Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

keskiviikko 1. tammikuuta 2025

YRITETÄÄN UUTTA VUOTTA

 


Kuvassa ovat harjoituspäiväkirjat eli kalenterit vuosilta 1992 - 2025. Vuodesta 2009 alkaen olen kirjoittanut niiden kanteen jonkin ajatuksen tulevalle vuodelle. Tämän vuoden kalenterin kanteen kirjoitin : Totuutta ei voi pysäyttää, eikä jähmettää.

   Lause on kunnianarvoisan Tae Hyen kirjasta Suomalainen Zen-opas. (Basam Books 2001)

"Totuutta ei voi pysäyttää eikä jähmettää. Totuus on elämän jatkuvaa virtaa, jolla ei ole alkua eikä loppua. Totuuden tie ei ole oikotie onneen, vaan tosiasioiden hyväksymistä, myös kärsimyksen kanssa elämistä."

   Näin elän elämääni.

   Elämästä (kuten juoksemisesta tai muusta harjoittelusta) voi ajatella monella tapaa. Parasta se on silloin kun sitä ei ajattele lainkaan, silloin se sujuu vaivattomasti - aivan kuin itsestään, minuutista, tunnista, päivästä, kuukaudesta toiseen. Pidemmälle en ole päässyt, ainakin kerran vuodessa on tullut ajateltua. Yleensä vuoden lopussa.


 

Vuosien 1992 - 2024 juoksukilometrien lukema on 94055 km. Lisäksi kaikki muu liikunta, kuten kävely, vaellus, metsästys, polkupyöräily, hiihto ja lumikenkäily. Pitäisi jaksaa sataantuhanteen, mutta luvulla ei ole merkitystä. Liikkumisella on.

   Rahan, tavaran, viihteen, alkoholin, aatteen tai uskonnon avulla ihmiset turruttavat mielensä. Harjoitus on heräämistä tuosta turrutuksesta. Keskityt vain siihen mitä on edessäsi, sellaisena kuin sinä sen näet ja koet. Samalla ajatukset virtaavat. Niiden voi antaa virrata, mutta ne voi myös päästää menemään. Parasta on kun ei ole ajatuksia ja mieli on tyhjä, avara, levollinen. Liikkumisen kautta tähän voi päästä, kuten myös rauhoittumisen kautta.

Paatsjoella.

 
Paatsjoen jäälautat.
 

Maailma on Nellimistä tarkasteltuna kovin erilainen, kuin vaikkapa suurista kaupungeista tarkasteltuna. Pohjoisen maailmani on rauhallinen ja hienovarainen. Ongelmat ovat läsnä tai sitten ne voi päästää menemään.

Näyttääkö eläin persettä?

 

Toivotan kaikille uutta vuotta ja pikkuisen lauantaimakkaraa. Kokolihaan ei ole varaa, olenhan elänyt vaatimattomasti jo monta vuotta. 

   Joulunaikaan näkyi sosiaalisessa mediassa päivityksiä, joissa ihminen makasi elävän sian vieressä pahnoilla ja toivoi eläimille joulurauhaa. Jos Suomi hoitaisi vanhuksensa yhtä hyvin kuin sikansa, olisi meidän kaikkien elämä rauhallista koko ajan.

Itse tehty taco. Taikinassa on maissijauhoa, maissitärkkelystä, vettä ja psylliumia.

 

   Minua syytetään vastakkainasettelusta. On syytäkin asetella vastakkain. Ehkäpä ihmisten yhteinen asia ensin? Tämä on turha toive, sillä Suomeen on uinut aatteita joiden avulla ihmisiä kehotetaan etsimään etuoikeuksiaan yhteiskunnassa. Mihin se tasa-arvon vaatimus tässä katosi?

 

Presidentti Stubb sanoi uudenvuodenpuheessaan, että rasismi ei ole suomalaisuutta. Suomalaisuutta ei siis myöskään ole maahanmuuttajien käänteinen rasismi tai vaatimukset suomalaisen yhteiskunnan muuttamisesta joksikin ei-suomalaiseksi. Suomalaisuuden määrittelemme itse, me Suomessa asuvat Suomen kansalaiset. Suomalaisuus siis muuttuu koko ajan. (totuutta ei voi pysäyttää eikä jähmettää) 

   Mikä on ei-suomalaista?

 

Viimeiset vuodet Suomessa on vimmaisesti keskitytty rasisimin torjuntaan ja tasa-arvoon. Erilaisten vähemmistöjen ääntä on nostettu kuuluviin niin, että se on peittänyt alleen valtaväestön kainot toiveet maalaisjärjen käytöstä. Tässä suomalaisille tyypillisessä vouhotuksessa on unohtunut muun muassa biologia. Biologian mukaan sukupuolia on edelleen vain kaksi. Sensijaan sukupuoli-identiteettejä voi olla rajattomasti tai joku voi tuntea itsensä miksi tahansa, mutta faktaa kahdesta sukupuolesta se ei poista.


Urho Kekkonen sanoi aikanaan:"Vaikka koko muu maailma kääntyisi kommunismiin, niin Suomi pysyttelee länsimaisena demokratiana." Hän ei puhunut sosialismista tai sosialidemokratiasta mitään, valitettavasti.

   Nyt, vuoden 2025 alussa, pitäisi sanoa: Vaikka koko muu maailma kääntyisi sosialidemokratiaan, Suomi pysyy kaikkia erilaisia ajatussuuntia sallivana valtiona. 

   Etenkin yrittämisen arvostus pitäisi saada kunniaan. Yksilön tai hänen välineidensä loputtomasta kontrolloimisesta ei seuraa onnellisuutta edes niille, jotka eivät viitsi itse yhtään yrittää.

   On vain itse yritettävä, sillä totuutta ei voi pysäyttää eikä jähmettää.

 

Lenkillä näyttää tältä joskus.
 

 

VIIKKO 52.

Ma- Kävelyä Kirsin kanssa 2,81 km - 43 minuuttia. Juoksua 10,54 km - 1.13.

Ti- Jouluaaton pereinteinen 10 km - 1.02.

Ke- Kirsin kanssa metsäsuksilla 4,56 km - 1.09. Juoksua 10,53 km - 1.13.

To- Pe- Lepo

La- 14,18 km - 1.38. Siikajärventie.

Su- Perinteistä hiihtoa latusuksilla Kirsin kanssa 12,92 km - 2.10.

Juoksua yhteensä 45,43 km

Joulukuussa juoksua 149,86 km

Juoksua koko vuonna yhteensä 1653,06 km

Pyöräilyä koko vuonna yhteensä 1616,8 km.


Hiihtopari.


 

Jossakin keskustelussa tuomittiin moottorikelkkailu. Ymmärtämättömyys (kateus, tietämättömyys) moottorikelkkailusta ja sen hyödyistä niin terveyteen; luontoliikunta - metsässä oleminen, kuin hyötyajokkina on kiistaton. En viitsi nyt aiheesta enempää, on olemassa eieiei-ihmisiä ja sitten ihmisiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti