tiistai 5. maaliskuuta 2019

20/30

Päiväkirjablogi menossa. Vielä 10 päivää putkea jäljellä.

per se

Juoksin tänään 10 km - 1:07.

   On päiviä jolloin vihaan juoksua. Tänään oli sellainen päivä. -10 astetta pakkasta ja aurinkoa mutta kylmä, todella kylmä viima, ensin tiekarhulla ajettua tietä ja sitten käytännössä vain autolla ajettua. Liukasta, lunta jään päällä. Ympärillä kaikentappava kylmyys tyhjyydessä. Hyydyin loppuun totaalisesti.
   Ennen lenkkiä taistelin autojen kanssa. 
   Matkailuauto pitää viedä katsastukseen. Saadakseni matkailuauton ulos katoksesta laitoin eilen sen asuinosaan lämmöt päälle. Aamulla ryömin auton alle vasaran kanssa ja irrotin käsijarrun, koska eräs Pasi niminen idiootti oli jättänyt sen päälle neljä kuukautta sitten ja auton seisoessa kosteasta jääkylmään se kauniisti sanottuna oli ihan jumissa. 
   Tämän jälkeen lämmitin lämmönvaihtimella moottorin ja laitoin koneen käymään. Ennen tätä lämmitin Kirsin auton, jotta voin siirtää sen katoksesta matkailuauton takaa pois. Ennen tätä lämmitin pakettiauton, jotta voin siirtää sen talon nurkalta pois, jotta matkailuauto mahtuu tulemaan ulos katoksesta. Tässä välissä tein mönkijällä lumityöt. Yhden auton siirtämiseen piti siis lämmittää kaksi muuta ja käynnistää mönkijä.
   Luettuaan edellisen Helsingin Kalliossa asuva ilmastouskovainen hipsteri saa ähkyn. Hän sanoo jalanjäljissäni olevan hiiltä - paljon. Juu, ei auta. Laki velvoittaa katsastamaan auton ajallaan. Yleensä olen katsastanut matkailuauton käydessäni eteläsuomessa vuoden alussa mutta nyt olen poikkeuksellisesti ollut täällä koko ajan. 
   Mitäs hipsteri seuraavasta tuumaat.
   Minä olen senverran individualisti ja maalaisjärkinen että ymmärrän koko Suomen edun vaativan koko Suomen asuttuna pitämistä. Jos Ivalon niin sanottu uusi ja tätänykyä ainoa katsastusasema ei saa matkailuautoani katsastettua auton koon takia on minun ajettava Sodankylään. Yhteensä 400 kilometriä auton katsastusta varten. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä. Mutta näin meillä Lapissa lähipalvelut.
   En suinkaan ole ilmastonmuutosta ehkäisevien toimien vastustaja. Sensijaan en näe järkevänä, että pelkän ilmastonmuutoksen nimissä rajoitetaan omaa matkustamista tai elämään normaalisti kuuluvia matkoja. Eivät edelliset sukupolvet rajoittaneet mitään. Miksi meidän pitää rajoittaa. He puolustautuvat sillä silloisella tiedonpuutteella, me puolustaudumme täysin käsittämättömillä kustannuksilla ja seuraava sukupolvi ei enää puolustaudu millään? Jonkun osaksi tulee olla viimeinen sukupolvi.
   Ilmastonmuutosta ei ratkaista omaatuntoa pesemällä. Eri puolilla Suomea asuvat ihmiset ovat erilaisessa asemassa kestävien ratkaisujen käytön kannalta. Täällä meillä ei ole mitään julkista liikennettä. Olenko nyt huono ihminen kun asun täällä? Sinne Helsingin Kallioon eivät kaikki mahdu - eivätkä myöskään halua.
   Meillä harrastetaan kierrätystä ja koitetaan kantaa korsia kekoon mutta kaikkeen ei ole mahdollisuutta. Suomen tämänhetken ilmastokeskustelu on tyypillistä "Suomalaista Keskustelua". Suomalaiset keskustelevat samallalailla vaikkapa hiihdosta. Kun lukee Seefeldin kommentteja joissa mollataan omia, vieraita ja ainakin parempia alkaa oksettamaan. Positiivisuus on aina hakusessa tyypillisessä suomalaisessa louskutuksessa. Jos paska ei näy niin se kaivetaan esiin. Aina on kaikessa jotain huonoa - ensin.
   Vihasin tänään koko lenkin ajan juoksua. Suihkussa olo oli jo parempi. Ehkä en vihannutkaan juoksua vaan käytin sitä välineenä jonkin muun työstämiseen.
   Taustalla soi New Orderin Blue Monday 2016 remastered version.
   Lets Fuck Anything That Moves.
   Huomiseen.



https://fi.wikipedia.org/wiki/Perse
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti