sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

21. PÄIVÄÄ TAKANA - KOLMEN VIIKON JÄLKEEN

Lähdin Nuorgamista juosten 12.5. kohti Hankoa. Juoksen Elämälle.

Olemme nyt Lievestuoreella, tästä on Jyväskylään 21 km.
Takana nyt 1166,27 km, kolme viikkoa juoksua.
Tänään 51,57 km ajassa 6:14 tuntia
Päivän kokonaiskesto 9:15 tuntia

Päivän vierasesine ojassa: kukkaruukku
Päivän lintu : joutsenia kaksi
Päivän biisi : Summertime Blues / Eddie Cochran

Eiliset biisit jäivät kirjoittamatta : Suvivirsi ja Somebody Put Something In My Drink / Ramones

Ultrajuoksussa on paljon asioita joihin edes ultrajuoksijat eivät osaa valmistautua. Kas kummaa, näinhän on elämässäkin.
Erään legendan mukaan jos ei valmistaudu pahimpaan sitä ei tapahdu. En suosittele tätä ultrajuoksussa mutta elämässä kylläkin.
Vaikein asia ultrajuoksussa tuleekin juoksun jälkeen. Mitä pidempi matka tai aika juoksua on takana voi juoksun loppumisen jälkeen tulla masennuksen kaltainen tyhjyys.
Vahvat kokemukset ja tunnetilat ultrissa saavat arjen näyttämään harmaalta ja niin kovin tutulta.
Kas kummaa, tämähän on kuten masennussairauden epikriisistä.
Kirsi on nähnyt kyyneleeni Unkarin 6-päivän juoksun jälkeen seuraavana aamuna. Keho ja mieli olisivat halunneet radalle mutta se oli suljettu. Kilpailu oli loppunut. Case was closed.
Tämän jälkeen jäimme Balatonfuhredin alueelle pariksi päiväksi. Keskustelimme asian pohjamutia myöten ja aloitimme loman. Budapestissä olin jo oma itseni mutta muisto lopettamisen vaikeudesta jäi.
Juuri nyt olen juossut yli kaksi kertaa enemmän kilometrejä ja yli kolme kertaa pidemmän ajan yhtämittaa. Voin vakuuttaa teille että asiat ovat hallinnassa. Täydellisesti.
Valtava keskittyminen päivästä päivään pitää sisällään jatkuvasti kysymyksen miten ihmeessä jaksan huomisen tai säilyn huomisen vielä terveenä.
Itsestäänselvä asia on että pakkoa ei vieläkään ole. Saan edelleen juosta. 
Jos en pääse Hankoon kestän sen henkisesti helposti. Matka on ollut jo tähänasti huikea kokemus ihmisyyteen ja positiivisuuteen.
Minulle numerot eivät enää merkitse mitään. Löydän arkeeni värejä joka päivä. Pelkkä utelias yrittämisen riemu uuteen päivään riittää.
---
Tänäänkin oli hyvä päivä. Oltiin ruokatauolla 21 km juoksun jälkeen kun Jari Määttä soitti ja ilmoitti tulevansa tienpäälle.
Jari on yksi niistä tervehenkisistä nuorista juoksijoista, joista toivottavasti kuullaan vielä enemmän kunhan perheenlisäyksen myötä elämä tasaantuu ja aikaa harjoitteluun irtoaa hieman enemmän.
Jari juoksi kanssani noin 25 kilometriä ja sai nähdä myös pitkänmatkan vaikeutta. Vasemman jalkani reisi hieman ilmoitteli ja lopussa saman jalan säären etuosa aivan nilkan yläpuolelta kipeytyi sekin hieman. Näistä ei nyt kannata tehdä numeroa. Enkä kirjoita tuohon edelliseen lauseeseen sanaa "vielä", en kiusallanikaan. Mutta nyt teki taas kipeää. Asteikolla 1-10 meni kutoseen.
Juoksin päivän loppuun kellonajan mukaan, en kilometrien. Tavaksi on tullut lopetella 18.00 maissa ja niin nytkin.
Huomenna minut tapaa hieman ennen puoltapäivää osoitteesta Seppäläntie 1, Jyväskylä . Siitä jatkamme sitten rantareittiä ohi Jyväskylän kohti Muurametta.
Mikäli minä kestän. Ja jalat kestävät. Ja mikäli taivas ei putoa niskaamme.
---
Kiitokset Jari Määtälle iloisesta seurasta ja kiitokset yläkertaan säästä. Kerrankin hieman lämpimämpää...

Aamun aloitus.



Aina on kivaa kun matka etenee.





8 kommenttia:

  1. Hitsi!!! Hienoa nähdä Kaustinen 24h v.2010 kisan tuttu, Jari Määttä kuvissa. :) Terveisiä!

    Pasille ja Kirsille kaikkea hyvää neljännen viikon alkaessa. Olen vielä To 5.6. asti koneen ulottuvissa. Sen jälkeen lähden mökille ja jätän tekniikat kotiin. Mutta hengessä olen mukana hamaan loppuun asti, vaikken enää päivityksiä laitakkaan To 5.6. jälkeen.

    Kaikki juoksemaan Pasin kanssa!

    VastaaPoista
  2. Hyvä hyvä Pasi ja Kirsi! Matka loppuu aikanaan, haluaa tai ei. Lauantaina nähdään jossain. Maria ja Hannu

    VastaaPoista
  3. Nyt vihroin ne Reiskat jalakaan huomisen pätkälle, niin vammat lähtee.
    -järvelä-

    VastaaPoista
  4. PASIN VIIKOT:
    VKO.1: 401,03km... VKO.2: 397,13km... VKO.3: 368,11km...

    Jorma Uotinen sanoisi: "Ei huonooo - mä annan KYMMENEN!!!" Mä kans, mutta vasta Hankossa. ;) Mennään vielä ysi ojossa.

    VastaaPoista
  5. hienoa Pasi olet jo kotimatkalla , jos kaikki natsaa nähdään Perniön maisemissa
    terveisin aateveli seppo

    VastaaPoista
  6. Koskinen rokkaa kohti neljättä viikkoa!!!

    22.vrk: Klo.9.45 varmistus soitto. Tilanne: Pasi liikkeellä! Jo 12km takana. Hieman itsensä luonehtimana kireä mieli. Minun tulkinta: Nälkäinen....

    VastaaPoista
  7. Eiköhän se tyhjyys täyty. Minä jäin ensimmäisestä ylipitkästä koukkuun, ja tavoite vuoden päähän. Kelit eivät mahdollistaneet. Tavoite seuraavaan vuoteen. Kyllähän se harjoittelu kasvattaa myös aika lailla, etenkin jos tavoite on vähän itseä suurempi.

    Pirä ittestäs hualta! Kyllä sullakin taitaa olla aavistus mistä mikäkin kipu tulee. Löydät kyllä keinot jatkaa loppuun.

    - X66

    VastaaPoista