ELÄMÄÄ MATKAILUAUTOILLEN

 

Kesä! Olen joskus miettinyt suomalaisten melankolista jähmeyttä, olisiko se vähäisempi ainaisessa kesässä?

    Olen 59- vuotias ja käytännössä työni tehnyt lukuunottamatta kirjoittamista ja ultrajuoksua. Kummallakaan edellämainitulla en ansaitse rahaa. Turha on kadehtia mahdollisuuksiani matkustaa Kirsin kanssa matkailuautolla. Ennen tätä hieman pidepää matkaa olimme reilu kaksi vuotta kotona.

Toinen kirjani kustannustoimitettiin Helsingin Rastilassa ennen Juhannusta. Kuvassa Sami Liuhto ideoi ja minä pidän kiinni, väitän vastaan tai luovun. Riippuu onko lause koherentti vai puuttuuko pilkku. Lievää sekavuutta, mutta kuvaukset kunnossa. Ilmestyy jouluksi.

Juhannus 2023.

 

Valkoposkihanhi lisääntyy ja paskan määrä lisääntyy. Liiallisen luonnonsuojelun tuloksena meriluodot muuttuvat valkoisiksi, puuttomiksi paskakasoiksi. Helsinki.

 

Aino Ackténin huvila Helsingissä.

Pakollinen (?) selfie. Kirsin kanssa pyöräretkellä Stadissa.

Laiva saapuu Katajanokalle.

Matkailuauton ajo laivaan ei ole lainkaan vaikeaa, mutta tilaa ei jää isojen väliin paljon. Taustalla naisoletettu rekankuljettaja (rekkanainen) yhdistää kylmäkuljetusrekan sähköön, etualalla ainoa naiseni nimeltään Kirsi.

Mies kannella ilman oletuksia.

Viro. Miksi on niin vaikeaa saada alkoholi Suomessa ruokakauppaan? Muualla Euroopassa meille nauretaan tämän vuoksi. Kieltolakikin aikanaan vaan lisäsi kulutusta.

Jos kysytte, että minne Suomen EU- rahat menevät, niin ainakin tänne. Tiet ovat pääosin hyväkuntoisia. kuva on Virosta. Toki erittäin rikkinäistäkin asvalttia kylistä löytyy, lähinnä Puolasta.

    Puolassa keskipalkka on 1300 euroa kuussa. Tuotantoon saa ihmisiä reilulla 800 eurolla kuussa. Huippuammattilaiset esimerkiksi it-alalla tienaavat saman kuin Suomessa ja enemmänkin. Ainoa ero on, että palkalla tulee Puolassa toimeen, toisin kuten Suomessa. Sveitsillä on varaa virkamiehiinsä, Suomella ehkä ei.

Pärnu, Konsen hieman väsynyt alue joen varressa.

Kahvitauko Latviassa. Kauniita paikkoja riittää ja ne näkee, jos malttaa pysähtyä.

 

Ystävien kanssa riemukas kohtaaminen Liettuassa.

 

Kaksi kuvaa Liettuan luonnosta.

Yksityiskohta Liettulaisen Paijesmeniain pihaleirinnän vessanovesta.
 

Puola Suwalki, kirjakaappi puistossa. Lainaaminen/kierrätys sallittu.

Suwalkin keskellä sijaitseva virkistysalue, lammen ympäri voi kulkea ja saareen menee silta.

Suwalkissa on kaksi leirintäaluetta. Kumpikaan ei houkutellut. Tämä oli meidän näkemyksemme yöpymisestä.

Suwalki ennen ja nyt. Hauskoja kuvatauluja, jotka kertovat vuosien vierinnästä.

Wyszkowin kirkon yhteydessä oleva ulkokappeli.

Kun saavuimme Wyskowin kirkon pihalle oli tilaisuus juuri päättynyt ja ihmiset lähtivät koteihinsa. Nähtyään meidät suntio esitteli kirkon ja ulkokappelin, mutta etenkin toivotti meidät tervetulleeksi. Hän jopa näytti vesihanan ja avoimen vessan paikan, vaikka niitä emme tarvinneetkaan. Illalla paikalle saapui vielä yksi ruotsalainen matkailuauto. Tuli mieleen, että jossakin Suomessa olisi käsketty painua helvettiin tai pihalla olisi ollut pysäköintikielto. Annoimme lahjaksi Nellimin kirkosta painetun kortin.

 

Varsovan kehätien tunneleita.

