TURHAA?

VIIKKO 3. HARJOITTELUNI

Ma- Hiihtoa Kirsin kanssa 6,98 km - 1.25. Ilta matolla juoksua 7,18 - 0.56.

Ti- Matolla 11 km - 1.08. Ulkona pakkasta  - 22 celsiusta.

Ke- Lepo

To- 12,14 km - 1.22. Uuttuperälle. - 19 celsiusta.

Pe- Matolla elimistön herättelyä 5 km - 0.37. Ilta matolla 13,09 km - 1.21.

La- Hiihtoa 10,33 km - 1.09. Ilta matolla 9,05 km - 1.02. Kuudes kilometri 12% kulmaan.

Su- Ylimääräinen lepopäivä.

Yhteensä juoksua 57,46 km josta matolla 45,32 km. Hiihtoa 17,31 km

Hyvä kevyeksi etukäteen suunniteltu viikko.

   Viikon fiilikset pilasi täydellisesti keskiviikkoiltana Ivalon kirjoittajapiirissä tapahtunut episodi, jossa eräs kirjoittajapiirimme jäsen väärinymmärryksen johdosta toi julkisuuteen luottamuksellisessa puhelinkeskustelussa käyttämäni kielikuvat kirjoittaen niistä tajunnanvirtatekniikalla minua(kin) käsittelevän, henkilökohtaisen tekstin.

   Episodi on sinällään selvitelty ja taaksejäänyttä elämää, mutta se vaikuttaa edelleen ajatuksissani erittäin negatiivisesti. Etenkin, kun tätä episodia edelsi samana päivänä toinen, hieman lievempi, mutta huomattavasti enemmän mielipide-eroja sisältävä puhelinkeskustelu erään ystäväni kanssa - olemme ystäviä erimielisinäkin, ainakin toistaiseksi.

   Kirjoittaessaan kirjoittaja on aina viimeiseen asti vastuussa kirjoituksistaan. Kirjoitettuun sanaan voidaan aina palata.

   Minä olen huvittunut, että (netti)keskustelulle on alettu peräänkuuluttaa sääntöjä vasta nyt, kun se on jo riistäytynyt käsistä. 

   Olen vielä huvittuneempi eräistä muista elämänvalintoihin liityvistä asioista, mutta pidän ne omana tietonani. Joskus on parempi olla hyvin hiljaa, varsinkin silloin kun on itse päässyt irti valtavirrasta ja vailla kärsivällisyyttä sekä vailla tietoisuutta olevasta suunnasta.

    Aloitin tämän blogin kirjoittamisen kesäkuussa 2011. Vuosien varrella olen kirjoittanut ultrajuoksun ohella minua kiinnostavista aiheista ja ilmiöistä. Toisinaan olen kertonut matkoistani tai esitellyt elämääni juoksun ulkopuolelle kuuluvia asioita. 

 

   Yhteistä kaikelle kirjoittamalleni sisällölle on vain kaksi asiaa:

1. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä, hänen valinnoistaan, sekä mielensä liikeistä eri elämäntilanteissa.

2. Olen uskonut aina, että kirjoittamalla voi vaikuttaa. Ainakin siihen, että hyvä kiertää keskellämme.

 

   Kymmenen vuoden blogitaipaleella minulle on selvinnyt  täydellisesti vain kaksi asiaa:

1. Pelko - Kateus - Viha. Keskeinen kolmiyhteys ihmistä tutkittaessa saa aikaan minussa äärettömän turhauman.

2. Kirjoittamalla ei voi vaikuttaa, mutta kirjoittamatta jättämisellä saavuttaa mielenrauhan huomattavasti helpommalla.

 

   Blogini täyttäessä kesällä kymmenen vuotta, on aika tehdä päätös jatkanko, ja jos jatkan, niin millä sisällöllä.

   Blogin lisäksi kirjoitan kerran kuussa Inarilainen-lehteen omalle palstalleni nimeltä Ultrajuoksijan kynästä. Tekeillä on vielä julkaisemattomasta kirjastani toinen versio kustantajalle. Novellikokoelma on viimeistelyä ja muutamia uusia novelleja vailla valmis. Sitten on vielä muutama muu kirjoitusprojekti meneillään.

   Joskus tuntuu, että kaikki kirjoittaminen on turhaa.