tiistai 3. kesäkuuta 2014

23. PÄIVÄ

Takana 1277,19 km
Tänään etenin 55,20 km ajassa 6:49 tuntia. Koko päivä huoltoineen 10.10 tuntia.
Olemme Längelmäellä. Tästä on Tampereelle kohteeseemme noin 62 km. Reitti kulkee 9-tietä suoraan ohi Oriveden ja vasta Tampereella poikkean vanhalle Aitolahdentielle josta Kaukajärven kautta Hervantaan.
Tulee erittäin pitkä päivä joka jatkuu ainakin 19.00 asti jonka jälkeen on huoltoa ja saunaa jne.
Kuulumiset sitten huomenna siis myöhemmin.

Eilisen päivän vierasesine ojassa unohtui; se oli kaukosäädin
Tämän päivän vierasesine oli kyltti nurin ojassa, siinä luki Jämsän Ravit ...
Päivän lintu : satakieli

Päivä oli perkeleestä itsestään. Alun hyvän 20 km juoksun jälkeen alkoivat vasemman reiden helvetin tulet. Ne kestivät lähes loppuun asti. 
Sain kuitenkin taisteltua ja jätin kohtuullisen määrän kilometrejä taakseni.
Asteikolla 1-10 kivut olivat 7.
Päivä oli siis hyvä. Tämä on ultrajuoksua. Ei pullamössöä.
Uskon parempaan huomiseen.

Matkailuautomme vessassa on moni asia ratkennut tämän reissun aikana. Kerroin aiemmin teille kolmesta peilistä ja niiden kuvista.
Totesin siellä tänään että korvani ovat kasvaneet. Tämä voi olla optinen harha koska jos posket kapenevat niin korvat saattavat näyttää isommilta. Kuuloni ei kuitenkaan ole parantunut oleellisesti eli epäilen asiaa.
Teoriani mukaan alan päästä rantakuntoon. Rannalle on vielä matkaa ja kelitkään eivät suosi vielä.
Ihan oikeinko on ollut shortsit peräti neljänä päivänä juostessa - näin laskin. Voi olla viisikin mutta samapa tuo.
Ei tarvitse helteen kanssa tapella ? Älkää nyt viitsikö. Niin kuuma ei tulekaan että valittaisin tällä reissulla.

Minulta on kysytty olenko väsynyt. En osaa vastata koska en tiedä mitä väsymys-sana teille merkitsee.
Monet ihmiset sanovat olevansa väsyneitä jatkuvasti lähes kaikkeen. Heillä on siis liikaa tekemistä tai sitten he eivät tiedä mitä väsymys on.
Minä tiedän sen vain omalta kohdaltani.
Minä en väsy elämään koskaan.
Enkä ultrajuoksuun.
Jos joku haluaa tukea niin lähden juoksemaan maailman ympäri. Kirsille palkkaa ja kulut pois. Varmaan 200.000 dollaria arviolta riittäisi.
Ottakaapa yhteyttä niin lähdemme kiertämään. 
Otetaan vielä ystäväni Make mukaan pelaamaan golfia ja ajamaan autoa.
Voisin yrittää maratonin per päivä, tietenkin lepopäiviä silloin tällöin.
World Runiin on säännötkin olemassa. Niiden puitteissa.
Mentäisiin Venäjän halki ja Japani alas. Sitten Australia halki  ja Etelä- Amerikkaan. Siitä ylös ja Englannin kautta Eurooppaan. Kotiinkin joskus. 
Olisi mielenkiintoista seurata kuinka kirjoituskuntoni kävisi. Nytkin tuntuu välillä että on tulppa aivoissa. Tai jospa se onkin irtokarkki ?

Tässäpä nämä tällä kertaa.
Huomiseen.










Mitä sammakko sanoi pojalleen ? 
Syö säästäen savea - pitkä on maailman sivu.

Näin tänään tiekyltin : Lääläjärventie


2 kommenttia:

  1. Tämä on tietysti miten vain tarkasteltuna mittava suoritus. Ajatellessamme tätä kaikkea kokonaisuutta (kirjoitukset, mielenhallinta, selkeys, ongelmaratkaisut, juoksu..) on tämä aivan huikea paketti. Olemme kansa, joka ihannoi huikeita urheilusuorituksia. Toivoisin, että tämän paketin saisi lukea mahdollisimman moni fanaatikko.

    Tsemppiä, onnea ja terveyttä edelleen!

    VastaaPoista
  2. Kuulemma lyhin ja pisin matka voi olla puolisoiden välillä. Teillä näyttää ainakin tämä matka olevan lyhyt, onnittelut siitä !

    VastaaPoista