ETAPPISIKA

ALUKSI :

"Miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä..."
Lapinlahden Linnut

VIIKKO 15. HARJOITTELUNI

Ma- 8 km kevyttä veryttelyä - 50 min.
Ti- Lepo; ei huvittanut. Söin suklaata ja piereskelin beigellä sohvalla.
Ke- 32 km - 3.40. Tampereen Hervannasta kotiin, koko matkan vastatuuli, puuskissa 15 -20 m/s (Sisältää 15 minuuttia sähkölinjan tutkiskelua kotimetsässä, virrat oli poikki...)
To- 10 km palauttavaa - 1.06.
Pe- Lepo; renkaanvaihto ja kotityöt vei mehut ja ajan.
La- 13 km - 1.24. Työpäivän päälle illalla.
Su- Vauhdinvaihtelua 17 km - 1.45. Työpäivän päälle vesisateessa illalla.

yhteensä 80 km - 8 tuntia 45 minuuttia

Paska viikko. Juoksu oli pakonomaista pomppimista tai väsynyttä vääntöä. Sensijaan viikon jälkeen odotan innokkaasti seuraavaa viikkoa. Eli tätä tämä on. Tärkeintä on että ajatus jatkuu. Ja jatkuuhan se - minunkaltaisellani etappisialla.
Etappisikana olen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valmistautunut erilaisiin kilpailuihin ja juoksutapahtumiin lukemattomia kertoja. Samalla olen oppinut tuntemaan itseni ja olotilani. Nyt kuuluukin olla paska viikko.
Viime viikko meni harjoitellessa. Sekä fyysisesti että henkisesti. Nyt elimistö alkaa palautua mutta mieli aloittaa torjunnan. Piru istuu korvan taakse ja alkaa kuiskailla että et kai nyt kuutta päivää yhtämittaa juokse. Nätisti vaan. Lepää välillä. Ja niin edelleen.
Keskiviikon pitkällä lenkillä tuuli sananmukaisesti pysäytti välillä. Olipa myrsky. Tuli juostua kahden kaupungin läpi. Ajankuluksi katselin vaalimainoksia. Tuntuvat olevan vanhan kiinalaisen sananlaskun ajatuksella tehtyjä :
"Kun sormi osoittaa kuuta niin tyhmä katsoo sormea."
Eräskin ehdokas on kuvauttanut kaljunsa jota reunustavat jäljelle jääneet hiustupot. "Kärkihankkeena uusi kolmostie" - tai sinnepäin. Tokihan olen katkera kun uusi tielinjaus tuhoaa kotiseutuni luonnon täysin. Uusi tie tulee menemään parinsadan metrin päästä kotijärvestäni. Ettei vaan olisi tarkoitus myydä hiukan hiekkaa sieltä Sasin harjun kotimailta siinä sivussa uuden tien alle suohon upotettavaksi ? Vanhan jo jäsentyneen tielinjan alla kun olisi ollut kovaa maata levennettäväksi.
Yleensäkin suhtaudun näihin vaalien paskapuheisiin kriittisesti. Minä kun saan kuunnella töissä esimerkiksi vanhusten kertomana tositarinoita hyvinvointivaltiosta. Kun kotiapu ei ehdi ja joku on ollut pesemättä neljä viikkoa. Suomen vanhustenhoito alkaa olla Euroopan kuulua - kuoliaaksimakuuttamista. Sensijaan että olisi väkeä riittävästi kuuntelemaan, liikuttamaan ja ruokkimaan korkeatasoisella valkuaisainepitoisella ruualla.
Sensijaan harva pysähtyy miettimään mitä merkitsisi jos äänestysprosentti jäisi alle 50. Kenenkä valtuuttamana sieltä käsketään jaksamaan töissä pidempään ? Kahden kauden jälkeen eläkkeelle... Mitäs jos lähdetään porukalla Portugaliin maksamaan veroja ?
Viikolla tuli pyllisteltyä muutenkin. Vaihdoin kolmeen autoon renkaat. Eli pesin myös kolmet talvipyörät ja siivosin autotallin kaupan päälle. Joku sanoo että siitä sait - mitä niitä autoja niin monta pitää olla ? Mutta kun yhdellä tehdään leipää, toisessa asutaan reilu kolmannes vuodesta ja kolmas on jo niin vanha että sitä eivät osta edes romanit torilla.
Tuossa siis ei lukenut mustalaiset. Eli älkää huolehtiko. Äitini perintönä tasa-arvoisuuden periaate on hallinnassa. Läpeensä selvä siis.
Näin keväällä kun katselee juoksukenkä- (lenkkitossu) mainoksia niin ihmetyttää tämä pronaatio ja supinaatio. Kaikenlaista askel-analyysiä ja -klinikkaa on tarjolla, asiantuntijoita. Kokeneena teuraana annan karskin ja maksuttoman neuvon jos nilkan kierrot askelluksessa askarruttavat.
Käykää rohkeasti kyykkypaskalla lenkillä. Jos tavaraa on toimituksen jälkeen kengän ulkopuolella kantapäässä niin se on ulkosyrjälle se kinttu. Jos taas tavaraa on kengässä sisällä tai sukalla niin ilmanmuuta se on sisäsyrjälle taipunut se kinttu.
Jos kuitenkin käy niin onnettomasti että tavaraa on molemmissa kengissä tai joka paikassa muuallakin niin käykää pytyllä ennen seuraavaa lenkkiä. Tai harjoitelkaa enemmän. Niin minäkin olen tehnyt. Etapista etappiin. Joskus myös tappiin muuten vaan.
Viikon hienoin ajatus on että voittoja ei saa mukaansa mutta henkisen kasvun voi ehkä saada. Tämä on peräisin ultrajuoksija Pekka Aallolta. Etappisikana olemisesta huolimatta olen taipuvainen uskomaan elämän jatkumiseen ja pelastukseen. Siksi odotankin uusia kilometrejä aina yhtä uteliaana.
Aikaperustaisiin ultrajuoksuihin valmistautuessa kun on mahdotonta laskea kilometrejä etukäteen valmiiksi. Ne täytyy ensin itse juosta. Koko elämänkin rikkaus on eräänlainen aikaperustaisuus. Ajan pituutta tosin emme itse tiedä joten eletäänpä täysillä ensin.

LOPUKSI :  

Kuusikymmenluvulla nuukien vanhempien perheeseen syntyneenä jouduin kärsimään puutteellisista äänentoistolaitteista. Oli vain vanha radio ja kaksi kanavaa. Tältäosinkin lapsuuteni oli siis vaikea.
Tuskaa lisäsivät Gary Glitter ja myöhemmin Taiskan Mombasa. Vielä tänäkin päivänä Kura-Tero (Liete) ja Jake (Nyman) yrittävät parhaansa mukaan aivopestä meitä maalailemalla Beatlesien tai Elviksen merkityksestä koko musiikkimaailmaan. Paskaa.
Sensijaan alla olevaa biisiä on luonnehdittu muunmuassa parhaaksi valkoisen miehen tekemäksi bluesiksi. Kolmoslevyn raita on jäänyt hiukan unholaan, joten muistutan märkäkorvia - osattiin ennenkin. Oikeasti.

 PS:

Kevät. Vesiraja aukeaa. Päästään kohta lenkille lyhyissä housuissa holkkiakin tuulettamaan.