KEVYT JAKSO: VIIKOT 8 -9.
Ma- Lumikenkäilyä 1,96 km - 42 min.
Ti- Lumikenkäilyä Kirsin kanssa 2,65 km - 1.25.
Ke- Lepo
To- 10 km - 1.08.
Pe- Lumikenkäilyä Kirsin kanssa 5,28 km - 2.22. Kahvitauko sisältyy aikaan.
La- Matolla 10,10 km - 59.14.
Su- Nellimin asvalttitiellä 20,04 km - 2.26. Illalla Janin kanssa 5 km ravistelua - 39 min.
Yhteensä juoksua 45,14 km
Ma- Lepo
Ti- Janin kanssa hiihtoa 6,59 km - 1.08. Ilta matolla 10,09 km - 59.57.
Ke- Lepo
To- Polkujuoksu Janin kanssa 6 km - 1.09. Munahankea, moottorikelkkauraa.
Pe- 15,46 km - 1.45. Siikajärventie.
La- Lepo
Su- 10,69 km - 1.21. Janin lenkillä.
Yhteensä juoksua 31,55 km
Hirsiseinällä on veneenkaari, johon on veistetty vuosiluku 1912. Kaari ja seinä ovat harvojen sekä valittujen katseiden ulottuvissa, keskellä hiljaista erämaata. Valituksi tulee tajuamalla oman mitättömyytensä luonnon keskellä, ajassa, jossa ihmisen elämä on henkäys tuulessa. Maisema tuossa erämaassa on osittain sellainen vieläkin joksi se luotiin. Koskematon.
Veneenkaari on kestänyt aikaa, matkan varrella harmaantunut kuten minäkin. Minuun on veistetty vuosiluku 1964. Matka on tuntunut välillä pitkältä. Vuonna 1993 sairastetun syöpätaudin jälkeen pitkät matkat ovat alkaneet tuntua lyhyemmiltä, joten mukana on kuljettu tai olen ollut oikealla tiellä - en onnekas, mutta ilmeisen nöyrä välillä.
Nöyryyttä vaatisi käynnissä oleva pandemia, joka estää Suomessa ultrakilpailujen järjestämisen. Jostakin kumman syystä Italian Policorossa kilpaillaan parhaillaan aina tuhanteen mailiin asti ja Espanjassa oli rata-ultra. Herää kysymys. Molempien mainittujen maiden tautitilanne ei ole ainakaan parempi kuin Suomen. Miksi toiset saavat ja toiset eivät saa. Vai onko kyse uskalluksesta.
Päätöntä juoksemista on monenlaista. Ultrajuoksijat ovat keskenään erilaisissa asemissa koronan suhteen eri maissa. Suomalaisista joku voi olla esimerkiksi työnsä puolesta rokotettu tautia vastaan. Kokonaan toinen kysymys on, mitä kilpailumatkalta saattaa tuoda tullessaan. Myös rokotettuna. Ja kuten olen aiemmin todennut, missä kunnossa elimistön vastustuskyky on monipäiväisen ultran jälkeen. Jokainen makaa niinkuin petaa, ennustaminen on mahdotonta.
Myönnän avoimesti, että hermojani kiristää tämä pandemiatilanne aina hetkittäin. Suomi on hoitanut koronansa hyvin, mutta on ollut sinisilmäinen ja lapsenuskoinen rokoteasiassa. "Kaikki vuorollaan", ei nyt tunnu kantavan hedelmää. Lainkuuliaisina olemme tottuneet kuuntelemaan ylhäältäpäin tapahtuvaa ohjausta ja uskoneet siihen. Nyt usko jo horjuu vähän siellä sun täällä.
Ajatellaanpa hiukan. Meitä on reilu viisi miljoonaa. Jos Suomessa tapahtuisi esimerkiksi iso lento-onnettomuus tai linja-auton ja junan törmäys. Tehohoitoon joutuisi viisikymmentä ihmistä kerralla. Silloin terveydenhoitojärjestelmämme tehohoitokapasitetti jo siis rakoilisi? Näin olen itseni antanut ymmärtää viimeisen vuoden uutisoinnin perusteella. Linja-autossa on noin 52 istumapaikkaa ja lentokoneessa sekä junassa hiukan enemmän. Jokainen voi miettiä tahoillaan, että miten siihen terveydenhoitojärjestelmään ja sen kestävyyteen tulisi suhtautua. Minä ehdotan terveysvakuutuksen ottamista kaikille, näin aluksi.
