KOHTUULLISTA

Varsin kokeneena juoksijana olen pohtinut harrasteeni mielekkyyttä useinkin. Mitä vanhemmaksi tulee on motivaatio kaivettava aina vain syvemmältä. Tällä tarkoitan kilpailuun valmistavan harjoituksen motivaatiota. Motivaatio itse juoksuun - elämäntapaani - on erinomainen.
Kilpailukauden lähetessä ei aina saa ajatuksiaan oikeille urille. Johonkin "tähtääminen" käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Osaltaan tämän omalla kohdallani aiheuttaa muiden mielenkiintoisten harrastusten kehittäminen. Yksi näistä ovat sekä maantie- että etenkin maastoajo mönkijällä. Erilaisissa ajotapahtumissa on mukava tavata samanhenkistä porukkaa ja mittailla ajotaitojaan usein varsin haastavissa maastoissa. Myös tekniikka mönkijöissä kiehtoo.
Toinen mieliharrastukseni, radioamatööritoiminta, on pitkään viettänyt hiljaiseloa ajanpuutteen takia. Pihassani 30-metrisen maston antennit ovat kuitenkin valmiudessa ja jo pidetyistä yhteyksistä posti tuo tasaisesti qsl-kortteja. Kortit USA:sta, Japanista, Afrikasta ja viimeksisaatujen joukossa Kanadasta, Euroopasta puhumattakaan lämmittävät mieltä.  Mielenkiintoista on puhua täysin tuntemattomien ihmisten kanssa juuri kuuluvuuden rajamailla, useinpa vielä itse rakennelluilla antenneilla. Ja ilmaiseksi!
Ultrajuoksussa suuri motivaation lähde on kontakti toisiin juoksijoihin. Harjoittelu ja kilpailuihin valmistautuminen on usein varsin yksinäistä puuhaa ja puurtamista. Kilpailuissa eli juoksutapahtumissa on sitten mahdollisuus tavata ultrapersoonia laidasta laitaan. Kuten ennenkin olen kirjoittanut, tulosurheilu ei itselleni ole siis kaikki kaikessa. Kuitenkin pyrin valmistautumaan kilpailuihin parhaani mukaan ja kerron usein vasta jälkeenpäin oliko kilpailu harjoitus vai todellista yritystä hyvään tulokseen.
Vuoden 2012 kilpailuohjelmani on melko rankka. Välttävästi sujuneen alkuvuoden jälkeen ollaan nyt siinä tilanteessa, että ensimmäiseen kilpailuun on kymmenen viikkoa aikaa. Tuo kymmenen viikkoa merkitsee itselleni siis eräänlaisen projektin alkua. Nyt projekti on Ystävyysultra Lohjalla, radalla kuusi tuntia. Tällähetkellä näyttää, että se menee harjoitukseksi, siksi ailahtelevaa on harjoitteluni ollut - suurista puheista huolimatta. Yksinkertaisesti en palaudu normaalisti eli askel kerrallaan - ja ihan itse. Tämä on erään ystäväni motto ja sopii myös minulle tähän kohtaan oikein hyvin.

VIIKKO 8.

Ma- 8 km - 52 min.
Ti- aamulla 19 km - 1.41 - kahden tunnin tauko ja sitten 11 km - 1.08
Ke- 8 km - 54 min.
To- 13,5 km - 1.29.
Pe- 18,5 - 1.54.
La- 8 km - 56 min.
Su - Lepo
yht. 86 km - 8 tuntia 54 minuuttia

Kohtuullista. Tiistaina istuin lenkin keskellä pari tuntia jutellen ja kahvia juoden uuden ATV-kauppiaani luona Tampereen Teerivuorenkadulla. Ylläni ollut Endurancen virallinen harjoitusasu logoineen herätti paljon kysymyksiä. Hyvä niin. Ultrajuoksua on mukava tehdä tunnetuksi ja etenkin Suomen parhaan seuran asu yllä.
Torstaina  Rajakylässä hieman suretti paikallisten alkuasukkaiden puolesta. Helsinkiin on helmikuun aikana satanut puoli metriä lunta ja kuulemma paikalliset auraajat ovat tehneet parhaansa...minä en vaan huomannut miten.  Lumikengät ja moottorikelkka olisivat olleet tarpeen. Tutulla kierroksella upposin sitten Mogadishu Avenuen kävelytiellä märkään ja vetiseen sohjoon nilkkoja myöten ja paluu Villa Gårdsbackan lämpöön sujui vesi kengissä lotisten.  Rannikon pieni kalastajakylä säästää kunnossapidossa mutta onhan Espa ja eduskuntatalon edusta puhdas - se riittänee?
Sunnuntaina totesin juosseeni 9 päivää putkeen ilman lepoa ja jätin suosiolla lenkin väliin.
Eli kohtuullista, tästä on hyvä parantaa.

Soon we are really cooking...

Sometimes and then I have to think is this nessessary? I mean all this running. When you became older it is hard to motivate yourself for competition. I mean target-oriented running.
I have many other hobbies. Drive with my ATV in forests and on roads. Sometimes take part of off-road happenings with friends. I spend also time on Ham Bands - I am lisensed radio amateur too.
So as you understand - it is lack of time sometimes!
Best way to motivate yourself is just run. Way of life-running! It is much more easier than target oriented. It is nice to take part of some happenings, part of some competitions, only to meet other ultrarunners. Great persons! But I try always my best. Tried to be on good form when compete.
Now it is only ten weeks left and then we are really cooking. It is time to bite a bit. And step by step. Maybe this six hours on track will be just training. Past two months have been so and so... training I mean. Maybe I am still tired. So we see...