kolme - kivestä

Jäähdyttelevän ultrajuoksijan ja pyöräilyyn innostuneen kirjailijan ajatuksia matkan varrelta. Perspektiivinä sairastettu syöpä vuosimallia 1993 ja 32 vuotta kestävyysjuoksua. Lukijalta toivotaan kommentteja, vuoropuhelu on rikkaus. Kansikuva Kirsi Martikainen, Inari, Kessi.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

TUNNOLLINEN JUOKSIJA

›
ALUKSI Nilkutan puolikuolleena erikoisharjoituksen päätteeksi kotitiellä.  Olen juossut pitkin kohisevia polkuja, vaihtelevaa umpilunta ja...
4 kommenttia:
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

AVOIN KIRJE

›
Hämeenkyrön Käpykolossa 22.3.2015 Tervehdys Pappa ! Juoksin tänään haudallesi. Näistähän oli matkalla puhetta mutta ajattelin kirjoittaa...
1 kommentti:
maanantai 16. maaliskuuta 2015

HYVÄ SYY NIIN TUNTUU HELPOLTA

›
Usein kuulee juoksijan sanovan että harjoittelu tuntuu hyvältä. Että juoksu tuntuu hyvältä ja jalka vie eli kulkee kivasti. Ulkopuolisille j...
3 kommenttia:
sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

MUSTAN KURAN YLÄPUOLELLA

›
Pomppasi konstaapeli tielle kesken työpäivän. Harvinaisen hoikka. Tuli salakavalasti sähkötolpan ja liikennemerkin välistä. Pistoolitutka kä...
2 kommenttia:
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

IRVISTELYJÄ

›
Viikolla istuin lenkin jälkeen vessanpöntöllä ja irvistelin märkiä vaatteita pois yltäni. Mieleen muistui vaarini irvistelleen vielä pahemmi...
maanantai 23. helmikuuta 2015

MAHDOLLISUUS

›
Ultrajuoksun muodostuessa elämäntavakseni olen ollut etuoikeutettu löytämään tasoja jotka ovat saavuttamattomissa niiltä joilla rohkeus ei ...
sunnuntai 15. helmikuuta 2015

LEIKKI JATKUKOON

›
Juoksin viikon leikkien. En tarkoita että juokseminen olisi minulle aina helppoa tai leikintekoa. Jo vuosia sitten otin kivun kaveriksi pitk...
1 kommentti:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Osallistujat

  • pasi
  • pasi.koskinen
Sisällön tarjoaa Blogger.