Suomi on hyvä maa elää, mutta ei korvaamaton. Blogini lukijat eivät todennäköisesti ole kiinnostuneet yhteiskunnallisesta paskanjauhamisesta tämän enempää, joten annan olla. Ei minuakaan oikeasti kiinnosta. Puuhastelua, sanon minä.
Päättömässä juoksentelussa ei ole keskitietä eikä kohtuutta. Nöyryys on itseltäni pahasti hukassa ainakin silloin, kun on heikko hetki keskellä monipäiväjuoksua ja voimia pitäisi löytää jostakin. "Tulee kun käsketään", auttaa aikansa mutta ei kanna välttämättä loppuun asti. Päätä tarvitaan, vaikka lopputulos ulospäin näyttää päättömältä.
Meillä Lapissa eletään nyt aikaa, jolloin taviokuurnat törmäilevät ikkunoihin vieraillessaan lintulaudoilla. Kevääseen täällä on pitkä matka. Harjoittelussani kevyt jakso päättyi ja ystävämme lähti äskettäin paluumatkalle talvilomavierailultaan. Minun olisi aika keskittyä jälleen harjoitteluun. Siinä ohessa mietin kevään omatoimiultraani. Olisi aika lanata oikein kunnolla noin kuukauden, puolentoista päästä - jo ihan mielenterveydenkin kannalta.
 |
| Pasi Paltsavaaralla. |
 |
| Jani Paltsavaaralla. |
 |
| Ruuhka. |
Tämän postauksen ensimmäinen kuva on talvikalastusmaisemaani.
Suomessa on noin 270 tehohoitopaikkaa, joissa oli mm 4.3.2021 179 potilasta hoidossa, joista 38 koronapotilasta. Sanomattakin selvää, ettei hirveästi kärsi koronapotilaiden määrä tehohoidon paikoissa nousta.
VastaaPoistahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000007840076.html
Joskus lööppejä lukiessa voi päästä virheelliseen mielikuvaan. Itse näen paljon hyvän koronatoimien hoidon heikkoina kohtina rajojen puhtaus/testaus vaatimusten venyminen. Tuossakin kohtaa ilmeisesti laki tuota vaikeuttava. Byrokratia on hyvästä ja pahasta. Maalikoille se näyttäytyy usein pahana, mutta onhan siinä hyvääkin.
Toivotaan, että tilanne etenee positiivisesti ja pääsemme olemaan hieman vapaammin mm. käymään tapahtumissa. Syksyllähän Kolilla vedettiin 1000 osallistujan Vaarojen maraton vain kaksi viikkoa paikallisen sahan tartunaryppään jälkeen. Että on sitä Suomessakin pystytty. Reilun 100 osallistujan ultratapahtuman siirto heinäkuulta pois kummastuttaa, mutta en ota tarkempaa kantaa, koska en tunne syitä tarpeeksi hyvin sen tapahtuman peruuttamiselle.
mm. NUTS karhunkierrosta ei ole vielä peruttu. Sinne ilmoittautunut n.3000 osallistujaa.
Juuri noin, oikein hyvin vastattu.
VastaaPoistaMinun näkemykseni mukaan Suomen maailmaa syleilevä politiikka on suurin syy siihen, että vuosi sitten ei pystytty, eli ei uskallettu toimia maamme rajoilla. Euroopassa on esimerkkejä maista, jotka vähät välittävät sopimuksista, kun on kyse oman kansan edusta.
Minun mielipiteeni on, että suomalaiset eivät lainkaan ymmärrä mitä tulevaisuudessa maksaa hiilineutraali ajattelutapa, joka vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin hintoihin. Harva on tullut ajatelleeksi, että se vaikuttaa myös maankäyttöön metsien osalta. Mutta tämä ei kuulu tähän, kuten ei sekään, että Inariin on tuotu Virosta puuta laavulle poltettavaksi. Ja minä en saa ostaa myrskyn kaatamia puita polttopuiksi, vaan joudun kaatamaan puut pystystä itselleni.
Byrokratian seuraus on juuri se, että eri puolilla Suomea tulkitaan sekavia määräyksiä eri tavoilla. Minä en moiti suomalaista terveydenhoitoa, vaan sen epätasaisuutta eri puolilla maata.
Juoksutapahtumien suhteen on asia aivan samalla tavalla. Miten kunkin kunnan terveysviranomainen tulkitsee.
Uskotaan, että hyvät uutiset suomalaisten rokottamisesta kesäkuuhun mennessä toteutuvat ja samalla ne juoksutapahtumat toteutuvat, joiden järjestäjä on osannut vetää oikeista naruista.