LOKAKUUN ALUKSI

---
Arvostan blogiani lukevia ihmisiä siksi paljon että pyrin kirjoittamaan kerran viikossa. Joskus päivitysväli on hieman pidempi esimerkiksi matkustelun tai huonojen nettiyhteyksien vuoksi.
Koskaan en kirjoita väkisin - on oltava ajatus ja halu jakaa se.
---
Menneenä viikonloppuna osallistuimme Kirsin kanssa Matkailuautoilijat ry:n syystreffeille Vuoricaravanissa .
Sastamalan Ellivuoren Vuoricaravanista olen kirjoittanut jo aiemmin heinäkuussa , joten itse mainiosta alueesta voitte lukea lisää oheisista linkeistä.
Treffeillä eli syksyn valojuhlilla oli noin 130 matkailuyksikköä. Viikonlopun ohjelma oli ulkoilupainotteinen ja sisälsi mukavan yhdessäolon ja tuttujen tapaamisen lisäksi muunmuassa savusaunan ja leikkimielisen valoteoskilpailun.
Kirsin kanssa suureksi yllätykseksemme pokkasimme kilpailusta voiton. Sain lenkillä idean tehdä kivistä vuoren jonka sisään laitoimme paristokäyttöisen valonauhan ja huipulle Matkailuautoilijoiden lipun. "Elämänvuori"-teoksestamme valitsimme palkinnoksi lahjakortin ilmaiseen leirintävuorokauteen Vuoricaravanissa.
Yksi kohokohta oli tutustua Tomin ja Jaanan upeaan Concorde -autoon. Ajatus muutosta autoon osittain vakituisesti asumaan jäi edelleen kummittelemaan mieleeni. Matkakokemuksia oli  mukava vaihtaa ja maistuihan se kuohuviini porukalla omassa LMC-olohuoneessammekin...
En muista nauraneeni yhtäpaljon taas pitkään aikaan eli yhteisöllinen hyvä karavaaniharrastus jätti viikonlopusta virtaa pitkälle pimeään syksyyn.
---
Jotta totuus ei unohtuisi tein myös 11 km lenkin lauantaina Pirun lenkkiä neljästi kiertäen. Melko raskas ja mäkinen reitti toikin yllättäen ylimääräistä potkua jalkojen hermotukseen ja vauhti nousi vahingossa hienossa syyssäässä kuin itsestään.
---
Viikko oli siis iloinen. Vaikka mainitsin viikonlopun kuohuviinin ei lasillisesta kannata vetää vielä johtopäätöksiä. Tärkeintä on itse löydetty ilo.
Jos ihminen pystyy irtaantumaan elämäänsä hallitsevista illuusioista voi hän löytää ilon elämäänsä. Illuusiot häiritsevät näkemästä myös Pyhää. Pyhä on läsnä nyt ja tässä tänään - joka päivä. Pyhä on jokaisen ihmisen sydämessä valmiina. Sensijaan kyky löytää se on usein hakusessa.
Otan tähän nyt konkreetin esimerkin. Matkailuautoilu on erikoinen harrastus ja herättää joskus kummastusta - jopa kateutta. Syntyy illuusio että ostetaan kallis auto ja mennään sitten esittelemään sitä muille. Kuitenkin kyse on vain kokemisesta matkailun avulla. Uusien maisemien ja uusien ihmisten myötä maailma ajatuksineen avartuu.
Jos aikaa viettää autossa läpi vuoden paljon on selvää että vaatimukset kasvavat. Talvilämmin ja toimiva matkailuauto maksaa paljon ja sen koko kasvaa väistämättä rakenteiden tukevuuden myötä. Turha siis on kadehtia - on jokaisen oma asia mihin työnsä tulokset käyttää. Pääasia on että on mahdollisuus valita oma polku. Jopa mahdollisuus valita täysin erilailla yli normien.
---
Negatiiviset ajatukset eivät siis tule ihmiseen ulkoa vaan sisältä. Elämän tarkoitus on löydettävissä vain nyt, tässä hetkessä. Tarkoitus on elämänilo. Tästä kertovat Markuksen Evankeliumin seitsemännen luvun jakeet 14. - 23.
Nuo jakeet kertovat aukottomasti että Jeesus sanoi pahan lähtevän ihmisen omasta sydämestä ja saastuttavan ihmisen itsensä. Iloon pyrkiminen on itsestä kiinni. Ultrajuoksussa ilon tarve korostuu. Mielettömän raskaat haasteet vaativat kykyä sulkea mieli hiljaiseksi. Toisinsanoen kykyä nähdä valoisempaan itseensä ja etsiä voimaa valosta - ei pimeydestä.
Jos luulette että kykenin juoksemaan Unkarissa 6-päivän kilpailussa 545 kilometriä pelkästään hyvän harjoittelun tuloksena ette ole ymmärtäneet mitään. Ilman uskoa elämään ja iloon siinä en olisi edes kyennyt harjoittelemaan kilpailua varten saatikka edes juoksemaan sitä.
---
Syksy merkitsee monelle pimeyttä ja raskautta. Oma syksyni sensijaan tulvii iloa. Kausi on päättynyt - takana siis 6-päivän erittäin onnistunut juoksu Unkarissa ja positiivinen 24-tunnin kokemus Vierumäellä, väsymyksestä huolimatta.
Pienen ylimenokauden jälkeen on katseet syytä kääntää tulevaan kauteen. Harjoittelu alkaa marraskuun alusta. Sitä ennen nautin raikkaista lokakuun ilmoista. Hengitän ilmaa ja yritän löytää sen ensimmäisen päivän jolloin lumi alkaa maistua ja haista kielenpäällä. Mikä onkaan upeampaa kuin ensimmäiset pakkasaamut ja hiljainen lupaus paremmasta juoksukunnosta pidentyvien lenkkien myötä ?
---
SYYSKUUN SUMMAUS

Juoksua 300 km - yhteensä 40 tuntia ja 58 minuuttia

Yksi kilpailu: Vierumäki 24-h - 143 km (3. sija)

Juoksua on kertynyt tänä vuonna jo 3532 km joten siinä valossa syyskuu oli kevyt. Keskiarvo on 392 km per kuukausi...
---
VIIKON 40 JUOKSUT

Ma-Lepo
Ti-10km - 1.08
Ke-Lepo
To-13,5 km - 1.36. Osittain erittäin teknistä polkua.
Pe-Lepo
La-Ellivuori Pirun lenkkiä 11,5 km - 1.03. Eli hieman vauhdikkaammin.
Su- Lepo
yhteensä 35 km - 3 tuntia ja 47 minuuttia.

Naurettavaa mutta huilaa se vanhakin teuras joskus. Siis on pakko huilata...
---

KUVIA VIIKONLOPUN TAPAHTUMASTA
 

Kaikki eivät mahdu edes samaan kuvaan.

Avajaispuhe Vuoricaravanin portilla

Teletappi myy arpoja.

Valoteoksesta ei ole valitettavasti kuvaa, koska kamera teki tenän (taas). Täytynee hankkia uusi.