Odotukseen kuuluu aina pettymys. Koemme onnea vain silloin kun asiat sujuvat niinkuin haluamme. Jos ne eivät suju toiveidemme mukaan petymme ja kärsimme.
KOHTI ETELÄÄ
Lähdimme Kirsin kanssa Nellimistä toukokuun kymmenes päivä valumaan kohti eteläsuomea. Virallinen lumensyvyys oli lähtiessä 14 senttimetriä ja ilma kaikkea muuta kuin keväinen. Toukokuun alun jatkuvat tuulet tekivät ilmasta entistä kylmemmän ja lisäsivät osaltaan kaipuuta lämpöön. Valosta Lapissa ei ole keväällä puutetta.
Minä olen jo kauan ymmärtänyt, että nimenomaan ikävuosien karttuessa ihminen tarvitsee valoa ja lämpöä. Jatkuva perseily karvalakissa ja viisissä pitkissä kalsareissa paitsi tympii, myös jumittaa kaikki lihakset. Olo muuttuu jähmeäksi ja ajatus vielä jähmeämmäksi. Pää ei käänny, joten uutta ei näe. Edelläkerrottu ei mitenkään vähennä arvostustani Lapin oikeaa talvea kohtaan - talvesta vaan on päästävä välillä oikeaan kesään, joka ei suinkaan ole se Lapin alkukesä, jossa pieni vihreä koivunlehti räpättää räntäsateessa.
Valuimme yhden yön Kemin kautta Ouluun. Oulussa poikkesimme, harvinaista kyllä, ihan oikein Nallikarin leirintäalueelle vaihteluksi. Kävimme pyörillä keskustassa nauttimassa Oulun kauppahallin tunnelmasta Natokahvilla. Illemmalla tein puolipitkän lenkin ystäväni Jyrki Leskelän kanssa.
Oulusta ajelimme Susiluotoon, joka on paremmin tunnettu Ohtakarina. Paikalla on hienoa historiaa mutta nyt oli myös hyytävää merituulta. Karavaanipaikkaa kahvila Katiskassa voi suositella erikoista maisemaa hakeville.
Ohtakarilta kävimme vaisussa Raahessa. Jatkoimme Kokkolaan ja vielä Luodon, eli Larsmon kautta mainioon Pietarsaareen ja palasimme sitten Kokkolan leirintäalueelle odottamaan kauden ensimmäisen ultrakilpailuni starttia.
Alasvaluessa olimme muutaman yön leirintäalueilla ja muut yöt ihan muualla. Jälleen kerran tuli todistettua, että monet leirintäalueet eivät tarjoa rahalle mitään vastinetta paitsi pittoreskin pistorasian. Nallikari varsinkin oli todella väsynyt kevätmoskissaan. Matkailuautoilija tarvitsee leirintäalueelta saunan ja pesukoneen lisäksi normaaleja vesihuoltoja autoon - tai sitten maiseman, rauhaa, ehkä aktiviteetteja. Pelkästä sähkötolpasta ei kukaan kokenut maksa älyttömyyksiä jos muut fasiliteetit ontuvat.
Poikkeuksena edellämainittuun Kokkolan leirintäalue yllätti positiivisesti siisteydellään ja jossain määrin myös hinnoittelullaan.
KILPAILU
Juoksin Kokkolassa 24 tuntia siten, että sataan kilometriin etenin tosissani, sitten kymmenen kilometriä hissukseen. Tähän meni reilu 13 tuntia. Tämän jälkeen otin suihkun, söin ja nukuin. Neljän tunnin tauon jälkeen palasin aamuun ja juoksin kuten kuuden päivän kilpailussa unitauon jälkeen aina puoleenpäivään asti. Näin toimien säästin itseäni heinäkuussa Kauhajoella juostavaan kuuden päivän kilpailuun.
Sain kasaan 148,035 kilometriä. Hirveä ultrapaskahätä lopussa vei mahdollisuudet 150 kilometriin, mutta ei se mitään.
Minulta kysyi usea eri ihminen eri yhteyksissä mitä kilometrimäärää kilpailussa tavoittelen. Vastasin kaikille samalla tavalla: Mielessäni on runsaasti tyhjää tilaa. Ja jos asia on näin, minun ei tarvitsisi sitä edes sanoa, mutta jotakin on kysyjille vastattava.
Kiitos kilpailun järjestäjille ja kanssakilpailijoille.
Kumarran teille.
No olenko kilpailuun tyytyväinen?
Juokaapa kuppi kahvia.
MATKAILUAUTON HUOLTOA - ALDE 3010 PIIRIKORTTI - SERIAL VIKAILMOITUS
Jo Nellimistä lähtiessä oli tiedossani, että joudun ostamaan matkailuautomme lämmittimeen uuden piirilevyn. Elektroniikka ikääntyy tärinän ja lämmönvaihtelun seurauksena.
