Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

AJATUKSIA HULLUUDEN ALUSTA JA KENGISTÄ

"Mielenliikunnot koskewat ruumisenki, sillä niin owat henki ja ruumis wälillänsä yhdistetyt. Lepo, toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja vielä toisinaan parantawat sairaanki."

Kohtuullinen ilo ? Lepo ? 
Minä olen varmasti hullu, sillä minusta täysin normaali ihminen on pelottava ajatus.

Harjoittelukauteni alkaa ensi viikon keskiviikkona jolloin siirryn päivittäiseen juoksemiseen. Lepään vain tarvittaessa. Juoksuttomaan päivään täytyy olla siis jokin syy ja sen myös kerron viikottaisissa päivityksissäni jos lepopäiviä tulee. Ja tuleehan niitä. Vaikka hullu olenkin.
Lähtiessäni liikkeelle olen ensin miettinyt tarkasti kuinka paljon minulla on aikaa harjoitella. Tähän aikaan kuuluu palautuminen myös.
Harjoitellessani olen jostakin poissa. On siis täytynyt mitoittaa asiaa kotona ja töissä. Kirsin ehdotuksesta jätän metsätyöt nyt syksyllä tekemättä. Palautuminen otti senverran koville tuhannesta mailista että ehkä näin on parempi. Metsätöillä tässä yhteydessä tarkoitetaan syksyn suunniteltua hankintahakkuuta, ei siis kevään normaalia polttorunkojen kokoamista.
Harjoittelu tulee kulkemaan entiseen rytmitykseen perustuen mutta määrää lisäten, tuplaharjoitusten määrää lisäten sekä kaksi kertaa päivässä tapahtuvien harjoitusten määrää lisäten. Tuplalla tarkoitetaan tässä yhteydessä peräkkäisten päivien pitkiä lenkkejä. (20 - 40 km)
Muuten on mukavasti asiat mutta oikean jalan jalkapohjan jänne on arvoitus ja talousnäkymät vielä suurempi arvoitus. Juoksemisen himon määrä on vielä arvoitus. Kehittyminen taantumisen jälkeen on arvoitus.
Arvoitukset on tehty ratkaistaviksi.
Henkinen kestävyyteni sensijaan ei ole arvoitus. 
Voima väreilee taustalla.

VIIKKO 45. HEMPPAILUT 

Ma- 14 km - 1.34
Ti- 16 km -1.49
Ke- Lepo
To- 10 km - 1.03
Pe- Lepo
La- Lepo
Su- 10 km - 1.02
yhteensä 50 km - 5 tuntia ja 28 minuuttia

LOKAKUUN SUMMAUS

Juoksua 317 km - yhteensä 35 tuntia ja 17 minuuttia
(Vuosi Marraskuun alussa yhteensä 4414 km)

JUOKSUKENKIÄNI JA MUITA LENKKITOSSUJA

Käytössä                                                            Poistumassa tai juuri poistuneet

Nike Vomero 9                                                  Nike Vomero 7
Nike Pegasus 29 Shield H2o Repel (338 g.)  Nike Pegasus 29, kaksi paria
Nike Lunarfly 3 Trail (306 g.)                           New Balance 890 V4 Baddeley (244 g.)
Nike Wild Trail                                                   Nike Moto 8
Nike Lunarglide 2                                             Nike Trail Pegasus
Hoka One One Rapa Nui 2
Adidas Questar Boost
Brooks Pure Crit 2 (308 g.)
Asics Gel Nimbus 15
Inov Roclite 319

Toivuttamiseen yms. barefoottiin :

Merrel Trail Glove
Merrel Bare Acces
Puma Ryjin (kms lite)
Nike Free Run 2 H2o Repell

Nastat :

