NELLIM SIX DAYS - NEC PLUS ULTRA?

 

VIIKKO 4. HARJOITTELUNI

Ma- Juoksumatolla 14,49 km - 1.40. Ennen tätä 7,5 tuntia eräopastusta - 13 pakkasessa.

Ti- 20,01 km - 2.23. Virtaniemen lenkki, hyvä keli - 6 pakkasta.

Ke- Päivällä Siikajärventiellä 15,32 km - 1.43. - 15 pakkasta.

       Heti perään matolla 14,70 km - 1.40. Testasin Tailwindin juomaa tyhjään kehoon, hyvä ensikokemus.

To- Matolla väsyneenä 8,54 km - 0.58.

Pe- 19,08 km - 2.15. Väsynyt ja vatsakipua. Ultrajuoksuharjoitus.

       Matolla lisäksi 5,17 km - 0.35.

La- Lumikengillä opastustunti, 1,26 km. 

       Juoksumatolla ennen saunaa ja olutta 6,23 km - 0.43.

Su- Nellimintie Kaitavaaraan 18,08 km - 2.07. Tankki tyhjä harjoituksen jälkeen mutta ei takki.

Yhteensä 121, 62 km juoksua.

TAMMIKUUN SUMMAUS

Juoksua 437,37 km. Lisäksi muutama hiihtolenkki ja lumikenkäily, vähän kävelyä. Mitatut kilometrit yhteensä 473,9 km ja 57 tuntia ja 48 minuuttia.

Ensimmäinen takana, jäljellä yksitoista. Kohtuullinen, mutta ei hyvä harjoituskuukausi. Juoksumaton saapuminen kuukauden puolivälin tienoilla toi suuren helpotuksen lihasteni hyvinvointiin. Mahdollisuus harjoitella sisällä lämpimässä, etenkin muiden ulkoaktiviteettien jälkeen pakkaspäivinä, on luksusta. Samalla vauhti nousi hieman ja harjoittelun rasittavuus suhteessa kilometrien määrään nousi sekin hieman.

   Miksi kuukausi sitten ei ollut hyvä? Hyvään harjoituskuukauteen kuuluu hyvä mielen tasapaino ja noin 500 juostua kilometriä. Mielen tasapaino olisi ollut loistava mutta viime viikko pilasi sen, kuten edellisessä postauksessani kirjoitin. 500 kilometriin en vielä tuottavasti pysty, yksinkertaisesti olen ollut jo liian kauan kilpailematta sekä kilpailuun valmistautumatta.

   Tätä kirjoittaessani on kuulunut huhuja, että Kauhajoella kokoonnutaan pohtimaan voiko kuuden päivän kilpailua järjestää Koronasta johtuen heinäkuussa. Ilmoitankin tässä julkisesti, että jos Kauhajoen kilpailu siirretään vuoteen 2022, niin järjestän kesällä Nellimissä itse oman kuuden päivän kutsukilpailuni. Minä juoksen kuusi päivää kesällä tosissani ja piste.

   Tietenkään en tällä aikataululla saa aikaiseksi virallista kisaa, jossa olisi sähköinen kierroslaskenta eli chippi ja liveseuranta. Kyse on puhtaasti rahasta. Minulta on Nellimin Pyryn taholta tiedusteltu, tehtäisiinkö kesäjuoksu ja saisinko sinne suomalaisia ja kansainvälisiä ystäviäni juoksemaan. Ilman muuta saisin, mutta on muutakin: Nellimin ilmasto. Kilpailu olisi pidettävä ennen juhannusta lumien sulettua, juhannuksen jälkeen voi pian olla sääskiä eli hyttysiä - niiden kanssa emme ryhdy kiertämään kierrostakaan. Lisäksi Nellimissä ei ole kilometrin kierrosta asvalttia, edestakaisin kylläkin mutta se ei toimi niin. Muuten täällä Lapissa järjestelyihin on mahdollisuuksia, esimerkkinä vaikkapa juuri päättynyt 501 km rekikoirakilpailu, joka käänsi sekä taukoili Nellimissä.

   Edellisessä postauksessani esitin ajatuksiani blogini jatkosta. On aivan selvä, että en kaipaa elämääni negaatioita. Paskanjauhaminen on kohdaltani ollut ohi jo reilut neljä vuotta. Tämän filosofian vahvistuminen kitkee pikkuhiljaa tulevaisuudessa kirjoittamiseni ulkopuolelle uskonnot ja politiikan sekä turhan yhteiskunnallisten asioiden tonkimisen. Turha karsiutuu - minä juoksen ja elän läsnäollen yhä tiiviimmin. Tästä voi lukea lisää blogini arkistoista vaikkapa Tuhannen Mailin päivittäisen raportoinnin yhteydessä vuonna 2014. Luin äskettäin kaiken silloin kirjoittamani - ja allekirjoitan kaiken edelleen.

