TOISTO

Ultrajuoksussa yksi vaikeimpia asioita on keskittyminen oleelliseen eli juoksuun eteenpäin kohti päämäärää.
Päiväkausia kestävässä suorituksessa ajatus alkaa harhailla ja mieli esittää helposti kysymyksiä. Yksi tyypillisimmistä kysymyksistä on kyseenalaistaminen. Miksi juuri minun täytyy juosta ja mahdollisesti kärsiä erilaisia kipuja samanaikaisesti.
Loputon yksitoikkoinen juoksuaskeleen toistaminen alkaa tympiä jokaista vaikka kuinka rukoilisit voimaa, meditoisit tai vaikka kuinka olisit motivoitunut saavuttaaksesi päämääräsi. Kyseenalaistaminen alkaa lopulta kaikilla jossain vaiheessa.
Hyvä harjoittelu ja etenkin halu realisoida se kantaa jo pitkälle. Menestymisen halu ja lajirakkaus tukevat siinä sivussa mutta silti väitän että jokainen ultrajuoksija jossain vaiheessa kyseenalaistaa koko touhun järkevyyden.

Viikolla tein halontakoneella puita liiterissä. Halontaan kuuluu loputon toisto. Haet pöllin, nostat sen koneelle, alat halkoa, käännät ja väännät kunnes pölli on kappaleina ja toistat taas saman. 
Vesisade rummutti liiterin peltikattoa. Viihtyvyyden lisäämiseksi yksitoikkoisen työn oheen kuuntelin radiota.
Kuinka ollakaan radio soitti Steve Kekanan vanhan hitin Raising My Family. Jäin kuuntelemaan sanoja. Äkkiseltään tämän sokean laulajan tekstissä ei ole mitään järkeä mutta syvemmin ajatellen ehkä onkin.

"Raising my family
Raising my family
I really got to be me
Raising my family
In my own direction
In my own direction
Make the reconnection
In my own direction
---
Yes, Im gonna be OK
I guess,Im gonna be alright
With my family here beside me
My family is here to guide me
---
Yes, Im gonna be OK
I guess, Im gonna be alright
With my family here beside me,day and night"


Parhaat asiat ovat yksinkertaisia. Ultrajuoksussa on parasta sen riisuva vaikutus. Pystyäkseen keskittymään olennaisimpaan on jätettävä kaikki turha pois. Valitsemalla oma suuntansa kykenee jättämään ulkopuolelta tulevan turhan häiriön pois. Epäoleellinen karsiutuu. Jäljelle jää loputon liike eteenpäin.
Sensijaan sisältä itsestä tulevan turhan kanssa on vaikeampaa. On huomattavan kivuliasta myöntää että omassa sisimmässä on turhaa ja epäoleellista. 
Voin kertoa teille että mitä pidemmälle pääsette sitä enemmän huomaatte sisältävänne turhaa ja epäoleellista. Ja sitä enemmän jätätte sitä pois. Edellyttäen että haluatte eteenpäin. Pidemmälle.

Odotellessani töissä punaisen valon vaihtumista havaitsin Tampereen Satakunnankadulla nuoren miehen tyttöystävä kainalossaan ylittävän suojatietä autoni nokan edestä. Miehen valkoisessa paidassa oli seuraavanlainen teksti :

EAT
SLEEP
FUCK
REPEAT

Mitä kukin kyseenalaistaa ?

RUN
EAT
SLEEP
REPEAT

I really got to be me !


VIIKKO 28. 

Ma- tiellä 13 km - 1.25.
Ti- maastossa 12 - 1.19.
Ke- lepo
To- maastossa 12 km - 1.17.
Pe- lepo
La- maastossa 13 km - 1.19. Jatkoksi keskiraskas metsätyö 6 tuntia.
Su- lepo. (Lenkki jäi väliin; kurkkukipu)  Metsätyö kevyt 4 tuntia.
yhteensä juoksua 50 km - 5 tuntia ja 20 minuuttia

Parempi viikko tunnelmaltaan mutta päättyi pettymykseen. Lenkki jäi tekemättä kurkkukivun vuoksi sunnuntaina.

 

VIIME AIKOINA LUETTUA :

Mons Kallentoft : Sydäntalven uhri ja Suvisurmat
Åke Edwardson : Maanpäällinen taivas
Philip Kerr : Saksalainen sielunmessu
Raamatusta Luukkaan Evankeliumia

KESÄKUUN SUMMAUS

Juoksua 162,5 km - 17 tuntia ja 49 minuuttia.

Joskus on levättävä...