Sosiaalisen median päivityksissä ihminen julkaisee haluamaansa sisältöä. Meillä ei aina paista, eikä kahvitauko aina ole keskellä metsän vihreyttä.

 

Koska haikara saapuu Suomeen pesimään?

Suomi on tuhansien metsien maa, mutta muuallakin on rungoissa pituutta.

Ison matkailuauton kanssa tulee joskus hiki liikenteessä. Kuva on Wroclawista, ratikan ja peilin väliin jäi kymmenen senttiä.

Wroclaw jäi mieleen kirkkojen kaupunkina.

Ränninpää.

11 euroa vuorokausi kaksisataa metriä joenrannasta, aivan keskellä Wroclawia.

Tsekin tasavalta, pienten kylien välissä kukkulalla keskellä peltoja. Habrina ja Holohlavy.

Muistoja ritariajoilta.

Ajotie kukkulalle.

Praha. Joki on Vltava, saksaksi se on Moldau.

Prahan Prague Park Campingiin ja Prague Campingiin ajo tapahtuu kapeaa kujaa myöten.

Yksi Prahan monista silloista.

Saaresta leirintäalueen läheltä pääsee vuoroveneellä kolme kertaa tunnissa kaupunkiin. Veneeseen saa ottaa polkupyörät ja koirat.

Prahan Stare Miaston, eli vanhankaupungin, keskus.

Praha on valtavan suuri ja kesäisin täynnä ihmisiä. Kaupunki on minusta erittäin kaunis ja menee heti vierailemieni kaupunkien kärkikastiin.

Kirsi on punaisen mattonsa ansainnut.

Prahan kaupungin filharmoonikkojen kamarikonsertti. Solistina Stanislawa Jirku ja kuvassa Vlastimil Kobrle viulussa.

Tyytyväisenä konsertin jälkeen Rudolfinumin edessä.

Prahan Park Camping. Saimme paskaa palvelua Prague Campingillä, joten ajoimme 600 metriä edempänä olevalle Parkille, eikä suotta. Siisti ja avara paikka. 

    Paskalla palvelulla tarkoitan sitä, että ilman ennakkovarausta olisimme saaneet jäädä vain yhdeksi yöksi. Kuitenkin illalla kyseinen pulju ylitäytettiin niin, että kuorma-auton kokoiset raskaat autot jäivät ajotielle sikin sokin. Tekisinkö siis ennakolta varauksen ja jäisin kuitenkin ilman kunnollista paikkaa?

Pyykkipäivän riemua Prahassa Prague Park Campingillä.

 

ERIKOISUUKSIA

 

Hauska. Kirja hyllynä.

Näinkin voi matkustaa. Nojapyörä Helsingin Rastilassa.

Ellen erehdy, kyseinen moottori on myytävänä, ynnä muuta antiikkia. Tiedustelut Sami Liuhto, Käsitekirjat.

 

ELÄMINEN MATKAILUAUTOSSA

Eläminen matkailuautossa on samanlaista kuin kotona. Täytyy laittaa ruokaa, tiskata ja siivota. Olemalla ei missään, oppii arvostamaan olemista tässä ja nyt.

    Matka jatkuu.

VIIKKO 24.

Ma- Poluilla Hämeenkyrössä 8,81 km - 1.03.

Ti- Asvalttia ja hiekkatietä 21,05 km - 2.27.

Ke- To - Lepo

Pe- Poluilla 10,29 km - 1.10.

La- Lepo

Su- Tiellä 6,32 km - 46 km, keskivaikea pohjekramppi - käännyin pois.

Yhteensä 46,4 km - 5:26

 

VIIKKO 25.

Juoksua 0 km - polkupyöräilyä ja kävelyä.

 

VIIKKO 26.

Ke- Suwalkissa Puolassa 6,51 km - 45 min. Pohkeet ok-.

La- Prahassa iltalenkki 8,70 km - 1.00.

Muuten kävelyä tai pyöräilyä.

Yhteensä 15,2 km - 1:45

 

KESÄKUUSSA 140,02 km 

Ultrajuoksun osalta täytän juuri nyt tankkeja. Lepään.

 

PUUTA KESÄHEINÄÄ

 

Kuva on otettu kotipihalla toukokuun lopussa ennen lähtöä. "Laitetaa rullaa" (VilleGalle). Minulta loppuvat sanat ellen matkusta. Tämä ei tarkoita, että en viihtyisi pikkuruisessa Nellimin kylässä. Päinvastoin, kotoa lähteminen on tuskallista, mutta matkalla näkee uusia kuvia ja niistä voi poimia palasia kirjoittamiseen. Paluu Inariin alleviivaa aina perusasian: Lappia parempaa ei ole.

