kolme - kivestä

Jäähdyttelevän ultrajuoksijan ja pyöräilyyn innostuneen kirjailijan ajatuksia matkan varrelta. Perspektiivinä sairastettu syöpä vuosimallia 1993 ja 32 vuotta kestävyysjuoksua. Lukijalta toivotaan kommentteja, vuoropuhelu on rikkaus. Kansikuva Jani Rautonen, Norja/Barraś

torstai 31. lokakuuta 2019

TOTUUDEN JÄLKEINEN AIKA

›
    Lokakuun viimeinen lenkki pysäytti kuukausikilometrimittarin 383 kilometrin kohdalle. Juoksin 15 asteen pakkasessa Siikajärventien ...
1 kommentti:
maanantai 28. lokakuuta 2019

VELKAA?

›
   Mielestäni Suomessa pitkä työura ja työn arvostus ovat keinotekoisen korkealle arvostetut. Johtopäätös, että eliniän odotteen nouste...
1 kommentti:
sunnuntai 20. lokakuuta 2019

PALAPELIT

›
   Ihmisen elämä on palapeli, kun saa viimeisen palan paikalleen on kuva valmis ja sitten voi lähteä. Minun maailmassani kaikki liikkuu...
2 kommenttia:
torstai 10. lokakuuta 2019

RIITTÄMÄTÖN

›
   Reilun kolmen viikon matkailuautossa asumisen jälkeen olen palannut kotiin Nellimiin ja istun nyt työpöytäni ääressä kokien suurta ri...
sunnuntai 29. syyskuuta 2019

LEPOAJAN AKTIVITEETTEJA - MATKAILUAUTON JOUSITUKSEN UUDISTUS

›
   Alun kuva Mustanvuoren huipulta voimaharjoituksen päätteeksi, pimeä tuli.    Ultra- ja elämäntapajuoksijana olemisen lisäksi elämän...
3 kommenttia:
sunnuntai 22. syyskuuta 2019

TIEDÄTTEHÄN, HILLOA

›
   Jännitys tiivistyy sanoi norsu kun dekkarin päälle istui.    Älkää naurako. Tämä, tämä minun elämäni on vakava juttu. En ole tovii...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Osallistujat

  • pasi
  • pasi.koskinen
Sisällön tarjoaa Blogger.