Autossamme on ALDE 3010 nestekiertolämmitys ja lämmönvaihdin, jolla ajaessa moottorin lämpöä voi hyödyntää asuinosan lämmitykseen tai päinvastoin talviaamuina parkista lähdettäessä.
Alden ohjauspaneeliin tulee vikailmoitus serial. Tämä tarkoittaa ohjekirjan mukaan kytkentähäiriötä pannun ja paneelin välissä. Jos lukee netin ihmellisestä maailmasta karvanaamareiden keskusteluja, voi tästäkin asiasta saada monenlaista käsitystä monelta eri kantilta.
Minulla sattuu olemaan pannun ja paneelin välinen alkuperäinen ja täysin uusi johtosarja. Jos kytken tämän sarjan pannun ja paneelin väliin voin poissulkea mekaanisen, alkuperäisessä johtosarjassa olevan vian pois johdon osalta.
Serial- vikailmoitusta tulee johtosarjavian lisäksi komponenttivioista ja/tai sitten koko systeemi on mykkä tai piirilevyssä on kontakteihin vaikuttavia murtumia. Piirikortissa on mikrotemp komponentin lisäksi muitakin ajan kanssa väsyviä puolijohteita.
Käytännössä lämmitin yritti meillä käynnistyä ja sammui heti, tauluun tuli vikailmoitus serial ja niin edelleen. Välillä lämmitin toimi normaalisti, välillä ei. Pääosin pelkällä sähköllä normaalisti mutta yksin kaasulla tai yhteiskäytöllä ei.
Irroitin lämmittimen piirilevyn. Mittasin komponentit ja kävin ostamassa uuden piirilevyn Kokkolan Caravanlandiasta. Asensin uuden piirilevyn huolellisesti paikalleen ja ongelmat ovat tiessään. Piirilevy on sikakallis, mutta Kokkolan Caravanlandian lähtöhinta ei ole markkinoiden kallein. Jälleen voin heitä suositella kuten Caravan Erälaukkoakin.
Vanhaa piirilevyä ei kannata heittää pois. Joku, joka osaa asiat kykenee sen mahdollisesti korjaamaan. Ainakin se mikrotemp ja se yksi transistori kannattaa tarkistuttaa. Meillä mikrotempin toisenpuolen jalka oli lievästi mustunut, mikä kertoo lämpöjen nousseen kotelossa jossain vaiheessa laukeamisen rajoille. Minä korjaan levyn itse itselleni varaosaksi.
Vaihdoin matkalla myös vessakasetin läpän tiivisteen, mutta en nyt laita kuvaa siitä. Ostin Kokkolasta uuden tiivisteen varalle, entinen varatiiviste on kulkenut mukana kuusi vuotta. Hajussa kasvaa kädet ja pää, sanoi isoisä aikanaan. Tiiviste oli halventunut vuosien varrella kymmenen euroa - jotain positiivista sentään.
Kuten huomaatte, elän matkailuautonkin kanssa kuten opetan. Meillä on nopeasti katsottuna hieno ja iso matkailuauto. Niin on, mutta vanha. Vanhakin toimii, jos sitä opettelee korjaamaan. Aina ei tarvitse ostaa uutta.
HELMIÄ
Oulu ei ole paska kaupunni, vaan slogan kuvaa Oululaista mielentilaa. Kauko Röyhkä voi olla väärässä ja yleissivistykseen kuuluu ymmärtää mikä oli Oulun kristalliyö. Kauppahallissa on hyviä kristallipullia. Nämä eivät liity toisiinsa mitenkään.
Ohtakari tarjoaa merimaisemaa ja kurkistuksen historiaan. Paikallisten kanssa jutellessa ymmärtää hyvin miksi ammattikalastusta ei enää harjoiteta suuremmin. Ottakaa itse selvää tai menkää itse kalaan, kun ruoka loppuu.
Raahe on ihan nätti ja kaupungin ilmainen matkaparkki on plussaa.
Kokkola on Raahea isompi ja moni-ilmeisempi. Katuralli mopoilla ja jenkkiautoilla on iltaharrastus edelleen, mutta tälläkertaa saimme nukuttua. Sunti on edelleen ruskea, miksi sitä tekojärveä ei tehdä yläpäähän?
Larsmo eli Luoto tarjoaa hienon vaellusreitin, jonka varrelle tehtiin juuri uutta kotaa ja tulipaikkaa. Reitti lähtee Idrottscenteristä, mikä on mahdollisuus paikallisille urheilijoille kaikkine toimintoineen.
Pietarsaari ei pidä melua itsestään: vanhan tupakkatehtaan takaa avautuvaan Skataan kannattaa tutustua, kuten myös lukion puutarhaan, mutta etenkin kahvila ja leipomo Skorpaniin.
Matkailuautoilijat: ajelkaapa Pietarsaaren vanhaan satamaan ja ottakaa rennosti. Rannalla on tankkauspisteellä makeanveden hana ja lähellä on hieno kalaravintola. Jos on täyttä niin suljetun, säälittävän Fantasean jälkeen voi avautua mahdollisuuksia omaan auringonlaskuun.
