STANDARDIAPINA

Kenen joukoissa seisot ja etenkin miksi ?

Erään teorian mukaan tullessamme alas puusta kyllästyimme kuluttamaan rystysiämme ja nousimme kulkemaan kahdella jalalla. Näin pääsimme pidemmälle ja ruuansaanti helpottui. Kehittyivät nuo ylivertaisiksi kehutut aivot. Vapaa-aika lisääntyi. Bikinirajat ja muut parranajot tulivat sitten myöhemmin.
On myös uskottava tarina puusta josta ei saanut syödä. Ja syötiin kuitenkin. Lopputuloksena huomattiin että alasti ollaan ja että käärmeitä tulisi siis pelätä. Tämäkin johti lopulta bikinirajoihin ja parranajoon.
Ottamatta kenenkään karvoihin sen enempää kantaa kiinnostukseni suuntaakiin noihin ylivertaisiksi mainittuihin aivoihin. Ja aivoituksiin. Oikeammin aikaansaannoksiin.
Tällä hetkellä huudetaan kurkku suorana että pitäisi ponnistella hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Siis tämän yhteiskunnan ja etenkin sen arvojen ? Minkä yhteiskunnan ja minkä arvojen ?
Kylällä juostessa joka toinen lamppu on pimeänä routareikäisten teiden varsilla. Jos kaadun saatan joskus kuukauden päästä päästä julkisen puolen lääkäriin. Tätä ennen arvaillaan ja syön buranaa.
Yöhoitajia on kaksi ja osastoja kohta kolme näille molemmille. Voi olla että kun vanhenen odotan pitkään, jopa aamuun asti - märissä vaipoissa. 
Pisatutkimus kertoo että ainakin yksi ässä pitäisi lisätä kuvaamaan tasoa. Tietotekniikan arvellaan vievän tulevaisuudessa puolet työpaikoista mutta säästää pitäisi julkisissa menoissa. 
Jos kokee turvattomuutta niin varsinkin pohjois-suomessa poliisi tulee viiden tunnin ajomatkan päästä jos ehtii.
Ja arvot ? Meidänkö pitäisi ponnistella että harvat ja valitut rikastuvat ja pääsevät uutisiin selittämään mitä pitäisi tehdä jotta he rikastuisivat vielä enemmän.
Meillähän ei tavallista ihmistä kuunnella eikä etenkään uskota. On mielenkiintoista että henkilön pitää omata tietyntyyppiset akateemiset tai ideologiset kahleet ennenkuin hänen ajatuksiaan pohditaan tai niihin reagoidaan.
Ja jos uusia ajatuksia syntyykin niin usein on jo on myöhäistä. Ajatukset ovat jo valmiiksi kahlittuja. Loputon vaatimusten paine hiljentää yksilön ikeensä alle. Syntyy standardiapina.

Miten pääset pidemmälle ?

Ultrajuoksussa pyritään tavanomaista pidemmälle. Standardiapina ei koskaan pääse pidemmälle. Syykin on selvä. Hän ei kykene irtautumaan tavanomaisesta ajattelusta. Hän ei kykene rikkomaan rajoja. Hän ei kykene ylittämään itseään. Eikä tekemään toisin kuin muut. Ei kykene valitsemaan toisin.
Ennenkuin kykenin juoksemaan yhtämittaa pidemmälle kuin edes itse uskoin oli minun lakattava olemasta standardiapina. Ajatus piti ylittää. Piti kyetä hiljentämään mieli. Piti jatkaa kivun kanssa. Kivun oppi työntämään pois etualalta. Ja matka piteni. Syntyi siis ero masokismiin. Syntyi uusi kevyt ajatus ja askel. Matala ja vaivalloinen mutta tarpeen vaatiessa pitkälle vievä. 
Syntyi kokemus omasta onnellisuudesta. Tasapainosta ja kohtuullisuudesta. Syntyi oma valinta omalle polulle.

Nyt jos koskaan on siis harkittava kenen joukoissa seisoo ja etenkin miksi. Kas kun täällä eletään vain kerran.
Kenen eteen teet työtä ja millä arvoilla ?

HARJOITUSVIIKKO 2.

Ma-Aamupäivällä 12 km - 1.20.
       Iltapäivällä 24 km - 2.44.
Ti- Päivällä 42,5 km - 5.00. Juoksurepulla.
Ke- Aamulla 20 km - 2.26.
       Ilalla kävelyä 20 minuuttia Kirsin kanssa metsässä.
To- Päivällä 21 km - 2.30, osin poluilla.
Pe- Lepo juoksusta mutta metsätöitä 5 tuntia.
La- 25,5 km - 2.52, erittäin raskaalla ja ylämäkivoittoisella reitillä osittain maastossa.
Su- Erittäin raskas ja haastava metsätyö 5 tuntia.
       Illalla 10 km - 1.05. Tiellä tasaista.

yhteensä 155 km -  juoksua 17 tuntia ja 57 minuuttia.

Hyvä ja fyysinen viikko. Talvikin tuli pakkasineen. Enemmänkin olisi voinut juosta mutta kärsin hieman alavatsa- ja nivusvaivoista jotka tosin ovat jo ohi menossa. Juokseminen liukkaalla aiheuttaa kireyksiä eikä vanha leikkaushaavakaan ainakaan elastisuutta lisää.
Toisaalta juoksun ja metsätöiden kombinaatio sopii minulle ja pitää lihakset kunnossa. Samalla tulen kohtuullistaneeksi juoksun määrää. Näin liikarasitus estyy. 
Mitään tarvetta ei siis ole esitellä teille huimaavia määriä vaan päinvastoin myöntää että kyllä - väsyttää. Mutta tarpeeeksi ja terveesti.

Maanantai-ilta 13.1.2014. -18 astetta pakkasta.