EI PÖNTÖMPI VIIKKO

VIIKON 10. HARJOITTELUNI


Ma-18 km - 2.00.
Ti- 17 km - 1.57 poluilla nastoilla, liukasta.
Ke- ap. 8 km - 48 min. kotona tiellä. Ilta 8 km - 52 min. Tuurin kylällä.
To- 21 km - 2.11 Tuuri Onnela - Talasneva - Käpykangas ja takaisin, pääosin lumista metsätietä.
Pe- 35 km - 3.52 kotona asvalttia.
La- 14 km - 1.34 osin poluilla.
Su- Illalla 15 km - 1.38 tiellä tasaista, otsavalolla osin.

yhteensä 136 km - 14 tuntia ja 52 minuuttia

Ei tosiaan pöntömpi viikko. Joskus hyvä tunnelma syntyy itsestään. Very good flow You know.
Johtuen vähäisestä palkkatyön määrästä aikaa jäi itse asiaan. Ehdin käydä pienellä reissulla matkailuautolla Kirsin kanssa kyläkaupalla. Loppuviikko sujui pienimuotoista kylpyhuoneen kaappien uusimista kautta vanhojen fiksausta tehden sekä pihamme linnunpönttöjen keväthuollossa.
Juoksu ? Terveystilanteen paranemisen myötä olen vaihteeksi viikkooni tyytyväinen. Lauantaina astuin jossain vaiheessa ohi ja oikea nilkkani venyi etuosastaan hiukan kipuillen sitten illan joten sunnuntaina jätin lenkistä pois viisi kilometriä varmuuden vuoksi vaikka mitään ei enää tuntunutkaan.
Lisäksi muutenkin oikean jalan jalkapohjan jänne on vaivannut minua vaihtelevasti jo monta vuotta. Milloin mistäkin kohtaa - viimeaikoina kantapään puolelta. Kiihkomieliset fysioterapeutit suosittelevat aina kylmää ja venyttelyä mutta minun jänteeseeni on purrut parhaiten lämpöhoito. 
Tukipohjallisten ja tavallisten pohjallisten sekä ahkeralla kenkien vaihtelulla olen saanut pidettyä jalkani kunnossa. Onneksi ilmat ovat lämpenemään päin joten vanhempikin teuras alkaa vertyä - sitkeämpää keittolihaahan on kypsyteltävä muutenkin pitempään.
Ultrajuoksijoiden yleinen tapa on pitää nauhat varsin löysällä varsinkin kilpaillessaan. Tämä onkin hyvä tapa nestekierron edesauttamiseksi mutta mielestäni tässäkin on rajansa. Jalka tarvitsee myös hieman tukea vaikka neutraaleilla kengillä juostaankin. Jos kengän nauhat ovat jatkuvasti harjoitellessakin liian löysällä voi isojen toistomäärien myötä tulla virheasentoja joten juoksun tekniikkaan kannattaa joskus keskittyä.
Viikko jätti helpon tunnelman ja varmistaa myös sen että olen harjoittelussani täysin oikealla tiellä kohti tuhatta mailia. Jaksamiseen piti jättää varaa ja sitä myös näyttää jääneen. Valo ja kevään haju voimistuu.
Itsevarmuuden taustalla on kiitollisuus terveydestä ja nöyryys tekemiseen. Tavoitettani kohti menen tietoisena siitä että jokainen askel tuhannesta mailista on ensin juostava itse päivästä päivään ennenkuin matka täyttyy - aivan kuten koko elämässäkin.

           KLIKKAAMALLA KUVAA SAAT NE JONOON ISOMPINA KATSOTTAVIKSI

                           Nämä pöntöt ovat muuten kaikki omassa pihassani.

   Viikolla luettua: Lee Child - Tulilanka (Kiitos Raine tämähän on loistava kirjailija!)