Minä täytin 58-vuotta. Kokkolan jälkeen ajoimme Villa Kirsinrantaan Hämeenkyröön. Mökki täyttää kohta 50 vuotta ja on täysin alkuperäinen. Huomattavaa on, että jo rakennusvaiheessa 70-luvun lopulla Kirsin vanhemmat käyttivät osittain kierrätettyjä materiaaleja mökkiä rakentaessaan.
Kuistin lankut ovat purettuja arkistohyllyjä, lattiassa on pankin lattiasta purettua vinyyliä. Piippu, avotakka, puuhella ja saunankiuas sekä peltikatto ovat alkuperäiset kuten kaikki muukin. Mikään ei ole rikki ja kaikki toimii.
Miten helvetissä ihminen on ajanut itsensä nykyisenkaltaiseen tilanteeseen rakennusmateriaalien osalta. Rauta on moneen kertaan kierrätettyä sontaa. Laastit, liimat ja tasoitteet pelkkää kuraa ympäristökiiman pakottamina. Rakennuspuu keinolannoituksella kasvatettua harvasyistä tikkua. Rakennustapa muovien ja muiden väärien materiaalien yhdistelemisellä täysin pielessä.
Kirsinrannan hirret elävät vuodenkierron toisensa perään. Ne ovat rakennuspaikalta oikeaan aikaan kaadettuja. Korkeilla tolpilla oleva rossipohja tuulettaa ja paksu aaltopeltikatto kestää vuodesta toiseen. Joka vuosi mustarastas yrittää pesiä tasakerran ylimmän salvoksen päälle.
Maailmassa ainoa pysyvä asia on kaiken pysymättömyys. Se mikä elää, on se mitä täällä kokoajan on läsnä. Vain valitettavan harva sen kokee.
Kestänkö minä aikaa?
Juokaapa taas kuppi kahvia.
HARJOITTELUNI VIIKOT 18 - 20
Ma- Matolla 10,10 km - 59 min. Viimeinen kilometri 4.35 vauhtia
TI- Ke - Lepo
To- 32,74 km - 3.47. Osittain lumisella tiellä.
Pe- Matolla 10,20 km - 1.14.
La- Poluilla metsässä osin 10,20 km - 1.17. Lunta, kylmä ja huonoa palautumista.
Su- Lepo
yhteensä juoksua 63,1 km
Ma- 10,01 km kiihdyttäen täyteen vauhtiin - 57 min. Päälle 3,10 km ravistelua 21 min.
Ti- Ivalossa 10,09 km - 1.11. Asioita ja maastotutkimuksia.
Illalla kävelyä Kirsin kanssa Kemissä 2,69 km - 36 min. Hirveä tuuli.
Ke- Lepo
To- Pyöräilyt Oulussa 4,58 km ja 7,73 km Kirsin kanssa.
Illalla Leskelän Jyrkin kanssa 21,55 km - 2.25. Seurustelulenkki.
Pe- Oulussa kävelyä Kirsin kanssa 6,66 km - 1.29.
Ilta Raahessa 8,01 km - 54 min. Jälleen hirveä tuuli.
La- Pyöräilyt Raahessa Kirsin kanssa 4,77 km ja4,66 km.
Su- Ohtakari kävelyä luontopoluilla 2,35 km - 45 min.
Yhteensä juoksua 52,7 km
Ma- Kilpailun radalla Suntilla Kokkolassa 10,30 km - 1.10.
Ti- Larsmo vaellusta Kirsin kanssa 8,21 km - 2.06.
Ke- Pietarsaaressa 6,68 - 46 minuuttia. Muutama aukiveto.
To- Pyöräilyt Kokkolassa 2,70 km ja 2,61 km.
Pe- kävelyä 1,39 km - 22 min.
La-Su- Kokkola Ultrarun 2022 24-tunnin juoksu 148,35 kilometriä.
Yhteensä 164,7 km
Selkeyden vuoksi en ole laittanut vikkojen liikunnan yhteisaikaa näkyviin, koska esimerkiksi race-tilassa urheilukello laskee tauot pois, vaikka kilpailu kestääkin täydet 24 tuntia.
Niiden, jotka eivät ymmärrä ultrajuoksuharjoittelua tai ultrajuoksukilpailuun valmistautumista, ei pidä vertailla kävelyyn käyttämääni aikaa omiin kuntokävelyihinsä.
Me kävelemme Kirsin kanssa liikunnan, mutta myös muun takia. Jos esimerkiksi vaellamme kahdeksan kilometriä metsässä, niin emme toki paina kieli vyön alla kelloa kytäten. Meillä on aikaa olla rauhassa metsässä tai muualla, koska olemme tehneet elämänvalintoja saadaksemme aikaa.
---
Kokkolan kilpailusta Ultrajuoksusivustolla
Oheisen linkin jutusta löytyy linkki Jari Tompon mainioihin kisakuviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti