kolme - kivestä

Jäähdyttelevän ultrajuoksijan ja pyöräilyyn innostuneen kirjailijan ajatuksia matkan varrelta. Perspektiivinä sairastettu syöpä vuosimallia 1993 ja 32 vuotta kestävyysjuoksua. Lukijalta toivotaan kommentteja, vuoropuhelu on rikkaus. Kansikuva Kirsi Martikainen, Inari, Kessi.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

MITÄ SEURAAVAKSI ?

›
    Unkarin 6-päivän kilpailusta tulee kuun vaihtuessa kuluneeksi 50 päivää. Tuosta ajasta ensimmäiset pari viikkoa menivät matkailuautoille...
2 kommenttia:
lauantai 20. kesäkuuta 2015

AIKA ON LÄHELLÄ

›
Aika on aina lähellä. Joskus siihen törmää varoittamatta kesken sen kuuluisan harmaan arjen. Ennen juhannusta istuin kuistilla katsellen m...
1 kommentti:
maanantai 15. kesäkuuta 2015

KAHDEN VIIKON PIINA

›
17-tuntisen päivän aluksi aamulla olen kuljettanut ensimmäisen asiakkaan määränpäähänsä ja palannut kotiin. Istun tietokoneella tehden yrity...
1 kommentti:
keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

ILMASTONPUUTOS

›
   Minä en ole mikään aamuihminen. Aamulla radiossa soitetaan huonoa musiikkia, uutiset ovat typeriä ja koko maailma on kääntynyt minua vast...
5 kommenttia:
sunnuntai 31. toukokuuta 2015

OMAT RISTIT

›
Vanhan sanonnan mukaan jokainen kantaa ristinsä itse. Tällä tarkoitetaan usein yksilön elämässä olevaa vaikeutta johon ei ole olemassa ratka...
3 kommenttia:
perjantai 29. toukokuuta 2015

MUTTA SITTENKIN JA VAPAATA MATKAILUAUTOILUA

›
MUTTA SITTENKIN Ultrajuoksujen ja erityisesti pitkien sellaisten jälkeisestä elämästä on ihmisillä monenlaisia käsityksiä. Pitkälti nämä k...
4 kommenttia:
lauantai 23. toukokuuta 2015

PIESTY MIELI

›
Haitari soi. Minusta se on epätodellista koska liikumme eteenpäin koko ajan. Minä istun ja Kirsi seisoo. Kysyn Kirsiltä miten haitari voi al...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Osallistujat

  • pasi
  • pasi.koskinen
Sisällön tarjoaa Blogger.