   Jumalasta, mielenhallinnasta ultrajuoksussa, luonnosta, ultrajuoksuharjoittelusta ja ultrajuoksuun kiinteästi liittyvistä asioista kirjoitan mielelläni, sekä yleensäkin positiivisista asioista, myös omasta elämästäni. Näkemykseni mukaan uskonnoissa ja politiikassa on hyvin vähän mitään positiivista. Huomautan tässä yhteydessä, että Jumalalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, ainakaan minun Jumalallani, jonka kanssa olen solminut suorapalvelusopimuksen ja vieläpä erittäin molemminpuolisen.

   Nec Plus Ultra - tästä ei edemmäs.

---

   Juostessani Nellimin tietä etelään valo kätki ensin kaiken Kaitavaaran taakse, sitten se muisti aamulla pesseensä kasvonsa kylmällä vedellä ja häpesi - "Minä lupasin!", se kyynelehti.

   Kyyneleet satoivat alas ja muuttuivat matkalla lumeksi.

   Oli kolmetoista astetta pakkasta ja minä olin väsynyt.

   Väsynyt maailmaan, jossa valokin valehtelee.

   Ainoastaan yksi ei valehtele. Elämäni valo. Kirsi. 

 

Ajatuksia maantieltä 31.1.2021.

---

  

  

TURHAA?

VIIKKO 3. HARJOITTELUNI

Ma- Hiihtoa Kirsin kanssa 6,98 km - 1.25. Ilta matolla juoksua 7,18 - 0.56.

Ti- Matolla 11 km - 1.08. Ulkona pakkasta  - 22 celsiusta.

Ke- Lepo

To- 12,14 km - 1.22. Uuttuperälle. - 19 celsiusta.

Pe- Matolla elimistön herättelyä 5 km - 0.37. Ilta matolla 13,09 km - 1.21.

La- Hiihtoa 10,33 km - 1.09. Ilta matolla 9,05 km - 1.02. Kuudes kilometri 12% kulmaan.

Su- Ylimääräinen lepopäivä.

Yhteensä juoksua 57,46 km josta matolla 45,32 km. Hiihtoa 17,31 km

Hyvä kevyeksi etukäteen suunniteltu viikko.

   Viikon fiilikset pilasi täydellisesti keskiviikkoiltana Ivalon kirjoittajapiirissä tapahtunut episodi, jossa eräs kirjoittajapiirimme jäsen väärinymmärryksen johdosta toi julkisuuteen luottamuksellisessa puhelinkeskustelussa käyttämäni kielikuvat kirjoittaen niistä tajunnanvirtatekniikalla minua(kin) käsittelevän, henkilökohtaisen tekstin.

   Episodi on sinällään selvitelty ja taaksejäänyttä elämää, mutta se vaikuttaa edelleen ajatuksissani erittäin negatiivisesti. Etenkin, kun tätä episodia edelsi samana päivänä toinen, hieman lievempi, mutta huomattavasti enemmän mielipide-eroja sisältävä puhelinkeskustelu erään ystäväni kanssa - olemme ystäviä erimielisinäkin, ainakin toistaiseksi.

   Kirjoittaessaan kirjoittaja on aina viimeiseen asti vastuussa kirjoituksistaan. Kirjoitettuun sanaan voidaan aina palata.

   Minä olen huvittunut, että (netti)keskustelulle on alettu peräänkuuluttaa sääntöjä vasta nyt, kun se on jo riistäytynyt käsistä. 

   Olen vielä huvittuneempi eräistä muista elämänvalintoihin liityvistä asioista, mutta pidän ne omana tietonani. Joskus on parempi olla hyvin hiljaa, varsinkin silloin kun on itse päässyt irti valtavirrasta ja vailla kärsivällisyyttä sekä vailla tietoisuutta olevasta suunnasta.

    Aloitin tämän blogin kirjoittamisen kesäkuussa 2011. Vuosien varrella olen kirjoittanut ultrajuoksun ohella minua kiinnostavista aiheista ja ilmiöistä. Toisinaan olen kertonut matkoistani tai esitellyt elämääni juoksun ulkopuolelle kuuluvia asioita. 

 

   Yhteistä kaikelle kirjoittamalleni sisällölle on vain kaksi asiaa:

1. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä, hänen valinnoistaan, sekä mielensä liikeistä eri elämäntilanteissa.

2. Olen uskonut aina, että kirjoittamalla voi vaikuttaa. Ainakin siihen, että hyvä kiertää keskellämme.

 

   Kymmenen vuoden blogitaipaleella minulle on selvinnyt  täydellisesti vain kaksi asiaa:

1. Pelko - Kateus - Viha. Keskeinen kolmiyhteys ihmistä tutkittaessa saa aikaan minussa äärettömän turhauman.

2. Kirjoittamalla ei voi vaikuttaa, mutta kirjoittamatta jättämisellä saavuttaa mielenrauhan huomattavasti helpommalla.

 

   Blogini täyttäessä kesällä kymmenen vuotta, on aika tehdä päätös jatkanko, ja jos jatkan, niin millä sisällöllä.

   Blogin lisäksi kirjoitan kerran kuussa Inarilainen-lehteen omalle palstalleni nimeltä Ultrajuoksijan kynästä. Tekeillä on vielä julkaisemattomasta kirjastani toinen versio kustantajalle. Novellikokoelma on viimeistelyä ja muutamia uusia novelleja vailla valmis. Sitten on vielä muutama muu kirjoitusprojekti meneillään.

   Joskus tuntuu, että kaikki kirjoittaminen on turhaa.

JUOKSUMATTONI - FITNORD 500 SPRINT

 

VIIKKO 2. HARJOITTELUNI

 

Ma- Siikajärventiellä 15,26 km - 1.41.

Ti- Nellimin kylän tiet 18,19 km - 2.06. -27 astetta, kylmä, perkele!

Ke- Kävelyä Kirsin kanssa 2,07 km - 28 min. -32 astetta.

To- 17,31 km - 2.01. Osin polkua, -17 astetta.

Pe- Nellimin asvalttitie, paluumatkalla kovaa 20,01 km - 2.10. Ilta matolla 11,74 km - 1.17.

La- Päivä kalassa. Ilta luxusta matolla 12,50 km - 1.32.

Su- Kävelyä Kirsin kanssa 4,64 km - 1.10. Metsässä.

       Iltapäivällä Siikajärventie 15,33 km - 1.49.

       Ilta matolla 11,02 km - 1.19.

 Yhteensä 121,36 km joista juoksumatolla 35,26 km.

 Kaksi hyvää viikkoa, reilu 240 km juoksua. Tähän joutui hieman jo keskittymään, koska pakkanen ahdisti puolesta viikosta, jolloin olin vielä juoksumatoton.

---

Kuntokaupalla on hyvät sopimukset kaukokiidon ja matkahuollon kanssa, tai sitten olin onnekas. Tilasin maton viime viikon maanantaina verkkokaupasta iltapäivän päätteeksi. Viime perjantaina lähdin tekemään tavallista, rauhallista maantiejuoksua. Ehdin kymmenen kilometrin päähän kylästä, kun puhelin soi: Kaukokiito halusi tuoda juoksumaton. Käännyin ympäri ja lisäsin vauhtia ehtiäkseni ennen rekkaa kotiin. Puhelin soi uudestaan, paikallinen matkahuoltoyrittäjä, Kuuputti, soitti ja kysyi saako tuoda juoksumaton alustan. Lisäsin vielä vauhtia. Ehdin juuri ja juuri ennen rekkaa, ja myös ennen matkahuollon kuljetusta.

   Fitnord 500 Sprint oli saapuessaan pakattu pahvilaatikkoon, jonka mitat olivat 228,5 X 98 X 43 senttiä. Laatikko painoi 128 kiloa, joten sitä ei ihan tuosta vaan otettu kainaloon ja kannettu sisälle. Rekka peruutti talomme takakuistin edessä olevan avoterassin viereen ja laatikko ängettiin kuljettajan avustuksella auton takalaitanostimen kautta suoraan ovesta sisälle. Olin aiemmin mitannut, että operaatio onnistuu. Laatikossa lukee "heavy end" ja se on maton etupää, joten kannattaa miettiä kuinka päin laatikkoa käsittelee.

