lauantai 2. maaliskuuta 2019

17/30

Päiväkirjablogia 30 päivää yhtämittaa vaihteluksi teille ja minulle.






Tänään hiihtoa 12,6 km - 1,43. Pitopohjasuksi ei oikein luistanut, uutta lunta ladulla ja -16 celsiusta.

   Hiihtoaikoja vertailtaessa on syytä muistaa, että minä en urheile suksilla - se on pelkkää ulkoilua tai palauttelua. Sinällään tämän päivän hiihto oli aika raskasta ja kaukana palauttavasta liikunnasta. Täytyisi varmaan hoitaa hoitoaineella pitopohjasuksien pohjat tai ostaa skinit mutta en halua investoida.
   Tämän postauksen kuvia katsottaessa ulkoiluhenkinen ymmärtää miksi ylipäätään lähdin hiihtämään vaikka olisi ollut lepopäivän paikka. Maisema on todella kaunis ja valo leikkii laserin lailla luonnossa, ei ole toivoakaan ilman aurinkolaseja, siksi kirkasta on.

   Lapin talvet Nellimissä ovat oikeita talvia, pitkiä ja kylmiä. Kaamos voi rassata mutta tämä aika alkavine kevään merkkeineen pyyhkii kaiken kerätyn raskauden pois. Viihdymme täällä erinomaisesti edelleen. On tilaa hengittää, kokea ja elää.




   Kaikelle on aikansa. Tänään tein aamulla mönkijällä lumitöitä. Hain puita liiteristä sisälle ja mietin, että lähden moottorikelkkailemaan. Lepopäivä olisi pitänyt pitää mutta silti liikunta voitti. Taidan huomenna käydä kairassa, ehkä otan pilkkikamat mukaan. Kuka tietää jos pystyn olemaan juoksematta. Tuskin, en lupaa mitään.
   Taustalla ei soi mikään.
   Tänään laitoin kanankoipia uuniin kasvisten kanssa.
   Kirsi paistaa lättyjä.
   Pakkanen on kiristynyt -24 asteeseen ja kiristyy lisää.
   Elämä on - aika tehdä takkaan tuli ja lämmittää sauna.
   Huomiseen.







"Kun on nättiä niin ei malta lopettaa (liikkumista, harjoittelua). Kilometrit tulevat itsestään."
-Iivo Niskasta mukaillen.

Käykäähän liikkumassa, löydätte sen itsestänne positiivisuutena.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti