sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

27. PÄIVÄ

Takana 1542,03 km
Tänään juoksin 80,07 km ajassa 10:32 tuntia
Päivän kokonaiskesto 15 tuntia.
Olemme Perniössä.
Juoksin aamulla Somerolta Maria Tähkävuoren kanssa Perniöön 59,38 km ajassa 7:42 tuntia.
Seuraan liittyi 12 km ennen Perniötä ex-temporee Jaana Thorström. Paljon naurettiin. 
Tämän osuuden kokonaiskesto oli huoltoineen 9:50 tuntia.

Päivän lintu : fasaani
Päivän vierasesine ojassa : solumuovinen retkipatja, nyt ei nukuttanut...
Eilinen biisi : Somerjoki / Laivat
Tämän päivän biisi : Dave / Pieni ja Hento Ote

Joskus ultrajuoksu ottaa koko päivän ja koko yönkin, mutta koskaan sille ei saa antaa itseään kokonaan.
Sensijaan välillä sille on annettava kaikkensa.

Kun Perniön Suomi-juoksun illassa sanon nuorelle ultraajanalulle että syö, pue enemmän vaatteita ja etene loppuun asti. Tulen aamulla katsomaan oletko vielä radalla, hyvää matkaa, niin tarkoitan sitä todella sydämestäni.
Toivon että hän saa ultrajuoksusta terveen harrastuksen ja mahdollisesti elämäntavan, joka kantaa vuodesta toiseen ja jonka ansiosta ihmisenä voi kasvaa kestämään arjen perkeleet.
Toivon että omalla esimerkilläni voin näyttää että kaikki on mahdollista jos on kärsivällisyyttä ja halua harjoitella.

Kun kirjoitan tätä olen lopettanut juoksijoiden kannustuksen Suomi-juoksun kilpailussa. 
Kysyin luvan juosta reitillä. Eikä seura tietenkään päästänyt minua sinne ilman numeroa mutta kilpailuun en osallistunut ! Tekivät minulle ihan oman numeron...
Minulle oli kunnia päästä seuraamaan Kalevi Montelan huikeaa 40. sadan kilometrin juoksua.
Sunnuntaina aamulla menen juoksemaan Kalevin kanssa vielä muutaman kierroksen ja lähden sitten kohti Hankoa.

Olkoon tämä päivä osoituksena kaikille tulosveikkaajille että olen Hangossa sitten kun luoja suo.
Kaikille on varmaan selvinnyt jo nyt mikä minulle on tuhannen mailin juoksussa kaikkein tärkeintä.
Ihmisten tapaaminen ja positiivisuuden luominen.
Joku varmaan ajattelee että käyhän se juoksu noin kun ottaa aikaa ja menee hissukseen.
Kokeilkaapa !
Juuri niin se käy...

Kun olen juossut Hankoon kerron Seppo Leinosen ja Hannu Tähkävuoren minulle järjestämästä vastaanotosta täällä Perniössä lisää ja julkaisen siitä myös kuvia.
Mutta - matka on vielä kesken.
Vielä vaan, aina vaan.

KLIKKAA KUVAA NIIN NE ISONEVAT JONOON KATSOTTAVKSI









5 kommenttia:

  1. THE MAN!!!! Jotenkin tiesinkin tämän. Silti tuntuu uskomattomalta lukea tämä. THE MAN. Aina vaan. 27.päivä ja 80km. Hei,hei, ystävät; what you think about? Kirjoitan tätä öisen wc-käynnin jatkumona. Tämä oli vain yksinkertaisesti tarkistettava, luettava. Hienoa, Pasi, THE MAN! Yöllä kieletkin voivat mennä sekaisin. Hippo, näin meidän kesken.

    Asetit tällä vuorokausi annoksella minulle juuri vähimmäismäärän 6vrk juoksuun, per.vrk. Vähempää ei kyllä kehtaa, kun THE MAN vetää kahdentenakymmenentenäseitsenäntenäkin vuorokautena 80km, vetäen sitä ennen n.56-57km vrk-annoksia. Pasi, uskallan todeta: Olemme innoissamme!

    VastaaPoista
  2. Uskomatonta! Vielä tuossa vaiheessa +80km!!! Täällä riivitään hattua pois päästä ja innokkaasti seurataan etenemistä. Tsemppiä loppumatkalle!

    VastaaPoista
  3. Tsemppia viimeiseen päivään. Täällä ollaan hengessä mukana koko päivän - aivan kuten on muuten oltu koko juoksun ajan.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustuksesta,vinkeistä ja juoksuseurasta Perniössä, maaliin mentiin niin että rapsahti. Väkisin syöminen hoiti homman ja kuuppa hoiti loput. t. keskinuori ultraaja

    VastaaPoista
  5. Kiitos kannustuksesta Perniössä, itse sain ekan ultran (60 km) juostua loppuun vaikka vatsa kapinoi 30 ja 50 km välillä. Olen vähän blogia seurannut, olet tehnyt syvän vaikutuksen minuun. Kaikkea onnea ja mukavaa kesää!

    VastaaPoista