KIRKASTA - AJATUKSIA PALAUTUMISESTA JA ILMAJOUSITUKSESTA

 

Ajatuksia palautumisesta

Kevyen, vain 65 harjoituskilometrin, viikon jälkeen mieli on kirkas ja keho erittäin suorituskykyinen. Vielä ei ole kuitenkaan aika, Nuuksio Backyard Ultraan on karkeasti laskien 18 päivää aikaa. Reilu viikko harjoittelua ja sitten kunto saa nousta rajattomuuksiin asti.

   Kilpailutauko on ollut valtavan pitkä ja se on johtunut pelkästään pandemiasta. Tauko on ollut omasta mielestänikin niin pitkä, että piti oikein muistella miten palaudutaan ja miltä se tuntuu. Jaan palautumisen kahteen osaan: harjoittelusta fyysiseen ja henkiseen palautumiseen.

   Ultrajuoksuharjoittelussa kohti monipäiväjuoksuja keholle syötetään pikku hiljaa loputtomasti uutta rasitusta vanhan päälle. Rajoja ei voi ylittää ellei ole fyysisesti valmis edes aikaisempiin rajoihinsa. Harjoittelu rakentaa ja opettaa, mutta myös purkaa ja jumittaa. Kaltaisillani kokeneilla ultraajilla voi olla vanhoja vaivoja ja uusien hankkiminen on aina yhtä riemukasta, tästä johtuen harjoittelu on tasapainoilemista liian ja liian vähän välillä. Keskiverrolla ja liialla varomisella ei saavuteta mitään muuta kuin harmaata tasapäistämistä, joten poikamainen uteliaisuus on syytä säilyttää - tai tyttömäinen. Nykyisin myös muunsukupuolinen. 

   Palautuminen fyysisestä rasituksesta on lepoa, myös kevyesti juosten. Itsellä palautumiseen kuuluu olennaisena osana itsetehty lihashuolto. Venyttely, kävelyt pehmeässä metsämaastossa, saunominen ja uiminen. Harjoitteluun on myös saatava vaihtelua ja erilaisia ärsykkeitä, jotta juoksukone herää horroksestaan. Kaiken tavoitteena on helppous, tunne että jaksaa loputtomiin.

   Henkinen palautuminen on oleellinen osa palautumistani. Yleensä teen lepopäivinä jotakin sellaista, mikä irrottaa ajatukset juoksemisesta tai tulevasta kilpailusta. Teen näitä asioita Kirsin kanssa yhdessä. Minulle tärkein ihminen maailmassa saa huomiota, ihminen joka harjoituskaudellani on saanut aikansa kulumaan sillä välin kun olen poissa juoksemassa tai läsnä umpiväsyneenä. 

   Tänä kesänä olen rakennellut pihatiskipöydän etelän mökille uusiksi ja auttanut Kirsiä tupakeittiön fiksaamisessa. Grillaaminen ja kohtuullinen oluenjuominen kuuluvat myös palautumiseeni. Olut on useimmiten nykyisin alkoholitonta ja grilli notkuu kasviksista. Se nyt vaan on tyhmää syödä punaista lihaa ylenmäärin.

   Henkisessä palautumisessa nollataan "pakko mennä lenkille" ja "pakko pystyä" harjoittelun osa-alueiden kuorma pois. Tilalle tulee himo juosta kilpaa ja etenkin ylittää itsensä kilpailussa.

 VIIKKO 23.

Ma- Lepo

Ti- 18,13 km - 2.06.

Ke- 15,15 km - 1.55.

To- Lepo

Pe- Pyörällä 7,19 km - 20 min. Ilta 10,43 km - 1.13.

La- 21,65 km - 2.27.

Su- Lepo

Yhteensä 65,3 km - 7:43

Erittäin kevyt viikko määrällisesti. Kaikki juoksut paitsi lauantain erikoisharjoitus, tehtiin poluilla ja hiekkateillä. Lauantaina juoksin sekä polkua, että asvaltin ja hiekkakävelyteiden sekoituksia silmälläpitäen NBU:n reittejä.

