KILPAILUVIIKKO

 

 

Tämän viikon perjantaina starttaan Nuuksio Backyard Ultrassa, 2.7.2021 kello 18.00.

   Minulta on kysytty kaikenlaista ennen kilpailua, vastaan kysymyksiin kilpailun jälkeen.

   Lähden nöyränä, mutta uteliaan positiivisena matkaan.

NBU:n sivut / kilpailijoiden esittely 

 

 NBU-kilpailun seuranta 

 Kilpailun striimi Yle Areenassa

 Linkit päivittyvät tarvittaessa ennen kilpailua.

Tuloslinkki, päivitetty 2.7.2021.

 

Kuva on 23.6. tehdystä harjoituksesta.

HARJOITELU VIIKOILLA 24. -25.

Ma- aamupäivä 17,63 km - 2.07. iltalenkki 9,02 km - 1.02.

Ti- 16,67 km - 1.53.

Ke- 10,20 km - 1.14.

To- 12,70 km - 1.31.

Pe- 20 km - 2.23. Tahtoharjoitus, osittain löysässä hiekassa.

La- Janin kanssa Janin ensimmäinen 30 km - 3.49.

Su- Polkupyörällä 7,26 km - 35,57. Keventelyn aloitus.

Yhteensä 115,6 km - 14:02. Säästellen jo.

Ma- 9,09 km - 1.06.

Ti- Lepo

Ke- 20,10 km - 2.34, Tasatuntiharjoitus 3 X 6,7 km.

To- Lepo

Pe- Vauhtileikittely 10,68 km - 1.00.

La- 6,71 km - 45 min. Sykekontrolli. Erittäin ok.

Su- Saunalenkki Urjalassa 8,08 - 53 min.

Yhteensä 54,6 km - 6:19. Valmistava, terävöittävä viikko. 

 

 Kysymys ei ole henkilökultista, kilometreistä tai tunneista, vaan siitä mikä vie eteenpäin päivästä toiseen. On kysymys siitä, mikä auttaa olemaan läsnä elämässä.

 

KIRKASTA - AJATUKSIA PALAUTUMISESTA JA ILMAJOUSITUKSESTA

 

Ajatuksia palautumisesta

Kevyen, vain 65 harjoituskilometrin, viikon jälkeen mieli on kirkas ja keho erittäin suorituskykyinen. Vielä ei ole kuitenkaan aika, Nuuksio Backyard Ultraan on karkeasti laskien 18 päivää aikaa. Reilu viikko harjoittelua ja sitten kunto saa nousta rajattomuuksiin asti.

   Kilpailutauko on ollut valtavan pitkä ja se on johtunut pelkästään pandemiasta. Tauko on ollut omasta mielestänikin niin pitkä, että piti oikein muistella miten palaudutaan ja miltä se tuntuu. Jaan palautumisen kahteen osaan: harjoittelusta fyysiseen ja henkiseen palautumiseen.

   Ultrajuoksuharjoittelussa kohti monipäiväjuoksuja keholle syötetään pikku hiljaa loputtomasti uutta rasitusta vanhan päälle. Rajoja ei voi ylittää ellei ole fyysisesti valmis edes aikaisempiin rajoihinsa. Harjoittelu rakentaa ja opettaa, mutta myös purkaa ja jumittaa. Kaltaisillani kokeneilla ultraajilla voi olla vanhoja vaivoja ja uusien hankkiminen on aina yhtä riemukasta, tästä johtuen harjoittelu on tasapainoilemista liian ja liian vähän välillä. Keskiverrolla ja liialla varomisella ei saavuteta mitään muuta kuin harmaata tasapäistämistä, joten poikamainen uteliaisuus on syytä säilyttää - tai tyttömäinen. Nykyisin myös muunsukupuolinen. 

   Palautuminen fyysisestä rasituksesta on lepoa, myös kevyesti juosten. Itsellä palautumiseen kuuluu olennaisena osana itsetehty lihashuolto. Venyttely, kävelyt pehmeässä metsämaastossa, saunominen ja uiminen. Harjoitteluun on myös saatava vaihtelua ja erilaisia ärsykkeitä, jotta juoksukone herää horroksestaan. Kaiken tavoitteena on helppous, tunne että jaksaa loputtomiin.

   Henkinen palautuminen on oleellinen osa palautumistani. Yleensä teen lepopäivinä jotakin sellaista, mikä irrottaa ajatukset juoksemisesta tai tulevasta kilpailusta. Teen näitä asioita Kirsin kanssa yhdessä. Minulle tärkein ihminen maailmassa saa huomiota, ihminen joka harjoituskaudellani on saanut aikansa kulumaan sillä välin kun olen poissa juoksemassa tai läsnä umpiväsyneenä. 

   Tänä kesänä olen rakennellut pihatiskipöydän etelän mökille uusiksi ja auttanut Kirsiä tupakeittiön fiksaamisessa. Grillaaminen ja kohtuullinen oluenjuominen kuuluvat myös palautumiseeni. Olut on useimmiten nykyisin alkoholitonta ja grilli notkuu kasviksista. Se nyt vaan on tyhmää syödä punaista lihaa ylenmäärin.

   Henkisessä palautumisessa nollataan "pakko mennä lenkille" ja "pakko pystyä" harjoittelun osa-alueiden kuorma pois. Tilalle tulee himo juosta kilpaa ja etenkin ylittää itsensä kilpailussa.

 VIIKKO 23.

Ma- Lepo

Ti- 18,13 km - 2.06.

Ke- 15,15 km - 1.55.

To- Lepo

Pe- Pyörällä 7,19 km - 20 min. Ilta 10,43 km - 1.13.

La- 21,65 km - 2.27.

Su- Lepo

Yhteensä 65,3 km - 7:43

Erittäin kevyt viikko määrällisesti. Kaikki juoksut paitsi lauantain erikoisharjoitus, tehtiin poluilla ja hiekkateillä. Lauantaina juoksin sekä polkua, että asvaltin ja hiekkakävelyteiden sekoituksia silmälläpitäen NBU:n reittejä.

Ilmajousituksesta

Fiat-alustaisen matkailuautomme viime vuoden jousitusremontista voit lukea täältä. En kuitenkaan ensihuuman jälkeen ollut tyytyväinen takapään jousituksen kuormankantokykyyn. Tuntui, että etupään comfort jouset ja Konin huippuiskunvaimentimet toimivat yhdessä kuin unelma mutta takapää ei vieläkään. Takapäähän asensimme vuosi sitten lisälehtijouset ja Konin huippuiskunvaimentimet. Takapää parani, mutta jäi hitaaksi ja vieläkin liikaa kallistelevaksi. Lisäksi vanhus makasi takapään rajoitinkumeilla tayteen kuormattuna, joten ei sittenkään hyvä.

 

   Pitkään pohdittuani päädyin asentamaan valmiin Air Suspension-lisäilmajousisarjan rajoitinkumien paikalle taka-akselin ja lehtijousien risteyskohtaan. Tarjolla olisi ollut sarja kompressorilla, joka olisi asennettu kiinteästi auton ohjaamoon. Tässä versiossa takapään korkeutta olisi voinut säätää ajossa. Tyydyin kuitenkin pelkkiin jousiin kustannussyistä. Ostan mieluummin lenkkikenkiä kuin turhia leikkikaluja.

  Yksinkertaisesti selitettynä ilmajousiasennuksessa poistetaan ensin Fiatin taka-akselin läpilyöntikumi, sitten leikataan kallistuksenvakaajan pulttien päistä ylimääräinen pois, jotta ne eivät käytössä vahingossakaan osu pussijousiin. Sitten löysytetään lehtijousien hakaset ja niiden alle asennetaan sarjan alakiinnikkeet. Yläkiinnike menee suoraan poistetun läpilyöntikumin runkoreikään, jos menee. Joskus palkin sisässä oleva mutteri irtoaa hitsauksestaan ja silloin saa lisää työniloa. Meille näin ei käynyt, koska oli malttia ja ammattitaitoa Elovainion Autohuollon Komentaja Rautosen käsissä.

 

   Ilmajousien venttilit asennettiin matkailuauton takatalliin eli tavaratilaan suojaan omatekoiseen telineeseen. Näistä venttileistä korkeutta voi säätää, vaikkapa hyvälaatuisella käsipumpulla. Minulla ilmanpaineeksi valikoitui 2,3 baaria. Jousisarjan mukana tulee tyyppihyväksyntätodistus katsastusinsinöörin riemuksi.

 

   Helsingin ja Espoon reissu tehtiin uusilla jousilla. Ero aiempaan on käsittämätön. Nyt vanha nuortui ja menee täsmälleen sinne minne käsketään. On huomioitava, että etuvetoisessa matkailuautossa, jossa on paljon peräylitystä korissa, takapään jousituksen toiminta vaikuttaa etupään pintapaineeseen eli ohjaustuntumaan ja pyörien tiessäpysymiseen oleellisella tavalla. Viimeksimainittua ominaisuutta tarvitaan jyrkissä hiekkatiemäissä ja tietenkin talvella.

   Alla esimerkkikuva sieltä jostakin. Auto on tasattu asumiseen etupään kiiloilla, vanhalla ratkaisulla tämä ei olisi onnistunut, takapää olisi ottanut kiinni rotvalliin tai ruohoon. 

   Suosittelen ilmajousia kaikille matkailuautoilijoille, mutta en suosittele kotipihan tee se itse asennusta ellei ole ihan varma, että kaikki pultit aukeavat. Netissä on juttu matkailuautosta, jossa joku oli asentanut ilmajousien letkut yhteen t-kappaleella ja siihen yhden täyttöventtiilin. Auto oli ollut kuulemma mielenkiintoinen ajettavaksi. Suoraan sanottuna: jos et ole penaalin terävin kynä tekniikassa, jätä asia ammattilaisille. Ammattilaisia autoalalla löydät Elovainion Autohuollosta Ylöjärveltä.

Oho!

   Oli vaalit. Asiantuntijat selittivät kehnoa äänestysprosenttia kesäajalla ja ties millä muulla. Rinnakkaistodellisuudessa elävänä ihmettelen eikö olisi ollut rehellisempää sanoa: Kansaa evvk.

   Ei voisi vähempää kiinostaa. Miksi? Miettikääpä poliitikot mikä vie luottamuksen.

   Lisäksi se voitti vaalit, joka eniten lisäsi kannatustaan. Sitä voisi miettiä yhdessä ja olisi syytäkin miettiä...

 

GRILLATAAN?

 

Matkailuautomme etuosassa olevassa uniikissa, isossa tarrakuvassa on kaksi lunnia. Linnut symbolisoivat minun ja Kirsin elämäntapaa ikäänkuin muuttolintuina, mutta myös pohjoisen kauniin ja karun luonnon ystävinä.

   Normaaleina vuosina olemme lähteneet Lapista huhtikuussa Unkariin tavoittaen aikaisen kevään ja ensimmäisen kesän. Olemme yleensä palanneet kesäkuun alussa Hämeenkyröön toiseen kesään. Tämän jälkeen Lapin kesä on ollut meille kolmas kesä! Sitten syksyn ruska ja kunnon pakkastalvi, kunnes on ollut taas aika lähteä.

   Kirsin kanssa olemme tehneet matkamme varrella paljon valintoja saavuttaaksemme vapauden olla läsnä. Ei lapsia, ei työurilla pätemistä eikä suureellisia satsauksia asumiseen. Ei kulisseja, filttereitä tai roolinvetämisiä.

   Emme ole halunneet satsata 7990 euroa ulkoporealtaaseen tai grillin tiikkiseen pöytään 2795 euroa ja siihen grilli 2260 euroa, hinnat ovat K-raudan liekeissä- nimisestä lehdestä. Emme siis ole tänäkään kesänä vertailleet, innostuneet. Mutta olemme nauttineet vanhan kaasugrillimme antimista mökillä tai matkailuautomme hieman uudemman grillin antimista, puhumattakaan avotulesta.

   Ehkä joku saa siitä jotain kun satsaa reilun viisituhatta grilliin ja kutsuu ystävät grillaamaan. Noloa on, jos sitten grillaa halvinta makkaraa ja tarjoaa tarjousolutta kyytipojaksi. Tätä tarkoitan kulisseilla, roolinvetämisellä. Filtteröintiä tässä edustaa, että makkarapakettia ei näytetä vieraille.

   Osa ihmisistä voi huonosti päivästä toiseen eikä ostamallakaan oloaan paranna. Myös ultrajuoksun julkisen uutisoinnin kommenteissa näkyy pahoinvointi. Karhunkierroksen satamailisen Ylen uutisen kommentti: Miksi kansallispuistot muutetaan teemapuistoiksi suorittamista varten? (vapaa lainaus, ei sanatarkka)

   Juostessani Käsivarren vaellusreiteillä minulta on muutaman kerran kysytty, että miksi pitää juosta kaahottaa - eikö voi kävellä. Olen pysähtynyt ja selittänyt kärsivällisesti, että olen vaeltanut rinkan kanssa, hiihtänyt ja lumikenkäillyt, mutta tällä kertaa näin. Luontoa silti kunnioittaen. On löytynyt ymmärrys tai sitten ei. En ole kiinnostunut. Valinta on vapaa. Kuka mihinkäkin satsaa.

 

   Vierailimme viime viikolla Nuuksiossa. Kansallispuisto oli erittäin siistissä kunnossa. Liikuin ja liikuimme sen alueella yli viisikymmentä kilometriä ja vain kaksi paperinenäliinaa maassa. Kävin tutustumassa Mikael Heermanin kanssa NBU-kilpailureitteihin ja juoksin lisäksi kahden nuoremman lahjakkaan ja tavoitteellisen ultrajuoksijan, Jaakko Eskelisen ja Toni Validon, kanssa harjoituslenkit Nouxin hienoilla poluilla.

