keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

ILMASTONPUUTOS

   Minä en ole mikään aamuihminen. Aamulla radiossa soitetaan huonoa musiikkia, uutiset ovat typeriä ja koko maailma on kääntynyt minua vastaan. Sensijaan aamukahviseurani on Kirsin ansiosta toistaiseksi loistavaa. Tämäkään arvo ei ole itsestäänselvyys, joten ponnisteluja on tiedossa jatkossakin silläkin saralla.
   Viimeaikoina minua on alkanut rajusti tympimään Tampereen Radion ja Radio Suomen vakuuttelut kesästä. Etsitään kuumeisesti kesän merkkejä ja annetaan lomaohjeita. Olemmeko todella niin uusavuttomia ettemme osaa tai kykene enää edes lomailemaan ilman ohjeita. 
   Ihmisten pakonomainen tarve sitoutua töihinsä luo kestämättömän tilanteen lomalla. Jos elämä on rakennettu pelkän työntekemisen varaan sekä työn tuloksella pätemiseen, voi lomalla olla vaikeita vierotusoireita. Tilannetta ei helpota tuo uusi saarnamies joka haluaa kotimaastamme ketterien kokeilujen ja uusien innovaatioiden alustan. Ultrajuoksijan kankeat jalat eivät kenties aina ole niin ketterät eikä harjoitusohjelmaan tule ottaa liikaa uusia innovaatioita. Ai kuka saarnamies ? Pääministeriksikin häntä kutsutaan.
   Ihmisten kummallinen tarve mennä naimisiin ja lisääntyä moneen kertaan uusio ja toisioperheiden sekamelskassa sekoittaa lomapakkaa myös. Pitäisi kuulemma olla aikaa itselle, parisuhteelle, sukulaislle ja myös lapsille. Kaikilta kuulemma pitää kysyä mitä lomalla pitäisi tehdä. Näin pitäisi tulla hyvä.
   Sensijaan minusta lomalla ei varsinaisesti pitäisi tehdä mitään. Avioliitossahan kaksi ihmistä ratkoo ongelmia joita ei olisi olemassakaan ilman avioliittoa. Tästä voi vetää sen ainoan johtopäätöksen että laulussa tämäkin on ratkaistu. Sanat menivät jotenkin niin että ei mennä naimisiin, ollaan vaan niinkuin ennenkin ja kuunnellaan keittiössä Popedaa. Kenties kesälläkin siis ja pääosin mitään tekemättä.
   Minua kirjoittajana nykyään hirvittää kun sivuan musiikkia edes sivulauseessa. Esimerkiksi kun olen arvostellut Beatleseita blogissani niin muuan ystäväni lehdistötieteilijä Helsingistä antaa välittömän ja julkisen palautteen. Toki tämä onkin kirjoittamiseni yksi suurimmista motivaattoreista. Huonon ilman lisäksi. Siis se kaikki palaute, josta olen aina kiitollinen.
   Jos tarkastellaan Suomen radion soittamaa musiikkia ja esimerkiksi sataa Suomen soitetuinta Spotifyn listalla niin on vaikea uskoa että ollaan samassa maassa. Niinpä en nytkään kommentoi Popedasta mitään. Paitsi että ehkä siellä keittiössä voisi muutakin kuunnella. 
   Nimittäin yleisesti jos artisti laihtuu ja on muka päihteetön niin tämä ei vielä takaa laatua sinällään. Beatlesien tapauksessa voidaankin siis puhua preparoinnista. Säilytettävä viileässä, pimeässä ja kuunneltava mahdollisimman harvoin. (Uskalsinpas...)
   Sensijaan muut laadukkaan kesän merkit liittyvät usein ilmaan. Kesään kuuluu mielestäni valo, vihreys ja lämpö. Neljän viikon euroopan reissun jälkeen viimemainittu on mielipidekysymys. Kun on kymmenen lämmintä, sataa ja tuulee niin keskivertosuomalainen jo hehkuttaa kesästä. Saanko siis kysyä vielä siitä lämmöstä ?
   Ollessamme ylioppilasjuhlissa Nurmijärvellä toukokuun lopussa kaikilla oli kesähepeneet päällä. Rivitaloasunnosta oli ovet ja ikkunat selällään. Osa porukasta oli takapihan terassilla ja osa sisällä. Itse istuin takaoven vieressä ja söin posket lommolla hyvää kakkua. Koitin hymyillä nätisti vaikka raateleva ristiveto aiheutti väristyksiä. Ilman farkkuja ja pikkutakkia olisin saanut sekä keuhko- että virtsaputkentulehdukset. Ympärillä olevien mielestä oli nätti kesäpäivä. En kehdannut murtaa illuusiota kertomalla Unkarin kolmestakymmenestä plus asteesta ja päiväkausien auringonpaisteesta.