Ilmajousituksesta

Fiat-alustaisen matkailuautomme viime vuoden jousitusremontista voit lukea täältä. En kuitenkaan ensihuuman jälkeen ollut tyytyväinen takapään jousituksen kuormankantokykyyn. Tuntui, että etupään comfort jouset ja Konin huippuiskunvaimentimet toimivat yhdessä kuin unelma mutta takapää ei vieläkään. Takapäähän asensimme vuosi sitten lisälehtijouset ja Konin huippuiskunvaimentimet. Takapää parani, mutta jäi hitaaksi ja vieläkin liikaa kallistelevaksi. Lisäksi vanhus makasi takapään rajoitinkumeilla tayteen kuormattuna, joten ei sittenkään hyvä.

 

   Pitkään pohdittuani päädyin asentamaan valmiin Air Suspension-lisäilmajousisarjan rajoitinkumien paikalle taka-akselin ja lehtijousien risteyskohtaan. Tarjolla olisi ollut sarja kompressorilla, joka olisi asennettu kiinteästi auton ohjaamoon. Tässä versiossa takapään korkeutta olisi voinut säätää ajossa. Tyydyin kuitenkin pelkkiin jousiin kustannussyistä. Ostan mieluummin lenkkikenkiä kuin turhia leikkikaluja.

  Yksinkertaisesti selitettynä ilmajousiasennuksessa poistetaan ensin Fiatin taka-akselin läpilyöntikumi, sitten leikataan kallistuksenvakaajan pulttien päistä ylimääräinen pois, jotta ne eivät käytössä vahingossakaan osu pussijousiin. Sitten löysytetään lehtijousien hakaset ja niiden alle asennetaan sarjan alakiinnikkeet. Yläkiinnike menee suoraan poistetun läpilyöntikumin runkoreikään, jos menee. Joskus palkin sisässä oleva mutteri irtoaa hitsauksestaan ja silloin saa lisää työniloa. Meille näin ei käynyt, koska oli malttia ja ammattitaitoa Elovainion Autohuollon Komentaja Rautosen käsissä.

 

   Ilmajousien venttilit asennettiin matkailuauton takatalliin eli tavaratilaan suojaan omatekoiseen telineeseen. Näistä venttileistä korkeutta voi säätää, vaikkapa hyvälaatuisella käsipumpulla. Minulla ilmanpaineeksi valikoitui 2,3 baaria. Jousisarjan mukana tulee tyyppihyväksyntätodistus katsastusinsinöörin riemuksi.

 

   Helsingin ja Espoon reissu tehtiin uusilla jousilla. Ero aiempaan on käsittämätön. Nyt vanha nuortui ja menee täsmälleen sinne minne käsketään. On huomioitava, että etuvetoisessa matkailuautossa, jossa on paljon peräylitystä korissa, takapään jousituksen toiminta vaikuttaa etupään pintapaineeseen eli ohjaustuntumaan ja pyörien tiessäpysymiseen oleellisella tavalla. Viimeksimainittua ominaisuutta tarvitaan jyrkissä hiekkatiemäissä ja tietenkin talvella.

   Alla esimerkkikuva sieltä jostakin. Auto on tasattu asumiseen etupään kiiloilla, vanhalla ratkaisulla tämä ei olisi onnistunut, takapää olisi ottanut kiinni rotvalliin tai ruohoon. 

   Suosittelen ilmajousia kaikille matkailuautoilijoille, mutta en suosittele kotipihan tee se itse asennusta ellei ole ihan varma, että kaikki pultit aukeavat. Netissä on juttu matkailuautosta, jossa joku oli asentanut ilmajousien letkut yhteen t-kappaleella ja siihen yhden täyttöventtiilin. Auto oli ollut kuulemma mielenkiintoinen ajettavaksi. Suoraan sanottuna: jos et ole penaalin terävin kynä tekniikassa, jätä asia ammattilaisille. Ammattilaisia autoalalla löydät Elovainion Autohuollosta Ylöjärveltä.

Oho!

   Oli vaalit. Asiantuntijat selittivät kehnoa äänestysprosenttia kesäajalla ja ties millä muulla. Rinnakkaistodellisuudessa elävänä ihmettelen eikö olisi ollut rehellisempää sanoa: Kansaa evvk.

   Ei voisi vähempää kiinostaa. Miksi? Miettikääpä poliitikot mikä vie luottamuksen.

   Lisäksi se voitti vaalit, joka eniten lisäsi kannatustaan. Sitä voisi miettiä yhdessä ja olisi syytäkin miettiä...