 

   Vierailimme Kirsin kanssa Mikael ja Sari Heermanien kotona Nuuksion läheisyydessä. Vierailun aikana äänitettiin Polkuporinat podcast, joka julkaistaan tällä tietoa heinäkuussa. Tuossa jaksossa valotetaan lisää minun ja Kirsin elämäntapaa sekä syvällisempiä ajatuksiamme matkan varrelta.

   Saimme koronarokotuksen ensimmäisen piikin ja saamme toisen elokuussa. Jokohan sitten Eurooppa olisi avoinna. 

   Ja kyllä! Vanhan kaasugrillimme voi huoletta jättää odottamaan seuraavaa kesää etelän vanhaan rakoliiteriin. Se toinen, hieman parempi mutta myös vanha ja kulunut, kulkee aina mukana matkailuautossamme.

   Suomi on pitkä maa. Pohjoisen Inarijärven selkävedet ovat hädintuskin jäistä vapaat kun mustarastaan poikaset jo lähtevät etelässä pesästä. Kotimaassa näiden kahden ääripään välissä on hyvä olla läsnä.

 

HARJOITTELU VIIKOILLA 21 - 22

 

Ma- Lepo

Ti- Lamminpään harjua, vanhoja polkuja 32,53 km - 4.01.

Ke- Aamu 10,02 km - 1.15. Odotetun väsynyt. Ilta 10,12 km - 1.11. Parempaa, kova sade.

To- Verryttelyä 5,02 km - 33 min. Koronarokotus, ei normaalia harjoitusta.

Pe- 10,80 km - 1.14. Kevyttä edelleen rokotuksen jälkeen. Väsynyt.

La- Päivä matkailuauton alla korjaamossa. Ilta 10,11 km - 1.08.

Su- 33,09 - 4.17. Polkua, Jani osan matkaa mukana. Väsynyt edelleen.

Yhteensä 111,7 km - 13:41.

Hyvä viikko, koronarokotus toi ylimääräistä väsymystä ja päänsärkyä, käsikipua.

 

Ma- Verryttelyä 5,15 km - 36 min.

Ti- Helsinki Vuosaaren huipulle 12,01 km - 1.05. 3 X 2 km kovaa, paras kilometri 4.23min/km.

Ke- Palautus 5,13 km - 33 min. Ilta Mikaelin kanssa nuuksiossa NBU-reitit 12,36 km - 1.26.

To- Kirsin kanssa vaellus 9,89 km - 2.19. Haukkalammelle kahville Solvallasta.

      Ilta Jaakon kanssa polkuja, Karjakaivo yms. 13,25 km - 1.48. Ylihypättiin valtava kyy.

Pe- Haukkalammelta Kattilaan Tonin kanssa polkuja - 16,49 km - 2.03.

La- 40,40 km - 4.33. Helsinki Talosaari yms. Kirsi pyöräili puolet mukana. Oikein hyvä tunne.

Su- Hämeenkyrössä myöhään illalla 8,01 km - 59 min. Saunalenkki. Hyttysiä.

Yhteensä 112,8 km - 13:07.

Erittäin hyvä viikko.

---

NBU starttiin on 25 päivää. Liika määrä ei ole nyt hyvästä.

   Harjoitteluni runkona on toiminut noin 112 kilometrin perusviikko ajallisesti pitkine polkulenkkeineen. Sekaan on mahdollisuuksien mukaan sekoitettu hiekkatietä ja asvalttia. NBU:n alustaan peilaten olen ollut täsmälleen oikeilla alustoilla. Huippuviikolla 151 kilometriä jarrutellen määrää siinäkin.

   Takana on hyviä talviharjoituskuukausia, joiden aikana olen pysynyt perusasioissa. Juoksumatto on tuonut lisää vauhtia ja helpotti lumelta kovalle siirtymistä huomattavasti.

   Tammikuusta - Toukokuuhun: 437 km - 440 km - 305 km - 370 km - 504 km. Nämä olivat juoksukilometrejä, jätin kävelyt ja hiihdot pois.

   Nuuksio Backyard Ultrassa on kyse jaksamisesta ja sitkeydestä. Taistelusta nukkumattomuutta vastaan. Päiväreitin tekninen polku vaatii tarkkuutta ja voimaa. Yöreitin hiekka/asvaltti vaatii keskittymistä: nousua ja kaltevia pintoja.

   Itsensä voittamiseen vaaditaan halu juosta paljon ja pitkään. Parhaiten se tuhotaan harjoittelemalla liikaa ja väsyttämällä mieli valmiiksi harhailevaan kuntoon.