   Ilmastonpuutos. Hähä hää ! Moni teistä luki otsikon että ilmastonmuutos. Väärin meni. (Ei ole pakko myöntää...) Mutta puutos on todellinen ja akuutti. Kuten muutoskin. Niin tai näin - mikään ei ole hyvä kun puhutaan ilmoista. Voisimmekin sanoa suoraan kysyttäessä että meillä Suomessa on pääosin paskat ilmat. Toisaalta monikaan ei ole tullut ajatelleeksi mitä muuta paljastavaa ilmastonpuutoksesta seuraa.
   Tirolin vuoristossa yhdestoista syyskuuta 1991 pariskunta löysi ruumiin osittain lumeen ja jäähän hautautuneena. Tehtyään asiasta ilmoituksen viranomaisille nämä ensin riitelivät aikansa kenelle asia kuuluu. Ruumis nimittäin oli Itävallan ja Italian rajalla.
   Suomen nykyiseen tilaan yksi kärkisyy onkin juuri tällainen riitely siitä kenelle joku asia ja sen hoitaminen kuuluu. Tähän kun lisätään vielä kysymys kuka asian hoitamisen maksaa ollaan nykyisenkaltaisessa tilanteessa. Asia on hoidossa kun tutkitaan kuka sen hoitaa ja miten. Asia ei kuitenkaan etene ja huonolla itseluottamuksella varustettu, lukuisten sääntöjen, määräysten ja etenkin loputtomien maksujen keskellä kamppaileva ihminen luovuttaa. Ja lopputuloksena ei sitten saatu mitään aikaan. Ei sitä uuttakaan ketterää kokeilua saati innovaatiota.
   Itävaltalaiset sensijaan lopulta irrottivat ruumiin hakuin jäästä ja kuljettivat tutkittavaksi Insbruckiin. Kun selvisi kuka oli kyseessä alkoi uusi riitely siitä kuka nyt saa asian hoitaa. Rajankäynnissä ilmenikin, että löytöpaikka oli muutama sata metriä Italian puolella. Näinollen ruumis kuljetettiin Italiaan Bolzanoon tutkittavaksi.
   Selvisi että sulaneen jäätikön alta paljastunut ruumis olikin muumioitunut muinaisihminen. Löytöpaikan Ötztalin mukaan nimettynä mies sai nimen Ötz. Ilmastonpuutos paljasti tässä tapauksessa varsin kovan jätkän. Hän oli elänyt noin viisituhattakolmesataa vuotta sitten.
   Huolimatta laktoosi-intoleranssistaan hän oli kamppaillut elämänsä viimeisillä hetkillä voimiensa tunnossa. Hän oli syönyt viimeisenä aterianaan lihaa, vehnäleipää, juureksia ja hedelmiä. Eli terveellistä lähes välimerellistä ruokavaliota noudattivat jo tuolloin muutkin kuin ultrajuoksijat nykyään.
   Tutkimuksissa todettiin että Ötziä oli ensin ammuttu nuolella ja lopulta lyöty päähän nuijalla. Kuitenkaan hänen aseistustaan eli veistä ja pronssista kirvestä ei oltu uskallettu varastaa syystä tai toisesta. Tämä juuri onkin se seikka joka puoltaa näkemystä että Ötzi olisi ollut päällikkö tai jopa shamaani. 
   Minä taas olen varma, että hän oli ultrajuoksija joka koki väkivaltaisen lopun harjoituslenkillään. Juokseminen ei siis takaa hengissäpysymistä, joten arvot ja liikuttava voima on kaivettava jostakin muualta. Kuten olen aikaisemminkin todennut.
   Lukijoista joku voi kysyä että mitä ihmettä joku jäähän muumioitunut muinaisihminen tähän ilmastonpuutokseen ja ultrajuoksuun kuuluu. Kehotan ottamaan taskulaskimen kauniisiin käsiinne. Vähentäkää luvusta 2015 luku 5300. Tuloksen pitäisi olla miinus 3285. Siis vuotta !  Ötzi oli täällä siis tuonverran ennen Jeesusta. Pyöreästi siis. Miettikääpä mitä ihmiskunta on saanut aikaan sillä välillä kun Ötzi nukkui ikiuntaan Öztalin kallionkolossa vuorilla ?
   Ihminen on keksinyt kaiken modernin tekniikan tuona aikana. Myös sen joka tuottaa kasvihuonekaasuja ja tekee ilmastonpuutoksen. Ja etenkin sen muutoksen. Ja mitä sitten muutoksen myötä sulavan jään alta paljastuu ? Muinaisihminen, jonka ruokavalio ja vatsavaivat olivat kuten nykyisinkin. Lisäksi hänellä oli vaatteet päällä ja lisäksi vielä aseet mukanaan. 
   Ja mikä tärkeintä - hänkin oli liikkeellä omin jaloin. Kelissä kuin kelissä.