    Maton kokoaminen käy Kuntokaupan sivuilta löytyvän videon sekä paperisen käyttöohjeen mukaan helposti. On syytä maltilla hakea pystytolppien kuusiokoloruuvit kierteille, jotta ne eivät vaurioidu. Käytin omia ammattitason työkalujani, mutta maton mukana tulee tarvittavat kaksi kuusiokoloavainta ja ruuvimeisseli.

      Sijoitin maton alle Kuntokaupasta hankkimani alustan suojaamaan lattiaa ja vaimentamaan ääntä, vaikka nämä ovat meillä toisiarvoisia asioita.

    Paneeli on irrallaan pakkauksessa, sitä sijoitettaessa pystytolppien varaan kannattaa huolehtia, että oikean sivuputken sisällä olevat liittimet ovat kunnolla kiinni.

      Valmis!

    Historiallinen ensimmäinen treeni omassa oravanpyörässä, vapaaehtoisesti. Huomioi: Märkä paita ja ikkuna huurteessa.

 

ENSIKOKEMUKSIA FITNORD 500 SPRINTISTÄ

Minä en ole juoksumattospesialisti, mutta olen juossut elämässäni paljon erilaisissa olosuhteissa erilaisilla alustoilla. Tiedän siis tarkalleen miltä tyydyttävän juoksun minusta täytyy tuntua. 

   Olen juossut erilaisilla juoksumatoilla, myös yhteisömatoilla, ja joskus niillä hieman surullisillakin juoksumyllyillä. Viime mainituista esimerkkinä vaikkapa Gran Canarian keskiosassa toimivan hotellin matto, jolta oli henkeäsalpaava näköala laaksoon, mutta itse matto tärisi kitisten olemassaolonsa vaikeudessa nykien. (Miksi juosta matolla Kanarialla? Vastaus: Kaatosade muutti vuoristopolut mutavelliksi, hetkellisesti.)

   Fitnord 500 Sprintin suhteen odotukseni olivat korkealla ja matto on tähänasti lunastanut ne moitteetta. Olen juossut matolla kolmella lenkillä reilut 35 kilometriä, noin viitisen tuntia yhteensä. Juostessani olen käyttänyt maton kaikkia eri nousukulmia ja nopeuksia, tosin 15 km/h nopeutta vain pieniä hetkiä.

   Maton rakenne on tukeva ja juoksualustan tuntuma juuri oikeanlainen. Vaimennus ei rasita jalkoja, eikä tee juoksusta pomppivaa. Käyttöpaneeli on yksinkertainen ja sivutuissa nopeuden ja kulmien säätönapit hyvät. Maton käsikahvojen sykkeenmittaus tosin on hieman, erittäin sinnepäin ja kaiuttimien äänenlaatu välttävä. Halutessaan voi ostaa mattoon liitettävän sykevyön ja lähettimen Kuntokaupasta, musiikkia varten löytyy kuulokeliitäntä. 

   Kun kiristin urheilukelloni Coros Apexin hihnan hieman tiukemmalle, niin Indoor-juoksutilassa kello näyttää lähes identtisesti saman matkan minkä mattokin, ensin kello löysänä ranteessa näytti enemmän. Indoorin matkalukeman voi korjata jälkeenpäin vastaamaan maton lukemaa.

YLEISTÄ JUOKSUMATTOASIAA

 

- Matolla juostessa keho kuumenee huomattavasti vastaavaa ulkojuoksua enemmän, joten nestettä on syytä nauttia. Kehon kuumeneminen johtuu ilmavirran puutteesta, jolloin haihdutus ei ole tehokasta. Irrallinen tuuletin on hyvä idea.

- 2% mattokulma vastaa kohtalaisesti ulkojuoksun rasitusta, 3% on myös usein käytetty vastaavuus.

- Jos juoksee kilometrin matolla 15% kulmaan, niin noususummaa kertyy 150 metriä.

- Maton taakse pitäisi jättää kaksi metriä turvatilaa, jos kompuroi. Minulla näin ei ole, joten pitää keskittyä ettei tule lentoturmatutkintaa.

- Matolla juostaessa tekniikalla ei ole suurtakaan eroa ulkojuoksuun. Lantio valuu alas, istutaan tai astutaan liikaa kantapäälle ja niin edelleen. Ryhtiin ja katseen suuntaan on hyvä kiinnittää huomiota, kuin myös askeleen rentouteen.

- Ne, jotka väittävät juoksumattoharjoittelua yksitoikkoiseksi, eivät ole juosseet kuuden päivän juoksua kilometrin rataa kiertäen tai 24-tunnin juoksua 300 metrin halliradalla. Zen on pään sisällä, jos mieltä on harjoitettu. Jos ei ole, on matolla siihen mahdollisuus - jäämättä ajatuksissaan auton tai pyörän alle.

- Matto ja maton moottori kannattaa opetella imuroimaan säännöllisesti. Maton linjaus kannattaa tarkistaa ja opetella tarvittaessa säätämään.

 

ENNENKUIN OSTAT MATTOA, MIETI:

 

- Kannattaako köyhän ostaa halpoja rimpuloita.

- Mihin maton sijoitat ja onko tilassa riittävä korkeus.

- Minkä takuun myyjä antaa, onko myyjällä varaosia tai huoltovideoita tms. jatkuvuutta turvaavaa toimintaa. Juoksumatto on tekninen laite, joka ei huoltamatta toimi iäisyyksiä, kuten et sinä itsekään.

- Se että ennenvanhaan ei ollut juoksumattoja ja pärjättiin pakkasilla sekä pahoilla lumikeleillä sisällä hyppimällä ja poronmaitoa tai mustikkasoppaa juomalla ei tarkoita, ettet voisi ostaa juoksumattoa. Emmehän savupirttimme ikkunaksikaan pingota lehmänrakkoa, vaan käytämme ikkunalasia.

---

Minä ostin juoksumattoni Kuntokaupasta, kun en parempaa paikkaa löytänyt.

Viimeisen kuvan näkymä on matolta. Kuvassa on juostu 11 km ja aikaa on kulunut 77 minuuttia ja risat. Johto paneelista menee puhelimeen eli Spotifyn listaani. Nopeus vasemmalla on 0.0. Sen alla kulma on 0 ja kaloreita maton mukaan poltettu 792. 

   Olen 183 senttiä pitkä ja painan kilpailukunnossa 80 kiloa, nyt noin 84 kiloa. Fitnord on mitoilleni sopiva ja edessä pakastin sen kuin pakenee aina vaan, vaikka miten juoksisi. 

   Vasemmalla verhon takana on takaovi ulos ja oikealla sisäovi taloon. Sisäoven toisella puolella katossa on ilmanvaihtokoneen imuputki. Ulko-oven päällä on toinen, painovoimainen ilmanvaihto suoraan ulos. Kuvan ulkopuolella vasemmalla on ikkunalauta juomapulloille ja pyyhe telineessä, oikealla lipaston päällä on tuuletin ja seinässä mattovihko, johon merkkaan tapahtumat, jotta pysyn huollossa ajan tasalla. Tilassa on sisäovi suljettuna lämmintä noin 12 astetta.

   Aika näyttää miten matto suostuu yhteistyöhön kuuden päivän juoksijan askeleen alla, alku on lupaava. Toivon, että sekä minä ja matto, pysymme ehjinä.

---

Edellisessä blogipostauksessani perustelin mattoni hankintaa, luethan senkin, jos kiinnostaa.

KUNTOKAUPPA 

 Fitnord 500 Sprint

  

KUNTOKAUPPA

 

VIIKON 1. HARJOITTELUNI

 Ma- -21 - -18 celsiusta. Ap. 10,06 km - 1.07. ilta 10,65 km - 1.09.

Ti- -10 celsiusta. Hellin ihana, osa polkua 14,58 km - 1.40.

Ke- - 5 celsiusta. Paatsjoki - Virtaniemi 20,72 km - 2.19.

To- -20 celsiusta. Kylällä jäämyllyä 26,67 km - 2.58. Välillä vaatteidenvaihtoa kotona.

Pe- -10 celsiusta. Kevyt päivä 10, 03 km - 1.06.

La- -9 celsiusta. 15,33 km - 1.38. Vaihteluita 2 - 1 - 2 - 1 - 3 - 2. Ensin 2 km kovempaa ja väliin aina 1 km hitaammin mutta sitten 3 km kovempaa ja perään 2 km hiukan hitaammin.

Su- -15 celsiusta. 12,75 km - 1.25. 

 Yhteensä juoksua 120,79 km 

 

 

Minut tunnetaan ultrajuoksupiireissä periksiantamattomana ulkoilmaihmisenä.

   Aloittaessani 1987 minulla oli lenkkikengät ja vaatteet. Sitten tuli juomavyö.

   Tavallista kelloa aloin käyttää satunnaisesti 1990 jälkeen. Usein vain katsoin kellonajan lähtiessäni sisältä, juoksin lenkin ilman kelloa ja palattuani sisälle katsoin paluuajan ja arvioin matkan. Tarkistelin matkoja pyörällä, autolla soveltuvin osin ja kartasta mitaten. Lenkit olivat +-400 metriä täysin oikein arvioidut.

