keskiviikko 14. toukokuuta 2014

KOLMAS PÄIVÄ

Matkaa takana 185,13 km
Kolmas päivä 60,79 km
Juoksuaika 7,07 tuntia
Päivän kokonaisaika huoltoineen 10,40 tuntia

Päivän vierasesine ojassa : valkoinen keila
Päivän lintu : kurki
Vihdoinkin : komea hirvas (urosporo)
Päivän ääliöt : ajokoira plus kaksi sekasaksanpaimenkoiraa

Ei mp3 mutta ELO / 21st Century Man ja Laura Branigan / Self Control

Aluksi : Te olette ihania. On valtavan voimaannuttavaa lukea kommenttejanne. Luen ne aina kaikki vaikka en suoraan kaikkiin millään pysty vastaamaan. Kuten ystäväni lehdistötieteilijä Järvelä sanoi - kirjoittaminen on hieman haastavaa ns. "pää jäässä" juoksupäivän jälkeen...
---
Heräsin yöllä juomaan. Tuli heti tunne että nyt täytyy lähteä juoksemaan. Katsoin kelloa, se oli 00.30. Huokaisin ja nukahdin heti. Oven Kirsi oli laittanut takalukkoon, jotta en karkaisi ? Tai jostain muusta syystä. Täytyy selvittää.
Aaltoja Kirsille ! Hän tekee valtavan työn ja on aina iloinen.
Jos maanantaina elimistö protestoi ja tiistaina jalat niin tänään ei protestoinut mikään.
Nyt on kyse kärsivällisyydestä. Aamusta asti sai painaa jarrua eli kävellä välillä jotta vauhti ei nouse liikaa. Nyt siis ei saa innostua. Legendan mukaan innostuminen ei ole vielä kuntoa. (Lasse Viren)
Olipa hienot maisemat. Sain maantiedon oppitunnin paikalliselta Tuuruharjussa. Lisman kylästä alkava harju on Suomen toiseksi pisin ja ulottuu aina jäämerelle asti. Juostessaan oppii aina uutta.
Uskotteko että kiveksestä voi vetää suonta ? Juoskaa yhtä paljon kuin minä niin voitte saada sen selville - myös naiset.
Minulla on kestofani Jasmin 7 vuotta. Ultrajuoksija Onnin tytär. Onni oli kuvaillut aikomaani matkaa Jasminille ja tyttö oli tuumannut : "Varmasti oksentaa..."
Terveisiä Jasminille. Aamulla oli lähellä. Joku sanoo että ylirasitusta mutta kyse on lähinnä energiatasapainosta. Keho joutuu töihin valtavan energiamäärän käsittelyssä.
Hämeenkyrön Uutisoivan toimittaja esitti puhelimessa hyvän kysymyksen : Mitä jos usko loppuu ?
Usko ei lopu minulta koskaan. Sensijaan rohkeutta koetellaan. Kyse on uskalluksesta heittäytyä. Antaa mennä uskoen että selviää kun vierellä kuljetaan ja sitten kun loppu tulee voi olla rauhallisella mielellä.
Kehotankin kaikkia teitä toteuttamaan haaveensa NYT ! Ei sitku eikä mutku vaan heti.
Jos on oikein tiukkaa jaan päivän matkan aina mielessäni vain pienempiin osiin. On jaksettava tuolle liikennemerkille, tuolta kaiteelta kävelen hetken jne. Tosin tätä ei vielä ole tarvittu.
Lapin sään olen kokenut mutta nyt on ollut välillä humoristista. Ensin paistaa, sitten menee pilveen ja tuuli puree takaa munuaisiin. Sitten sataa lunta ja suoran päässä paistaa ja on kuuma. Pue tässä sitten.
Joku oli kiinnostuneena havainnut lintulistani. Listan ulkopuolelta löytyy esimerkiksi hanhi (valkoposki tai kanadan ?), joutsen, kanahaukka, telkkä ja västäräkki. Tiaisia ja peippo.
Päivällä mietin jotain juttua teille mutta unohdin. Sori. Ryhdyn nyt kahville Kirsin kanssa ja kuuntelen loput Telle Virtasen ohjelmasta - Oiee Como Va !

KLIKKAAMALLA KUVIA NE SUURENTUVAT.




Toukokuun tiimimuotia tuulen ujelluksessa.

PS. Aamulla kohti IVALOA, tästä on sinne 28 km. INARI on siis ohitettu.

11 kommenttia:

  1. Hyvää matkaa ja voimia - huoltajalle myös!
    Olette upea tiimi monella tavalla.

    VastaaPoista
  2. Hienosti on lähtenyt menemään.Tsemppiä edelleen! Kohta varmaan tapaat kuukelinkin! Mitenkä tossupuoli? Onko matkassa useita ja vedätkö samoilla pitkäänkin?

    VastaaPoista
  3. Samoilla linjoilla: hyvin on lähtenyt menemään. Samaan malliin vaan!
    Ja muutenkin mukavaa tekstiä syntyy juoksun lomassa :)

    VastaaPoista
  4. Hienoa seurata matkaasi. Ajatelmasi ovat täyttä kultaa!

    VastaaPoista
  5. pasi, kuvassa juokset asfalttia, etkä tasaiselta näyttävää hiekka-sorareunaa. kuis näin?
    t: kuvazuurnalisti-järvelä

    VastaaPoista
  6. Täällä myös seurataan tuota huikeaa matkantekoasi. Toivotan elämyksellisiä hetkiä jatkoon!

    VastaaPoista
  7. Nyt jo oikein aistii hyvän tekemisen meiningin, kun on päästy matkaan. Hienoa!

    VastaaPoista
  8. Keveitä askelia neljänteen päivää. Tänään ehdit varmaan Saariselälle asti.

    VastaaPoista
  9. Hienoa kun pysyt hyvässä kirjoituskunnossa ja kiitos tarinasta!
    Mietin tuota rasitusta ja palautumista; voisiko kunto jopa nousta kesken matkan vai onko kaikki vain kuluttavaa, vai saavutatko peräti tasapainon (jalat, pää, yleinen olotila).

    VastaaPoista
  10. Näitä on upeata lukea!
    Hienoa seurata tätä kovaa ja rohkeata suoritustasi!
    Lintujen lajimäärä jo mittava... tuota västäräkkiäkin kun ajattelet, niin se poloinen on tehnyt saman matkan... suunta vain toisinpäin, kohti pohjoista!
    Tsemppejä Pasi!
    Tekemisessäsi on tahtoa ja voimaa! :)
    Holle

    VastaaPoista
  11. Niin uskaltaa ELÄÄ, uskaltautua unelmoimaan ja elää ne todeksi. Hetki, tunti, km, vrk kerrallaan. Se on sinun matkasi, päämäärä pieninä palasina, josta kehkeytyy kuin taulu kun palaset loksahtelevat kohilleen. Kirsi tekee valtaisan työn huollossa, jaksamista hälle.

    VastaaPoista