---

Taustaa:

Kirjoittaja on siis ulkoilmasta nauttiva ultrajuoksija joka asuu Suomenselän alueella lähellä Tamperetta Hämeenkyrössä. Kuitenkin lähempänä Ylöjärveä kuin varsinaista Hämeenkyrön keskustaa. Mutta ei missään tapauksessa Tampereella siis, nääs.
Tekstissä mainittu Nurmijärvi tuli aikanaan kuuluisaksi tuppeensahatuista laudoista. Sahauttaja oli tuolloin pääministeri mutta ei kuitenkaan saarnamies. Hän joi mustikkamehua pitäjässä jossa on Rajamäen viinatehtaat eli ei ole mikään ihme että pieleen meni - sekin.
Kehäkolmosen sisäpuolelta tarkasteltuna Nurmijärvi on eittämättä skutsia. Hämeenkyrö jo pahinta sellaista. Eli nyt täytyy vaan sitten siellä kestää. Kuten täällä landellakin.
Kestämistä täällä ei helpota että esimerkiksi Radio Helsinki kuuluu vaan netin kautta. Täällä siis on netti ! Sensijaan Radio Suomi kuuluu ilman nettiäkin. 
Kauhulla odotamme preparoidaanko aikanaan Jake Nymankin kuten Leninkin omaan mausoleumiinsa. Jaken tapauksessa ikuisen tulen korvaisi taukoamaton Beatleseiden soitto. 
Tätä ja muita uhkakuvia odotellessa liikutaan positiivisesti ja kuunnellaan hyvää musaa - välillä jopa Jakenkin soittamana.

5 kommenttia:

  1. ei kai tuossa yllä sentään suhtauduttu myönteisesti humppa-bobedaan?
    kokkolassa mutten soitettiin kisan aikana jopa nuottiprogea. siinä meinasi vauhti pysähtyä kuin seinään, mutta vatsa kesti kuin kestikin tämän hyökkäyksen.
    -ultrakävelijä järvelä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumatsuikka Järvelä !
      Noin nopeaa kommentointia, alle 10 minuuttia julkaisusta !
      Onko tää sitä lehdistön vapautta ?

      Selvennykseksi että Ikurin Turpiini kuuluu ilmanmuuta vatsatestattaviin - en ota minkäänlaista vastuuta jos lyö ripulille kuunneltaessa.

      Poista
  2. Otan osaa jos olet joutunut Beatlesia vastentahtoisesti kuulemaan. Erään lohduttavan seikan kuitenkin huomasin omakohtaisesti tässä taannoin: enää ei radiossa soi jatkuvasti Elvistä. Parempaan päin se on sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Return to sender...
      Koska olen entinen musiikin ammattilainen, entinen siis isolla N-kirjaimella, niin tiedän rajoitukseni.
      Totuuden nimessä on paljastettava että minulla jopa on Beatleseiden levyjä kotonanikin.
      Tämä paljastus aiheuttanee väristyksiä tietyillä suunnilla.
      Lisään vettä myllyyn kertomalla että Unkarin kilpailun aikana kuuntelin myös Marillionia kuten myös Ramonesia.

      Eli selvää ette vieläkään minusta saa ! ;)

      Poista
  3. Skutsissa liikkuminen on parasta. Vaikka asunkin hiukan kehä 3:en sisäpuolella niin mielestäni vanha sivistys loppuu suunnilleen Turun ohikulkutielle :)
    - X66

    VastaaPoista