VIIKKO 17.
Ma- Siikajärventie, kuraa, 6,05 km - 40 min.
Ti- Juoksumatolla, ulkona satoi märkää lunta paljon, 10,10 km - 1.06.
Ke- Asvalttia 13,12 km - 1.28.
To- Läskipyörällä kurassa 17,46 km - 1.23.
Hölkkä lihasmuistille pyöräilyn päälle 2,10 km - 15 min.
Kävelyä Kirsin kanssa 5,01 km - 1.09.
Pe- lepo
La- Kirsin kasaa ahkiohiihdolla 1,44 km - 22 min. Paluu 1,91 km - 33 min.
Su- Asvalttia ja kurateitä 20,03 km - 2.12.
Juoksua 51,4 km - 5:43
Pyörällä 17,4 km - 1:23.
VIIKKO 18.
Ma- Lepo
Ti- Rovaniemellä 10,46 km - 1.14. Asvalttia
Kirsin kanssa läskipyörillä 14,16 km - 1.17.
Ke- Lepo
To- 8,45 km asvalttia - 57 min. uudet Saucony 17 Ride- kengät ensitestissä.
Pe- Hiekkatietä 15,45 km - 1.43.
Läskipyörillä Kirsin kanssa 16,34 km - 1.23.
La- Palauttavaa polkujuoksua, lunta poluilla vuodenaikaan nähden paljon, 8,30 km - 1.04.
Su- Läskipyörillä Kirsin kanssa 18,84 km - 1.34
Asvaltilla 11,08 km - 1.12.
Juoksua 53,7 km - 6:11.
Pyöräilyä 49,3 km - 4:15
Huhtikuussa sain kasaan 201 kilometriä juoksua. Pyöräilyn, hiihdon ja kävelyn määrää en ole yhteen laskenut. Ultrakoskinen juoksee jälleen ja se tuntuu ihan saatanan hyvältä! Vasemman jalan hermovaivan yhteydessä olin jo valmis lopettamaan, mutta näköjään sen aika ei ollutkaan vielä. Addikti? Ei niinkään itse juoksuun vaan harjoituksen säännönmukaisuuteen, dynaamiseen meditaatioon. Uskovaiset käyvät säännöllisesti kirkossa, minä lenkillä. Olenko siis ultrauskovainen?
---
Kuuntelin lenkillä Pet Shop Boysin uutta levyä nimeltään Nonetheless. Levyn nimi on suomennettuna "kuitenkin". Mieleen ponnahti erään runkkarin arvio kahdeksankymmentäluvun lopusta: "Ei näitä Pet Shop Boyseja kukaan enää muista kolmenkymmenen vuoden päästä."
No niin. Nyt on kulunut kolmekymmentä vuotta, Neil Tennant on 70-vuotias ja Cris Lowe 64 vuotta. He ovat olleet popin etulinjassa kolmekymmentä vuotta ja jatkavat edelleen. Lisäksi, luojan kiitos, he eivät kuulosta nykymusiikilta, josta osittain puuttuu sekä melodia, että tyyli.
Lenkillä mieleen ponnahti erään toisen runkkarin kysymys: "Vieläkö juokset?" Tämä kysymys esitettiin minulle ensimmäisen kerran 2004. No niin. Juoksen edelleen. Olen ollut oman juoksuni etulinjassa yli kolmekymmentä vuotta.
Pet Shop Boys on tehnyt kappaleen nimeltä Inner Sanctum. Nimi tarkoittaa sisäistä pyhäkköä. Kun puhutaan kirkosta, tarkoittaa sisäinen pyhäkkö kirkon pyhintä paikkaa. Pet Shop Boysille pop on sisäinen pyhäkkö, siksi he tekevät musiikkia edelleen.
Minun sisäinen pyhäkköni on juoksu ja ultrajuoksuharjoittelu päivittäinen harjoitus elämänmittaisella tielläni. Minulla ei ole muuta tietä. Ultrajuoksukilpailu on mahdollisuus ylittää itsensä, tehdä matka toiselle puolelle. Kilpailun merkitys, kuten myös tuloksen merkitys, on vähäpätöinen tällä tiellä. Etenkin vuosien vieriessä todistelun tarve vähenee. Minä juoksen ja runkkarit kyselevät tyhmiä.
Runkkaaminen sanan varsinaisessa merkityksessä voi olla mukavaakin. Sensijaan runkkariksi muuttuminen ei. Ultrajuoksijasta tulee ultrarunkkari siinä vaiheessa, kun aika ei enää riitä maaliinpääsyyn kilpailuissa. Kukaan meistä (ultrajuoksijoista) ei ole rikkoutumaton, sensijaan omien henkilökohtaisten rajojen rajattomuus selviää vasta pitkän tien päässä. Tuo tie on juostava loppuun. Sitten kun ei enää pysty, pitäisi vastauksen olla selvillä. Jos ei ole, on huomaamattaan muuttunut ultrarunkkariksi.
Jatkuvaa on vain muutos. Muutosvastarinnan par exellence, lippalakkipäinen yli 60-vuotias mies, on muuttunut runkkariksi. Mielessään hän elää 30 vuotta ajastaan jäljessä ja vastustaa kaikkea järjestelmällisesti, koska on luonut menneisyyteensä katkeamattomat tunnesiteet. Minulla on useita lippalakkeja ja täytän kohta kuusikymmentä. Jää muiden arvioitavaksi onnistunko päämäärässäni: Haluan elää kevyesti, ajassa läsnäollen, katkeroitumista välttäen.
Matkailuauton keittiö, altaan kansi on alhaalla ja sen päällä näkyy folio. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti