MIHIN KÄÄNNYT KUN VOIMASI LOPPUVAT?

 

VIIKOT 31. - 32.

Ma- Haapakurussa 10,04 km - 1.08.

Ti- Kirsin kanssa mustikkaan pyörillä 6,50 km + 1,64 km poimintaa + 6,42 km kotiin.

Ke- 8,01 km - 1.05. Nellimin kylällä, myös vanhoilla poluilla, joilta nousi pahasti keppi pohkeiden väliin, paluu kotiin verta vuotavana.

To- Arkivaara (Palo-Pyhävaara) 8,04 km - 1.07. Vasemmassa pohkeessa haava ja turvonnut mustelma haittasi hiukan.

Pe- Lepo

La- Linjan lenkki Nellimissä, kuuma. 8,45 km - 1.01. Illalla soutua 3,6 km kotijoella.

Su- Kirsin kanssa pyörillä Annijärvelle 21,38 km - 2.03.

Yhteensä juoksu 34,56 km - 4.23.

 

Ma- Nellimissä tiellä 8,03 km - 54 min.

Ti- Lepo

Ke- Polkupyörällä (läskipyörä) Sulkusjärvelle kokemaan katiska yhteensä 31,96 km - 1.56.

To- Ivalossa asvaltilla 9,30 km - 1.01. 

Pe- Kirsin kanssa Olostunturi ympäri läskipyörillä maastossa 11,43 km - 1.13.

La- Lepo

Su- Kävelyä Kirsin kanssa Lapinlahdella 5,44 km - 1.08. Heti perään juoksua Lapinlahden Haminanmäen maastoissa 8,21 km - 59 min.

Yhteensä 25,54 km - 2.55.

HEINÄKUUSSA juoksua 127,21 km.  Syy vähäiseen määrään sairastelu ja siitä toipuminen. (Korona?)

 

MIHIN KÄÄNNYT KUN VOIMASI LOPPUVAT?

 

"Kuinka vasemmisto ymmärtää oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, vapauden, yhteisön ja demokratian."  - Ruurik Holm

 

G.G.Scholem on osoittanut, että nykyaikaisen vapaamielisyyden eurooppalaiset juuret ovat juutalaisten kabbalistien Jumalan lain hylkäämiseen perustuvissa opeissa. Maallisen uskonnosta irrottautumisen taustalla on siis uskonnollista mystiikkaa. Erään teorian mukaan juuri tästä syystä keskiverto suomalaisen uskonto on sosiaalidemokratia.

   Sosiaalidemokratiassa puhutaan usein arvopolitiikasta. Arvopolitiikka on pelkkiä mielikuvia. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus, yhteisö ja demokratia pelkkiä lähtökohtia erilaisille aatteille, myös sosiaalidemokratialle.

 

Kansallisvaltiot luotiin ajatuksella, että jokainen kansa saisi elää omalla alueellaan omanlaistaan elämää, omilla säännöillään. Tämä lopetti loputtomat heimosodat ja maailman- sekä sisällissotia lukuun ottamatta rauha ja harmonia säilyivät kohtuullisesti 2000-luvulle asti, kunnes jotkut tahot keksivät, että maailma voisi olla rajaton. Voisimme loputtomassa ykseydessä vaellella pitkin maapalloa kuten vapaat eläimet luonnossa.

   Yleismaailmallisuudesta on seurannut, että maamme sosiaalinen pääoma, keskinäinen yhteenkuuluvuus ja taloudellinen hyvinvointi ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena. Kaikkialla vaaditaan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota.

   Tasa-arvokiimassa unohdetaan toistuvasti oikeudenmukaisuus. Ansaintaperiaatteen mukaan sosiaalietuudet kuuluvat ensisijaisesti niiden tuottajille. Suomen perustuslain turvaamia aineellisia oikeuksia ei voida levitellä koko maailman väestöä koskeviksi. Kääntöpuolena on, että valtioiden tulisi huolehtia ensisijaisesti omista kansalaisistaan, myös Suomen.

    Tasa-arvoa ei mielestäni tule ymmärtää miksikään erikseen tavoiteltavaksi tilaksi, vaan vapaiden yksilöiden lähtökohdaksi. Jos enemmistö antaa vähemmistöille loputtomia vapauksia, tästäkin seuraa epätasa-arvoa. Osallistumalla ja yhdessä tekemällä saataisiin aikaiseksi paljon enemmän kuin väkisin ideologioiden kautta vaatimalla.

 

Kuinka sitten pitäisi ymmärtää oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus, yhteisö ja demokratia? 

   Riippumatta siitä ollaanko oikealla, keskellä vai vasemmalla, voidaan väittää että on olemassa yhteisiä arvoja. Mutta ei tippaakaan yhteisymmärrystä. Näkemykseni mukaan ihminen vihaa ihmistä. Tästä jalostuu helposti ajatus, että ne jotka vihaavat itseään vähiten pärjäävät kohtuullisesti.

   Niillä, jotka ovat ymmärtäneet lain ja armon suhteen oikein, on puhdas omatunto vailla syyllisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa maalaisjärkeä esimerkiksi siitä, että kun ajaa vanhalla polttomoottoriautolla koska ei pysty ostamaan sähköautoa, ei koe ilmaston kehittymisen myötä tuskatiloja koko maailman sotkemisesta. Tai kun laittaa makkaran tikkuun nuotion liekkien ylle, eivät eläinfilosofien maalailemat kauhukuvat latista makunautintoa - varsinkaan jos sinappi on makeaa.

 

Lain ja armon suhteen ymmärtämisessä on muutakin, syvempää. Tuo syvempi on ollut jo kauan epämuodikasta. Tietolähteenä käytetty mustakantinen teoskin on lähes kiellettyjen kirjojen listalla.

   Ihminen kokee elämässään vaikeita hetkiä ja alaspainamista. Jokaisella meistä on mahdollisuus miettiä missä meidät hyväksytään sellaisina kuin olemme, kaikki virheet ja epäonnistumiset mukanamme.

   Mihin käännyt kun voimasi loppuvat?

   Tuon kysymyksen ovat minulle esittäneet eri henkilöt eri tilanteissa. Olen vuosieni varrella vastannut aina hiukan erilailla. Mutta jotakin korkeampaa on, täytyy olla. Muutenhan kaikki olisi täysin turhaa.

 

MUUTA MUKAVAA