? Tässä yhteydessä sana "kyhätä" sisälsi arvostusta, se ei ollut huonoa palautetta. Yksi perusperiaatteitani on että aiheiden kuin myös tekstien täytyy syntyä itsestään ajan virrassa. Niitä ei kyhätä kokoon eikä myöskään nussita kasaan. 
Taas ! Mutta kun :

Eräässä Suomen kaupungissa asuu invalidi joka harrastaa tähtitiedettä. Paitsi että hän on invalidi hän on myös runkkari. Päättelin tämän siitä kun hän aikanaan oli monet kerrat taksissani asiakkaana ja hänen mielitarinansa jokaisella kerralla kertoi siitä miten jotkut nuoret olivat nussineet häneltä bensat invamoposta jonain yönä. Nussittu kolmella s-kirjaimella.
Hän siis ajelee sellaisella vanhanaikaisella invamopolla. Nuoremmille täytyy nyt selittää että invamopossa on kaksi pyörää takana ja yksi edessä ja moottori ja invalidi siinä välissä. Mikäli invalidi on kyydissä. 
Mopo toimii bensiinikäyttöisellä moottorilla ja näin moottorin pärinä ja pauke mahdollistaa testosteronin vapaan virtauksen myös invalidilla. Nykyisin hän on vammainen mutta tämä tositarina on ajalta jolloin aikuisista vammaisista käytettiin usein invalidi-nimitystä. Eikä sähköinvamopoja vielä ollut.
Kuten huomaatte on mielenkiintoinen kielikuva tämä nussia. Edelläkerrotussa tarinassa se merkitsi varastamista. Kuvitelkaa miten mopon bensatankista nussitaan polttoaine ulos. Bensaletkun voisi irrottaa ja valuttaa aineen suoraan kanisteriin mutta voisi myös työntää letkun tankin reiästä sisään ja imeä homman toimimaan.
Jos nussitaan niin onko joku sitten pelkästään nussittavana ? Mielestäni jos kaksi aikuista niin sanotusti nussii niin molemmat siinä hetkessä ovat mukana. Sanamukaisesti "nussittu" on molemminpuolista.
Mikään ei koskaan ole yksiselitteistä.

Aikanaan lukiossa mentiin 16-kesäisenä Tampereella Luigin pizzeriaan Pyynikintorille. Testo virtasi ja tilattiin kolme isoa olutta. 
Luigi, pizzerianpitäjä, voihki että onko ikää ? 
Kaverini tokaisi että kuka on tämä makarooni-molopää ? 
Myöhemmin eräs amerikkalainen elokuvatuottaja lainasi lausetta muodossa : "Who is this fucker anyway ?"
Luigi ei huonon kielitaitonsa takia ymmärtänyt mitään.
Näytin kevytmoottoripyörän ajokorttia. 
Luigi tavasi :"Permis de conduire."
Hyvä - mitä saisi olla ?
Tultiin voimakkaasti humalaan.
Pizzat olivat hyviä ja kaikki tyytyväisiä paitsi mummuni seuraavana aamuna kun putosin alas aamiaiselle rintamamiestalon yläkerrasta.
"Onko sitä ryypätty ?"
"Ei kun syöty liikaa..."

Myöhemmin selvisi että täytyy harjoittaa urheilua - sillä saa kuulemma naista.
Sillä tiellä (polulla) olen vieläkin - tosin muista syistä.

Whatever happens, stick together, now we are free !


Nil fuit, nil sum, nil desidero.
En ole ollut, en ole, en kaipaa.

(Pakanallinen roomalainen hautateksti.)

Antiikin filosofiassa on ajatus että ketään ei saisi kutsua onnelliseksi ennen kuolemaansa. Onnellisuus tulisi ansaita sanoin ja ajatuksin ja mahdollisesti myös teoin. Minulle ainoa syy ostaa punaiset lenkkikengät on se että sitten kun kaikki osaltani päättyy niin löytävätpähän pöpeliköstä paremmin. En siis etsi onnellisuutta aktiivisesti vaan elän elämääni juuri niin kuin haluan - tai ainakin yritän.
Uudet Salomonin Sense Rideni ovat punaiset. Onnellisuuteen tämä liittyy siten että edessä on muutamia viikkoja Kilpisjärvellä ja Norjan tuntureilla. Ja kyllä. Kaipaan suurtuntureita. Koska olen. Ja haluan kertoa.

"Ei kannata koskaan kertoa ihmisille mitään. Jos kertoo, alkaa tulla ikävä kaikkia. " 
(J.D. Salinger, Sieppari ruispellossa )

Ja jo lähtiessä on pohje kipeä. Se on kuulkaa sillä lailla että jos juokseminen on elämäntapa niin sillä se lähtee millä se on tullutkin. Ei. Ei hevostelua. Kyse on siitä että olen viimeaikoina levännyt liikaa. Katsonut liikaa jalkapalloa ja juonut liikaa alkoholitonta olutta popcornin kanssa. Ja minun lihakseni kiristyvät aina lepokausien kuluessa. Ensin.
Pohje on tukossa kuin tuuran putki. Nuoremmille täytyy (taas) selittää että tuuralla hakataan jäähän reikää. Se on eräänlainen rautakanki. Ette tiedä mikä on rautakanki ? Se on se mitä Seppo Räty heitti ainakin 50 metriä talvella selvinpäin. Ette tiedä kuka on Seppo Räty. Luovutan.
Tuurassa on jokatapauksessa jatkeena putki jossa on puinen tai nykyään muovinen varsi eli kahva. Sitten kun kahva eli varsi katkeaa niin putki on tukossa. Kuin tuuran putki. Tajuatteko ? Ette ? Ei voi mitään. Ostakaa akkukaira.
"Miksi täytyy hakata jäähän reikää ?"
Voi ..... !

Lapissa voi kesälläkin tulla hulluksi. Tähänaikaan aurinko ei laske ollenkaan. Menee sisäinen kello sekaisin ja pitäisi painaa yötä päivää kunnes huomaa että on ihan poikki. On saanut liikaa melatoniinia. Tai muuten vaan saanut liikaa. Mitä nyt kukin saa. Isompi ongelma tuntuu olevan että ihmiset eivät tunnu saavan tarpeekseen. Oikein mitään.

Minun neuvoni on että älkää tehkö siitä liian vaikeaa. Elämää se vaan on. Jos ette pysty transsendenssiin niin antakaa mennä ja voihkikaa välillä kuten Hamlet aikanaan :

"On aika sijoiltaan // Miks`synnyinkään / sitä raiteilleen taas vääntämään ? "
(Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta)

Kuten huomaatte ei se filosofia aina ole niin vakava aihe kuten edellisestä blogipäivityksestäni voisi päätellä !

Ensi kerralla paljon kuvia ja jotain ihan muuta !

VIIKKO 26. HARJOITTELUNI

Ma- 10 km - 1.13. Ylikuntoilun tunne jatkuu.
Ti-Ke- Lepo
To- 13,5 km - 1.49. Usvaa putkeen poluttomilla vaaroilla.
Pe- 16,3 km - 1.51. Rautaportti ja uittoränni.
La- Lepo
Su- 12,1 km - 1.24. Haapakurun standardi. 

Yhteensä 52 km - 6:19 - Vertikaalia vain 866 km.

Vitun laiska vanha paska !

KESÄKUUN SUMMAUS

182 km juoksua pilan päiten kilpailusta toipuessa. 23 tuntia. 

ILMASTONMUUTOSTA TAI PUUTOSTA NELLIMISSÄ :

 PITÄKÄÄ ITSENNE LÄMPIMÄNÄ :

I`m still standing.
 suom. huom. !!!