HARJOITTELUKATSAUS - KUSESSA OLLAAN

 

HARJOITTELUNI VIIKOILLA 44. - 45.

 

Ma- Poluilla 11,07 - 1.18. Surkeaa.  Ilta juoksumatolla 18,05 - 1.55. Parempaa.

Ti- Matolla 10,22 km - 1.06. Ulkona surkea sohjo ja jää.

Ke- Lepo

To- 11,01 km - 1.16. Poluilla, lumi sulanut - vihreää.

Pe- 10,04 km - 1.08. Luminen tie, pakkasta 4 astetta. Väsynyt.

La- Lepo

Su- 32,20 km - 3.34. Asvaltilla. - 10 - - 15 astetta. Ilta matolla 13,48 km - 1.28.

 

Yhteensä 106 km - 12:21 - 691 metriä vertikaalista nousua.

Ma- 10,56 km - 1.10. Luminen hiekkatie.

Ti- 10,05 km - 1.07. Reilu -15 pakkasta.

Ke- Lepo

To- 31,38 km - 3.41. Hiekkatietä erämaahan Sulkusjärvelle.

Pe- Virtaniemen lenkki 16,54 km - 1.53. Ilta matolla 10,10 km - 1.04.

La- Kävelyä Kirsin kanssa 5,62 km - 1.13. Ilta poluilla 7,01 km - 57.34. Väsyneet jalat, keho ei.

Su- Asvalttia 22,32 km - 2.37. Maltilla, helppoa juoksua.

 

Yhteensä 107,9 km - 12:34 - 1091 metriä vertikaalista nousua.

     

HARJOITTELUKATSAUS

 

Hyvää perusharjoittelua, joka jo jossain määrin alkaa näyttämään ultrajuoksuharjoittelulta. Kaksi kuormittavaa päivää ja yksi helpompi päivä ja sitten taas. Jos olo on liian kuormittunut, niin hiukan helpotetaan - vielä.

    Nellimissä on täysi talvi, parhaana aamuna on ollut kahdeksantoista pakkasta. Lunta reilut kymmenen senttiä tai toisinpaikoin vähän enemmän. Harjoitteluani tarkasteltaessa viherlandiasta käsin, jota eteläsuomeksi myös kutsutaan, toivoisin huomioitavan talven vaikutukset. Lisärasitus tulee kylmästä, määrän toistosta ja enemmän tai vähemmän lumisista, epätasaisista reiteistä.

    Tavoitteena on maksimaalinen kokonaiskestävyys. Tällä tarkoitetaan elimistön ja jalkojen kestävyyttä jatkuvaan, pitkään juoksuun. Pään kestävyys harjoitellaan kuntoon siinä ohessa. Joskus pieni viini- tai viskitilkka rentouttaa, mutta nyt olen keskittynyt harjoittelemaan tosissani. Siitä kertoo vuotuinen kilometrimäärä: ohitin juuri 4000 vuosikilometrin rajan. Korostan, että olen juossut reilut 5000 kilometriä vuodessa vain kerran viimeisen 29 vuoden aikana, vuonna 2014. Tämäkin on vasta neljäs 4000 ylitys.

    Vuosi on kesken vielä.

    Joku voi sanoa: Ai, eikö enempää sittenkään?

    No, voitte koittaa kuitata 29 vuodessa 86 000 kilometriä. Kun haippi huippaa, niin kaikki kuittaa.

 

KUSESSA OLLAAN

Piti tehdä poroaita osalle tonttia kesällä mutta homma jäi tekemättä. Toisaalta elikoiden touhuja on mukavakin seurailla, eikä tontin puskia tarvitse leikata. Erimielisyyksiä syntyy vain kesäkuumalla terassien käytöstä. Ja haju - sehän on porolla kauhea.

    Itärajallekin suunnitellaan aitaa, ainakin pahimpiin paikkoihin. Sinänsä ihmeellistä, kun Turkish Airlines aloittaa kaksi kertaa viikossa reittilennot Rovaniemelle Istanbulista. Sama yhtiö lentää myös Valkovenäjän Minskiin. Niin että se itärajan aita - se lienee meitä jo täällä asuvia varten. Ettei me paeta täältä hyvinvointia luomasta.