 

 

Kuva on vapaaparkista matkan varrelta. Olen aiemminkin arvostellut voimakkaasti Suomen 1970- luvulta peräisin olevaa ajatusmaailmaa leirintäalueista. Matkustaessaan matkailuautolla (asuntoauto) tai matkailuvaunulla (asuntovaunu) ihmisen pitäisi aina viettää yönsä leirintäalueella? Suomen laki ei kiellä nukkumasta omassa autossaan, jos siitä ei ole haittaa ympäristölle. Leirintäalueelle menemme sitten, kun meillä on pidempiaikaisen oleskelun tarve. Leirintäalueella pesemme pyykkiä, suoritamme auton vesihuollon (tyhjennämme harmaanveden, tankkaamme raikasveden ja tyhjennämme wc-säiliön), laskemme markiisin alas pihatuolien ja pöydän ylle. Grillaamme vapaudesta nauttien. Asumme. Asuminen on eri asia kuin yön yli pysähtyminen. Hyvä sovellus kokemattomalle koko Euroooppaa ajatellen yöpaikan löytämiseen on park4night. Toimii hienosti varsinkin tabletilla katseltuna.

 

Suomessa on kovasti kannettu sukupuolten tasa-arvosta huolta, ja samalla seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on yritetty parantaa. Naisoletettu kirkkoherra on luterilaisessa kirkossa edelleen kirkkoherra, ei kirkkorouva tai neiti, eikä naisoletettu kirkkonainen tai mikään muukaan. Enemmistön ja vähemmistön sisällä on keskenään erilaisia, toisiaan syrjiviä ryhmiä. Syrjintää ei saada loppumaan millään, sillä osa meistä on toivottomia tapauksia. Jokainen meistä ottakoon oikeutuksensa omalla tavallaan, vapaasti itseään toteuttaen. Miehenä voin siis mennä naisten puolelle, jos minusta juuri sillä hetkellä tuntuu siltä. Niin miltä?

 

Tätä kirjoittaessani on 243 sivuinen hallitusohjelma valmistunut. Viimeiset neljä vuotta väännettiin vasemmalla kädellä, nyt yritetään oikealla kädellä. Aikanaan vasenkätisiä pakotettiin käyttämään oikeaa kättä. Tästä ei seurannut mitään hyvää. Suomessa luokkaerot kasvavat, joten kumpikin puoli on väärässä. Kumpikin puoli tarvitsee toisiaan. Mitäs jos kaikki tekisivät omat rahansa itse ja myös käyttäisivät ne itse? Toivottomat tapaukset jäävät jalkoihin, ellei heille anneta mahdollisuutta. Mutta silti aina joku pärjää paremmin, koska yrittää kovemmin, oikeammin, paremmin läsnäollen. Tekee itse.

 

Jos haluat katsoa kalaa tai sammakon nutipäätä, sinun on katsottava vettä. Jos haluat katsoa tyynen vedenpinnan muuttumista väreiksi, sinun on tehtävä väreet. Vesi ja väreet ovat yhtä, ei ole toista ilman toista. Samoin käy kalan ja nutipään, jos nostat ne pois vedestä - niiden elämä loppuu, aivan kuten väreet loppuvat kun vesi loppuu. Toisella rannalla.

 

Matkustaessaan tapaa ihmisiä niin halutessaan. Jos pystyttää aidan itsensä ja muiden väliin, saa olla yksin. Usein tapaamani ihmiset sanovat, että heillä ei ole vaihtoehtoja. He eivät voi tehdä sitä ja tätä, koska heillä ei ole sitä ja tätä. Lopulta kun heillä on kaikki, he huomaavat, että heillä ei ole mitään. Luopuminen ei ole vaikeaa, vaikeaa on olla tässä ja nyt ilman kaipausta jatkuvaan pyrkimiseen jonnekin, jota ei oikeasti edes ole. Kun juoksen, pelkästään juoksen. Aika on, minä lopulta en.

 

 

Luontoa suojelevat kiivaimmin ne, jotka ovat kaikkein kauimpana luonnosta ja omasta alkuluonnostaan. Eläinfilosofin mielestä rallikuljettajan olisi pitänyt pysähtyä erikoiskokeelle tarkistamaan lentäneen lehmän vointia. Tarkistaminen suljetulla rallierikoiskokeella on järjestäjien tehtävä, kuljettajan tehtävä on ajaa mahdollisimman lujaa. Lisäksi pysähtyminen aiheuttaa vaaratilanteen seuraavalle pätkää ajavalle autolle. Hirvi on kiva kunnes se tulee olohuoneen ikkunasta tai auton ikkunasta sisään. Näätä on söpö kunnes se tekee pesänsä mökin välikattoon ja sontii koko mökin asumiskelvottomaksi pesään kantamine raatoineen. Minkki kärsii häkissä ja kun kettutyttö vapauttaa sen luontoon, se syö kaikki linnunmunat ja poikaset - lisääntyy hallitsemattomasti. Yksi teko johtaa aina toiseen. Ihminen ei hallitse luontoa, eikä koskaan voi olla luonnon yläpuolella. Ihminen ei myöskään usko edelläkerrottuja faktoja koskaan ja tuhoaakin siksi lajinsa itse. Sitä ennen eletään.

 

 

Todellinen ystävyys kestää. Esteet on tehty yhdessä kierrettäviksi. Elämä on hauskaa kunhan ei ole liian vakavamielinen. Kiitos taas Jani Rautonen ja Make Karppanen. Vaikka hattu hukkuu ja on erilaisia mielipiteitä, arvostetaan silti ystävän hatunalustaa, sellaisenaan.

Kesävieraana näkee hienoja yksityiskohtia puutarhoissa. Anja ja Detlev Liebing, Hämeenkyrö.

Menestyminen ultrajuoksussa on kolikko. Kaksi puolta, hyvä ja huono, ovat aina läsnä. Rahanheitolla et saa haluamaasi vaikka hyvä puoli jäisikin näkyviin. On harjoiteltava, joka päivä. Jos pystyy. Juuri nyt minä en pysty ja olen ylpeä siitä.

 

 

Hämeessä tehdään jo ensimmäistä säilöheinää. Juhannukseksi laskeudumme pääkaupunkiin, jossa on tiedossa hieman työtä ja enemmän huvia. Matka on vasta alussa.

 

VIIKKO 22. HARJOITTELU

Ma- Lepo

Ti- Kotona 7 km Haapakuru ja polkua - 53 min.

      Ilta kävelyä Kirsin kanssa Rovaniemellä 1,79 km - 26 min.

Ke- Oulu myöhään illalla 8 km - 54 min. Asvalttia.

To- Lepo

Pe- Hämeenkyrö 9,49 km polkua - 1.08. Kylmää ja kosteaa.

La- Janin kanssa polkuja 25,03 km - 3.35.

Su- Vauhtileikittelyä 19,70 km - 2.07. Poluilla ja kävelyteillä.

Yhteensä 54,22 km - 6:50

 

VIIKKO 23. HARJOITTELU

Ma- Ti - Lepo

Ke- Kävelyä metsässä Kirsin kanssa 2,36 km - 49 min. Metsäntarkistus.

       Iltapäivällä 12,58 km - 1.30 polkuja.

To- Iltalenkki pouilla 10,23 km - 1.14.

Pe- Lepo

La- Tiellä 10,08 km - 1.08.

Su- Lepo 

Yhteensä 32,9 km - 3:53

 

"HARJOITTELU"

Oletatteko, että harjoitusmääräni on aina määrältään suuri? Olette tottuneet kilpailutuloksiini, joissa juostut kilometrimäärät ovat isoja, toisten mielestä valtavia. Saavuttaako suurilla määrillä suuria tuloksia?

    Minun ultrajuoksussani hyvä ja huono - paljon ja vähän, ovat merkityksettömiä asioita nykyisin. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Kolmenkymmenen harjoitusvuoden jälkeen minulla on kokemusta mikä johtaa mihinkin. Jossain vaiheessa on juostava paljon saavuttaakseen paljon, mutta koko vuoden harjoittelun rytmittäminen oikein on erittäin tärkeää.

    Minulla ei ole tälle vuodelle sovittuja kilpailuja jäljellä. Miksi siis polttaisin kynttilää yli tarpeen? Tarvitaanko lainausmerkkejä tämän kappaleen otsikossa. Mielestäni ei.

    Akillesjänteiden seudut vaivaavat. Ensin oli vasen pohkeen kiinnityskohdasta kipeä ja nyt on oikea alempaa, niinsanotulta kriittiseltä alueelta. No. Parannellaan.

 

"Ei kysellä keltää"...