19. PÄIVÄ

Takana 1062,40 km
Tänään meni 62,57 km ajassa 7:47 tuntia, huoltoineen koko päivä 11.00 tuntia.

Olemme Vehmasmäessä. Kuopio ohitettu ja Jyväskylään matkaa 122 km.

Päivän vierasesine ojassa: jatkojohto (ei tarvittu omaa on 35 metriä mukana)
Päivän lintu: harakka ja peippo
Musiikki, ei kuunneltu mutta illalla radiosta Ti Amo / Laura Branigan

-Saatana !
-Mitä ?
-Rintasyöpä vei tämänkin...
Ultrajuoksija Koskinen syö lakritsia ja radiosta kuuluu Laura Braniganin Ti Amo.
Juoksijalla on kylpytakki päällä ja Kirsi tiskaa.
On kovanpäivän ilta matkailuautossa.
---

Partasen Eka lähti heti aamusta rinnalle. Satoi vettä ja pisteltiin menemään.
Kirsi pääsi navigoinnissa helpommalla kun Ekan avovaimo Helena Aronen toimi opastajana omalla autollaan läpi Kuopion moottoriteiden kierron.
Ekan asiantuntemusta ultrajuoksusta soisi käytettävän Kuopion seudulla enemmänkin hyväksi. Ihan tyhjäpunttinen eikä tyhjäpäinen tuonikäinen mies ei nimittäin pistele Spartathlonia 33 tuntiin ja risaan. (246 km kilpailu Kreikassa)
Eka oli tiedottanut piireihin että tissihölkkääjä Koskinen saapuu kaupunkiin. Sain seurakseni juoksemaan myös Jarmo Väänäsen ja Juha Tuonosen.
Ennen neljän koplan kokoontumista ehdin antaa Radio Kuopioon haastattelun suorana ruokatauon jälkeen.
Juontaja soitti 14.30 vaikka piti soittaa 15.30. Kysyi että käykö kahden minuutin päästä kun biisi loppuu. Minä vanhana tiskijukkana (olen soittanut levyjä aikanaan 10 vuotta ammatikseni osittain oman toimen ohella ja päätoimeksikin) sanoin että täältä pesee, ladies and gentleman, DJ Pacius on the air tonight.
Oikein pätevä kaveri studiossa ja Radio Kuopio soittaa muuten ihan hyvää musiikkia joten kuunnelkaa ja fibaa punttiin kuten sanoin...

Hieno päivä hienossa seurassa. Mukava yllätys oli kun Kokkolassa mainiosti juossut Antti Näreaho tuli Susannan kanssa tervehtimään päivän jo kääntyessä lopulleen.
Vanhaa lämmittää kun nuori polvi nousee vaikka Antti pahoitteli että nyt ei päässyt mukaan juoksemaan. Täytyy siis treenata lisää että palautuu...vaikka minun vauhdissani nyt kyllä pysyy suhteellisen helpolla, tonni takana alkaa vaatimaan veroaan - ainakin loppupäivästä.

Lopetettiin Ekan kanssa Vehmasmäelle. Lukijoille on vaikea kuvata mitä ultraystävyys merkitsee.
Hieman yli 62 kilometriä rinnakkain ja vain toinen ultrajuoksija voi naamastani nähdä mitä on vaatinut tähän asti tuleminen ja mitä vaatii tästä jatkaminen.
Kiitos sydämestä Eka ja Helena ja kaikki muut päivääni tavalla tai toisella osallistuneet !
Ikimuistettavaa.
Huomenna tielle numero 9. Suuntana Jyväskylä.