Sarva xTiro ja Sarva Xero, Icebug Gryllo Bu Grip

Vasemmalla Hoka, edessä Wid Trail ja takana Vomero 9


TESTISSÄ NEUTRAALIT Hoka One One Rapa Nui, Nike Wild Trail ja Nike Vomero 9

Kun näkee Hoka One Onen Rapa Nui kakkosen ensikerran syntyy illuusio että juostessa jalka on korkealla maasta ja kenkä on painava. Molemmat osoittautuvat vääräksi informaatioksi.
336 grammaa kappale ja erinomaisen rullaavat, hyvän tuntuman omaavat kengät. Ovat tosin hieman muovisen oloiset ja sisältä kovan tuntuiset. 
Pikanauhat, mukana tulee varalle tavalliset. Venyvä ns. sukkailtti. Kiveniskusuojat kärjessä ja sivuilla.
Mukava yleiskenkä harjoitteluun niin soralla kuin asvaltillakin. Poluillakin pärjää mutta vaikka tämä on "trail"-kenkä niin kivikkoon ja todelliseen maastojuoksuun se on hidas ja kömpelö. Lisäksi vesi ei tule kengästä pois jos sen kastelee kunnolla.
Paksu pohja imee iskut ja vaimentaa hyvin mutta mikään tyynyfiilis näillä juostessa ei ole - pikemminkin ne ovat hämmästyttävän kovat ja napakat kun vertaa ulkonäköä tuntumaan.
Ortolite pohjallinen ja kengän oma pohja muotoutuu jalan mukaiseksi joten erillisiä tukipohjallisia ei kannata käyttää.
Nike Wild Trail kulkee Trail Pegasuksen jalanjäljissä. Kengässä on hyviä maasto-ominaisuuksia lyhyille lenkeille. 
Kenkä on kuitenkin välipohjiltaan löysä ja jalkapohjia todellisessa maastojuoksussa hakkaava joten ei hyvä. Lisäksi pehmeä varrensuu kerää sisään kaiken roskan ja akilleen suoja on liian korkea vaikka pehmeä onkin. Sukkailtti ja liian lyhyet nauhat. 298 grammaa kappale.
Nolladropin puikkari lyhyille lenkeille kesyyn maastoon.
Nike Vomero 9 jatkaa perinnettä. Zoom vaimentaa ja kenkä on 308 grammaisena parasta mitä Nike tarjoaa pitkälle ultralle.
Suuntavakaalla ja kunnon välipohjalla varustetulla kengällä tekee ilokseen matkaa. Erinomainen siis.

Painot ovat omia punnituksia kodin digitaalitalousvaakaa käyttäen. Kengät punnittaessa kuivat mutta jo pari viikkoa juostut. Ei ole järkeä punnita niitä uusina koska ne ostetaan käyttöön eikä näyteltäviksi kaapin päällä.

YLEISTÄ NÄISTÄ VIRSUISTA

Eihän nämä mitkään paskat kestä kuin 1000 kilometriä... Eli kuluttaja on ihmeissään. Kallein ei suinkaan ole paras. Hokakin on verkkokaupassakin sikakallis.
Nykyiset kengät ovat suurimmaksi osaksi tossuja jo tullessaan eli ikävä tulee kolmentunnin lenkeillä epätasaisilla tienpinnoilla tai sohjosssa.
Monessa nykykengässä kuten Adidaksen Questar Boostissa (352 grammaa) on innovaatiota mutta ei pitkäkestoiseen yhtämittaiseen juoksuun. Jalkaterän ja nilkan hennot lihasrungot ovat näillä lötköillä kengillä kovilla.
Moni, kuten minä, kaipaakin vanhanmallin Pegasuksen tyylistä kenkää niin pohjan kuvioinnin kuin kengän keskiosan jäykkyydenkin takia takaisin. 
Olen saanut sisäpiiritietoa että Nike on saanut huonoa palautetta nykyisestä Pegasuksesta ja tullee palaamaan traditioon parin vuoden sisällä. Nythän pohja on miltei sama kaikissa Niken malleissa, osaksi myös välipohjien osalta. Valitettavaa yhdenmukaisuutta.
Sain lahjaksi Asicsin Nimbukset Pohjanmaan Hurjilta kun juoksin 1000-mailistani. Pyydän anteeksi mutta en juokse niilläkään. Ne ovat painavat ja kömpelöt. Vaimennus ei ole minun makuuni. Sensijaan kävelyyn ne ovat erinomaiset ja varsin kalliina sekä kullanvärisinä antavat käyttäjästään varakkaan vaikutelman eli kiitos vaan kuitenkin kovasti. Olitte sydämellisiä.
Minimalismi ja barefoot ovat muodissa. Kuitenkin kun juostaan tuntikausia yhtämittaa asvaltilla tai vaikeassa kivikkoisessa tunturissa tai vuorilla niin ei onnistu vaikka markkinamiehet kuinka yrittävät.
Huvittavaa on jonkun merkin lähettilään, vaikkapa New Balancen Krupickan, toiminta kisoissa. Matkaan lähdetään minimuksilla mutta maaliin tullaan kaikkein eniten vaimennetuin paksupohjin. Tai blogikuvien kovin paksupohjaiset konseptikengät vuorilla. Pistää miettimään mistä kannattaa maksaa...

Jossain somessa oli ilmeisen kerrostalokyttääjän äyskäisy että jos kämpässä on paritkymmenet lenkkikengät niin sisäilma pilaantuu naapurissakin.
Tähän trollaukseen naureskelen että ei tässä lajissa ehdi kengät homehtua. Varsinkin kun niistä pidetään huolta ja sitten roskiin kun aika jättää.
Hankkikaa elämä ja jos ette tiedä mistä niin menkää lenkille etsimään.

Hyviä juoksuja kaikille !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti