KYPSÄÄ

 

VIIKKO 17.

Ma- Lepo

Ti- Maantiepyörällä 22,02 km - 58 min. Väsynyt. 

Ke- Trainerissa sisällä 29,20 km - 56 min.

To- Trainerissa sisällä 57,17 km + 18 km. Ulkona lumisade ja kauhea tuuli.

Pe- Läskipyörällä 21,94 km - 1.24. + Trainerissa 30,22 km. Sikakylmä ulkona.

La- Kävelyä Kirsin kanssa 7,14 km - 1.52. + Maantiepyörällä 41,04 km - 1.49.

Su- Juoksua poluilla 6,69 km - 53 min.

 

Sääliksi käy lappiin saapuneita muuttolintuja. Viikon sää oli tuulinen, lumisateinen ja erittäin apea muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kuriositeettina voisi mainita, että perjantain tuulen ja lämpötilan yhteisvaikutus iholla oli määritelty miinus yhdeksään asteeseen!

Peipot, telkät, sorsat, joutsenet ja hanhet ovat saapuneet.

 

VIIKKO 18.

Ma- Maantiepyörällä kovaa 83,18 km - 3.22. Osin vastatuuli ja raesade.

Ti- Maantiepyörällä Ivalossa  55,63 km - 2.32 (Nissanin korjauksen ajan)

Ke- Rovaniemi Orbean gravelin testiajo korjauksen jälkeen 33,35 km - 1.28. 

To- Rovaniemi gravelillä 1,55 + 10,16 km. Kaupungissa.

Pe- Kirsin kanssa vappujäätelöllä graveleillä 22,15 km - 1.29.

        Illansuussa gravelillä tunnin tiukka 31,35 km - 1.07. Valajaskosken lenkki.

La- Lepo

Su- Levillä Kirsin kanssa kahviajo 20,43 - 1.19.

       Levin huipulle 11,35 km - 44 minuuttia. 321 metriä vertikaalista nousua, hissukseen, ei yritystä.

 

Rovaniemellä lämmintä! Shortseilla ensimmäisen kerran tänä vuonna.

 

VIIKKO 19.

Ma- Lepo

Ti- Gravelillä kovaa kotimaisemissa 101,76 km - 4.13. Tästä 80 % oli sorateitä. Viimeinen pitkä kova harjoitus ennen Koli Gravel Carnivalia.

Ke- Gravelillä 70,54 km - 2.59. Tästä 44 km oli soraa.

To- Kävelyä Kirsin kanssa 4,87 km - 1.14.

       Maantiepyörällä 30,04 km - 1.14.

Pe-  Kirsin kanssa graveleillä 23,44 km - 1.26

        Yksin 30,27 km - 1.12.

La- Lepo, väsynyt.

Su- Gravelillä 51,29 km - 2.32. Missevaaran kurat/lumikurat ja muita sorapätkiä.

Viikon 19. pyöräkilometrit 307, 3 km - 13 tuntia ja 40 minuuttia - vertikaalista nousua 3410 m 

 

Vuosikilometrit 4427 km. 

 

Hieman on lämmennyt mutta tuulet, eli jäisistä järvistä nousevat virtaukset, häiritsevät. Pihassa kirjosieppo, västäräkki, taivaanvuohi ja pajusirkku. Kevät on ainakin kolme viikkoa edellä normaalia.

 

 

KYPSÄÄ

 

Olen läpi elämäni viettänyt päiviä, jolloin en tee mitään fyysisesti. Tänään on sellainen päivä.

   Sanotaan, että on mukava olla vaan. Jos on ajatellut olemistaan hieman pidemmälle, ilmaisu kuulostaa hölmöltä. Mitä muutakaan ihminen voi, kuin olla vaan?

 

Ihmisen olemassa oleminen määritellään usein tekemisen kautta. Tämä on harhaa. Ensimmäisen kysymyksen viattomuus: "Mitä minä olen?", ei lakkaa vaikuttamasta jos sen on kysynyt itseltään tositarkoituksella.

   Minulta kysytään joskus mitä hyötyä tuollaisesta ajattelusta on. Kyse on pikemminkin ajattelun lakkauttamisesta. Esimerkkinä käytän vuonna 2022 juoksemaani kuuden päivän juoksun tulosta, 603 kilometriä.

   Tajuttuani käsillä olevaan hetkeen keskittymisen oleellisuuden, luovuin ajatuksesta yrittää päästä tiettyyn kilometrilukemaan. Pakko hävisi ja jäljelle jäi pelkkä matkanteko. Askel askeleelta. Hyöty: pääsin pidemmälle kuin koskaan ennen.

 

"Olla vaan." Ei siis onnistu, eikä siinä ole mitään "vaan". Olemme aina. Joka hetki. Eikä se ole koskaan vaan, koska jokainen meistä on ainutlaatuinen ja jokainen hetki on ainutlaatuinen. Yhdistämällä kaksi ainutlaatuisuutta syntyy Elämä, Zen, Satori, Kensho tai ihan miten vaan haluatte sitä hetkeä nimittää. Hetkeä, jolloin oivallatte, että kypsä elämä on mukavaa sellaisenaan kun se on.

 

 

Kuva minusta ylioppilaslakki päässä kuplassa on otettu Rovaniemen vappuhulinoissa. Kupla on siirretty kesäsäilöön Ounaskosken leirintäalueelle viereiseltä puistoalueelta, jossa kiistelty ulkomaalaistaustainen yrittäjä piti eräänlaista valopuistoa talven yli turistien iloksi. Kiistely johtui koko idean sopivuudesta Suomen Lapin pääkaupungin ohjelmatarjontaan. En ota muuten kantaa, mutta jos aasialaiset turistit maksavat kaikesta epäaidosta hömpästä, niin tyhmä ei ole se joka pyytää.

Rovaniemen matkalla Orbean rikkoutunut vaihdekahva vaihdettiin uuteen Ski and Bike store Rovaniemessä. Samalla sain käyttööni kilpailuasun liikkeen väreissä, jota toivottavasti pääsen testaamaan Koli Gravel Carnivalissa 23.5. 

 

Rovaniemen vapputraditioon kuuluu Jätkänpatsaan lakitus ja uusien ylioppilaiden kastelu paloletkulla. Hauska, mutta märkä muisto, jää varmasti nuorten mieliin. 

    Me hieman varttuneemmat juhlimme omalla tavallamme. Nellimistä on fantastista lähteä välillä katselemaan ihmisiä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei ihmisiä olisi Nellimissäkin, mutta pelkästään noin 66 asukkaan kylässä kyhjöttäminen saattaa surkastuttaa tiettyjä osia aivoista ja sitä me emme halua.

 

ÄLÄHDYS

Jääkiekon kolmannessa SM-ottelussa selostettiin Sakari Kuosmasen ennen ottelun alkua laulaman Finlandian tunnelmasta. Myöhemmin pelaajahaastattelussa hehkutettiin saman Finlandian tuomaa tunnelmaa. 

   Kyllä se Sakari lauloi siellä Maamme laulun (Vårt Land). Lyhyesti Maamme. Finlandia on ihan toinen biisi.

   Mitäs jos nyt edes yrittäisitte hiukan MTV3 ?

 

 

Viimeinen kuva on viesti kaikille niille paskahousuille, jotka ovat väittäneet että me emme asu täällä Nellimissä lähellä luontoa.