   Sain pelkkää sykettä mittaavan Polarin vanhan mittarin jo 1989, mutta en käyttänyt sitä. Uteliaisuuttani testasin Mikkelin Tornimäellä maksimisykkeeni juoksemalla mäen kymmenen kertaa ylös kunnes oksensin. Kaikkien aikojen korkeimmaksi lukemaksi jäi 184, siis noin 25-vuotiaana.

   Syövän jälkeen kuntoutin itseni täysin ilman kelloa. Vetoharjoittelu sekunttikellolla tuli kuvaan vasta 1993. Tähän mennessä sekä vaatteet että kengät olivat jo huomattavasti parantuneet. Käytössä oli urheilujuomia, maltodekstriiniä ja geelejä alkoi saada.

   Voitin Tukholman liepeiltä Täbystä sadan mailin ultrakilpailusta ensimmäisen matkaa mittaavan kelloni, Garmin Forerunner 310 XT:n 2011. Tätä ennen olin ostanut vuonna 2006 ensimmäisen säiliöllisen juomarepun, kun juoksimme Raine Koivumäen kanssa Haltille ja seuraavana päivänä takaisin.

   Olen juossut tätä kirjoittaessani yli 82.000 kilometriä, 98 prosenttisesti ulkona, säässä kuin säässä. Olen kilpaillut hallissa sekä Espoossa, että Oslon Bisletillä ja paennut pakkasta Pirkkahalliin, silloin kun asuin rieväkylässä.

   Nykyisin ranteessani on Coros Apex 35mm ja usein luurit korvissa puhelimesta, oma Ultrakoskinen listani soi. "Vanhuus" on tuonut lasit nenälle, myös itsestään tummentuvat, ns. fotokromaattiset, jotka Norjan vuorilla ja Lapin hangilla ovat todella tarpeen.

   Kengissä olen painottunut 6-päivän kisojen myötä Hoka One Oneen, mutta paljon muutakin pyörii jaloissa. Vaatteet ovat mitä sattuu, mutta Noname ja Craft sieltä parhaasta päästä.

   Muuttaessani Nellimiin oli hyvin tiedossa, että täällä on joskus hieman kylmä ja todellinen , oikea talvi. Harvat, edes muut juoksijat, ymmärtävät millaista on juosta päivästä toiseen kylmässä ja tietyin ajoin jatkuvasti pimeässä. Varsinkin kaksi kertaa päivässä tapahtuva määrä- tai rypäsharjoittelu -20 asteen pakkasessa vaatii käsittämätöntä itsekuria ja hyvää Zeniä.

   Moni ei ota huomioon lainkaan sitä, että jos olen erämaassa päivän kalassa tai ystävien kanssa muuten vaan maisemia näyttämässä, palaan kotiin ja lähden lämmiteltyäni pimeään juoksemaan vielä pariksi tunniksi, tulen olleeksi pakkasessa noina päivinä usein lähes kymmenen tuntia.

   Vaikka olen tietyllä tavalla puritaani juoksun suhteen, olen ottanut vuosieni varrella harjoitteluuni jatkuvasti uusia asioita ja etenkin nuoremmille tarjoillut auliisti järjenkäyttöä harjoittelua suunniteltaessa. Olen kehottanut vahvistamaan keskivartalon lihaksia, venyttelemään ja tekemään muutakin liikuntaa oheen, mutta etenkin olen motivoinut nuorempia juoksemaan kovat harjoitukset epäröimättä talvella hallissa tai juoksumatolla.

   Minä olen sen aikakauden reliikki, täytän tänä vuonna 57 vuotta, että olen saanut kärsiä paskoista urheiluvehkeistä ja vanhempien ihmisten jatkuvasta vittuilusta: "Ei semmoisia tarvita, ei niitä ennenkään ollut, mitä pieni pakkanen nyt tekee, muuta kuin lenkille siitä - saatana."

   Toivottavasti nuoremmat eivät näiltä osin ota minusta mallia. Nastoilla on hyvä juosta joskus kovaa, mutta ei enää -15 asteen alapuolella ja sekin on jo sillä rajalla, tulee turhaan keuhkoputkiin haavoja ja jalkojen jänteet rasittuvat. Otsavalo päässä on joskus kivaa mutta jos päivän 30 kilometristä viimeiset 18 ovat pelkkää otsalampun keilaa päivästä toiseen niin ostakaa matto kotiin, juoskaa aamulla kevyt kymppi pakkasessa tai sohjossa, ja illalla sitten laadukas 20 kilometriä matolla ja siihen vähän vauhtia. Pysytte terveempinä ja iloisempina.

   Vähemmän blogiani lukeneille muistutan, että olen yksi niistä seitsemästä suomalaisesta, joka on kyennyt juoksemaan Nuorgamista Hankoon, "Tuhat Mailia Elämälle" vuonna 2014, 1622 km, aikaa meni reilut 27 päivää. Eli ihan sieltä mukavuudenhaluisimmasta päästä en juoksijana todellakaan ole.

   Pitkällisen harkinnan jälkeen aloitin juoksumaton hankintaprosessin. Vertailin eri mattoja pelkkien teknisten tietojen perusteella ja yhdistin siihen ystävien kokemukset. Päädyin ostamaan Fitnord 500 Sprint maton Kuntokaupasta.

 

Luettelen nyt miksi päädyin ko. mattoon ja miksi juuri Kuntokauppaan:

- Fitnord 500 Sprintissä on tehokas AC moottori, joka jaksaa ultrajuoksijan hieman pidemmät lenkit.

- Laitteen matto on kestovahattu ja hyvällä huolenpidolla (imurointi, linjauksen ja kireyden säätöjen tarkastus) kestää noin 5000 kilometriä.

- Juoksualustan tuntuma, koko ja koko laitteen tukeva rakenne. Matto on osittain kokoontaittuva säilytyksen helpottamiseksi.

- Fitnord 500 Sprintin nousukulma on säädettävissä aina 15 prosenttiin asti. Tämä on aivan omaa luokkaansa ja tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monipuoliseen voimaharjoitteluun.

- Kuntokaupan asiakaspalvelu on kiitettävä. Heiltä saa vastaukset kysymyksiin, netissä on selkeillä videoilla maton kasaus- ja kotihuolto-ohjeet. Lisäksi Kuntokaupalla on oma huoltopalvelu ja varaosia.

- Matto on minusta erittäin kallis ostos, mutta Kuntokaupalla on välillä hyviä tarjouksia. Verrannoksi: Minulla menee 800 euroa lenkkikenkiin vuodessa. Ostaessani reilun parin tonnin maton, oletan sen kestävän muutaman vuoden ja hiukan enemmänkin, perustakuu kotikäytössä on 24 kk.

   Alussa olevasta viikostani olisin juossut matolla noin 35 kilometriä, jos minulla olisi sellainen ollut.

   Tilasin maton maanantaina. Tilaus on jo toimitettu ja matkalla, mutta kaukokiidolla kestää Nellimiin aikansa. Tilaukseen sisältyy myös alkuperäinen suojamatto lattiaa suojaamaan ja ääntä vaimentamaan.

   Nellimissä sijoitan juoksumaton talomme takakuistille, siis sisälle. (vitsi) Olen jo siirtänyt kuistilla pakastimen toiseen paikkaan ja lisännyt yhden pistorasian, sekä muuttanut kattovalojen paikan, juoksualusta kun on noin 18 sentin korkeudella lattiasta. Pystyn säätämään kuistin lämpötilan mieleisekseni juostessani. Ihmeellistä kyllä, en todennäköisesti osaa juosta kuistilla kuin kolmeen suuntaan - pohjoinen on poissuljettu, vaikka olisi jokimaisemat.

    Kirjoitan tätä torstaina, tällä viikolla on jäänyt juoksematta pakkasen takia noin 20 kilometriä. Elimistön kataboliaa on hallittava jotenkin, nyt ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin levätä. Kylmään lähteminen jäykin ja energiahukkaisin jaloin ei ole tuntunut järkevältä.

    Matolla lämpimässä juoksu vaihteluksi tukee palautumista ja lihasten hyvinvointia. Koronan mukanaan tuomat matkustusrajoitukset ovat estäneet harjoitusleirit lämpimämmissä olosuhteissa. Kääntäen toisinpäin: Palatessa etelästä on kehoa hyvä siedättää pikkuhiljaa kylmempään, tässäkin juoksumatto tukee hyvin harjoittelua.

   Puritaani ja ulkoilmaihminen on tehnyt nyt kuntokaupan. 

   Myöhemmin tässä blogissa lisää kokemuksia matosta kuvineen.

LINKIT KAUPPAAN JA JUOKSUMATTOON:

KUNTOKAUPPA 

Fitnord 500 Sprint

Tämän postauksen kuvat ovat talviarkeani, toivon juoksumaton myötä siihen hieman helpotusta ja enemmän kilometrejä.

TIUVENTTI

VIIKON 53. HARJOITTELU

Ma- 25,67 km tiellä - 2.55.

Ti- 18,15 km tiellä 2.03.

Ke-To- Lepoa

Pe- Hiihtoa metsäsuksilla umpiseen Kirsin kanssa 6,8 km - 1.42.

      Ilalla lumessa juoksua 6,14 km - 0.48.

La- Lepo

Su- Tiellä 10 km - 1.07. Pakkasta -24 celsiusta. Ihan saatanan kylmä!

Yhteensä juoksua 60 km

VUOSI 2020

Kaikki mitatut kilometrit juoksu, kävely, vaellus, sauvakävely, lumikenkäily, hiihdot metsäsuksilla ja latusuksilla sekä pyöräily: 3355 km. Harjoitustunteja 439 tuntia. Juoksukilometrit 2669 km.

JUOKSUKILOMETRIT 1992 - 2020 yhteensä 82334 kilometriä.

Mennyt on mennyttä.

   Vuosi 2020 saa jäädä unholaan. Vuosi oli yksi paskimmista pitkään aikaan kohdallani. Vaikka olin terve, minulla on ihmissuhteet kunnossa ja mielekästä tekemistä, niin korona ja sen mukanaan tuomat matkustusrajoitukset sekä ultrajuoksutapahtumien peruuntumiset jättivät menneestä vuodesta paskan maun.

   Toisin kuin kukoistuskauttaan eläneet kotonanyhjääjät ja pienten, tuttujen ympyröiden rakastajat, minä kärsin matkustamisen puutteesta todella paljon. Siinä sivussa kärsi myös puoliskoni Kirsi, koska vuosijuhlamatkamme peruuntui - muun muassa.

   Urheilullisesti vuosi 2020 toi lyhyellä harjoittelulla hyvän kaksipäiväisen omatoimijuoksun Hämeenkyröstä Helsinkiin heinäkuun alussa, matkaa tuli 207 kilometriä ja juoksuaikaa siihen kului 25 tuntia ja 44 minuuttia, kahdessa päivässä.

   Muuten mennyt vuosi oli urheilullisesti säälittävä. Vähän kilometrejä, rakoilevaa motivaatiota ja puutumista juoksemiseen etenkin kylmässä ja pimeässä Lapissa.

   Henkisesti on kuluttavaa harjoitella yksin pimeässä pakkasessa vailla tavoitetta. Juurikin kilpailujen peruuntuminen ja matkustamisen vähyys söivät motivaatiota. Valon ja lämmön puute näkyvät selvästi kurinalaisuudessa.

   Monet blogikirjoittajat pitävät keinotekoisesti yllä positiivista julkisuuskuvaansa ja keräilevät peukkuja hymyssä suin. Negatiivisista ajatuksista ei kirjoiteta tai ne tasoitellaan taustalle. 

   Minusta vuosi 2020 oli uusintojen ja keinotekoisen, virtuaalisen paskanjauhannan vuosi. Yksilönvapaus rajoittui, eikä se siitä miksikään muutu, vaikka kuinka selitetään maskit päässä ja käsidesit käsissä.

 

Tulevasta ei kukaan tiedä.

   Minun harjoitettu mieleni kestää kyllä. Vain nykyhetkellä on merkitystä, eikä tulevaa kannata murehtia. Toivoa saa. 

   Minä toivon, että pääsisimme matkustamaan normaalisti, etenkin kesästä 2021 alkaen. Positiivista olisi, jos kesällä pääsisi kilpailemaan 6-päivän juoksussa Kauhajoella.

  Tiuventissä on 52 viikkoa. Moniko teistä huomasi, että 2020 vuodessa oli 53 viikkoa? Ilmankos se tuntuikin niin pitkältä ja jämähtäneeltä.

   Sammakko sanoi pojalleen: "Syö säästäen savea, pitkä on maailman sivu." 

Tämän tekstin luettuasi voit ajatella, että minulla ei ole mikään hyvin. 

Päinvastoin. 

Kuvassa on kaksi asiaa, jotka pitävät minut järjissäni: Kirsi ja Lapin luonto.

   Aina kuitenkaan ei naurata, miksi siitä ei saisi kertoa?