    Minusta tulijoiden touhuja saattaa olla mielenkiintoista seurata. Erimielisyyksiä syntyy vain toimeentulosta, meidän kaikkien yhteisestä toimeentulosta.

    Me Homo Sapiensit synnyimme noin 300 000 vuotta sitten. Olimme poikkeuksetta metsästäjä- keräilijöitä, kunnes maanviljelys keksittiin noin 10 000 vuotta sitten.

    Suomessa maanviljelys alkoi vasta 3500 vuotta sitten. Siihen asti ruokavaliomme oli Paleoliittinen. Se sisälsi hyvin vähän hiilihydraatteja ja sokereita. Lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Jollain alueilla ihmiset söivät yllättävän paljon hunajaa, mikäli sitä oli saatavilla.

    Nykyisin Tansanian hadzat elävät metsästäjä-keräilijöinä. Heidän ruokavaliossaan voi ajoittain olla hiilihydraatteja enemmän kuin jopa amerikkalaisten ruokavaliossa. Tähän on selkeä syy. Hadza nainen liikkuu päivässä 8 kilomeriä, kerää kasveja ja pyydystää pieniä eläimiä. Hän kantaa keräämänsä ravinnon lisäksi myös lapset päivän aikana, jos he ovat liian pieniä kävelemään tai eivät jaksa kävellä koko päivää. Hadza miehet metsästävät. He liikkuvat keskimäärin 12 kilometriä päivässä. 

    Hadzojen aktiivisuudeksi on laskettu 120 minuuttia rasittavaa liikuntaa päivässä. THL:n liikuntasuositus Suomessa on 75 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa, kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa. Tähän lisäksi liikehallintaa ja lihaskuntoa suositellaan kahdesti viikossa. Että oikein 10 - 20 minuuttia päivässä!

    Intian Delhissä on 11 miljoonaa ihmistä. Kaupunkia pidetään maailman saastuneimpana. Ilmastonmuutoksen myötä tulevaisuudessa osa maapallosta muuttuu asumiskelvottomaksi. Kun Delhiläiset ja lukuisat muut lähtevät liikkeelle, mikään aita ei heitä pidättele. Mikään hyvinvointi tai tuki ei auta näiden miljoonien ihmisten uudelleenasuttamisessa.

    Suomessa puuhastellaan tällä hetkellä ilmastotavoitteiden kanssa. Utopia 600 000 sähköautosta seuraavan viidentoista vuoden aikana kuvastaa hyvin tätä keskustelua. Miksi auto pitää omistaa? Eikö sitä voisi lainata kuten kirjaston kirjaa ja palauttaa käytön jälkeen. Entä kuinka paljon uuden sähköauton valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja? 

    Minulla ei ole enää kokonaista autoa ollenkaan. Omistan puolet autosta, jossa voin nukkua, käydä vessassa ja suihkussa, laittaa ruokaa ja katsoa televisiota. Asun tuossa autossa keskimäärin neljä kuukautta vuodessa. Olen asunut kyseisessä autossa myös monissa euroopan maissa. Asumiseen tarvitsen vain vettä, kaasua ja parkkipaikan sekä hitusen aurinkoa.

    On arvioitu, että tulevaisuudessa joudumme käyttämään 5 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta hiilidioksidin imemiseen ilmakehästä. Käytännössä tässä tilanteessa jalan kulkeminen nousee arvoon arvaamattomaan. 

    Jos ilmasto Suomessa lämpiää, ryhdymme jälleen metsästäjä-keräilijöiksi. 6000 vuotta sitten ilmasto täällä oli huomattavasti lämpimämpi. Söimme hasselpähkinöitä, vesipähkinöitä, sikoangervon juurimukuloita, vadelmia, katajanmarjoja ja tuomen marjoja. Tietenkin puolukkaa ja mustikkaa. Harvinaisemmista jauhosavikkaa, ulpukan siemeniä, erilaisten heinäkasvien jyviä, suolaheiniä ja hierakoita.

    Siis me ryhdymme. Me ja ne tulijat. Vai luulitteko, että hyvinvointiyhteiskuntamme kestää vaikkapa 20 miljoonan ihmisen maahanmuuton.

    En ole ituhippi enkä erityisemmin vihreä, mutta hieman Linkolalainen. Maailma ei pelastu ellei ihminen nöyrry. Ja sitä ei tule tapahtumaan, olemme kusessa.