OIKEAMIELISYYS

 

Suomalaisiin on kateus sisäänrakennettu sekä hyvässä, että pahassa. Parhaimmillaan kateus motivoi yrittämään ja parantamaan omaa tekemistä, huonoimmillaan se myrkyttää ajattelun ja estää eteenpäinmenemistä.

    Pandemian seurauksena on syntynyt entistä sisäsiittoisempaa ajattelua, jolla nyt mediassa pyritään määräämään ihmisen elämänvalintoja. Ruoka, polttoaine ja sähkö ovat kalliita suomalaiseen ostovoimaan suhteutettuina. Yleisenä tulevaisuuden visiona tyrkytetään ilmastotalkoita, joiden seurauksena pienipalkkaisten elämä joidenkin mielestä muuttuu ahdistukseksi.

    Syrjäseudun työtön Pekka ja osapäiväkotisiivooja Pirjo vievät tölkit kierrätykseen Tokmannilta saadussa ilmaisämpärissä kestokassi kainalossa kauppamatkallaan kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Kulkuneuvona on tonnin hitsattu Toyota. Pariskunta ostaa tarjoustuotteita ja pudottaa sähkölammitteisen kotinsa lämpötilaa, polttaa puita tarjetakseen. Pariskuntaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta.

    Pariskuntaa ei kuitenkaan paljon lohduta hypetys sähköautoista, julkisista liikennevälineistä tai kaupunkiasumisesta. Inflaatio on maalla hiukan alle kuusi prosenttia ja kaupungissa puolitoista. On irvokasta, että mediassa niin sanotut oikeamieliset arvostelevat maalla asumista, puun polttoa tai bensiiniautoilua, kun samaan aikaan eteläsuomen isoista kaupungeista lennetään viidelläkympillä Eurooppaan edestakaisin viikonloppua juhlimaan.

    Suomalaisten varallisuus on alle Euroopan keskitason, Suomen talouskasvu on EU:n hitainta, mutta Suomen ilmastotavoitteet ovat EU:n kireimmät! Sähkön hintaa lämmityskaudella olisi laskettava kompensoimalla päästökaupan voittoja, polttoaineveroa laskettava ja korvaavat rahat siihen kerättävä tietulleina ulkomaisilta rekkayhtiöiltä. Kehitysapua ei kannata kylvää ikuisiin kriisipesäkkeisiin. Keinoja siirtymävaiheen helpotukseen on, halua toteutukseen ei.

    Ruoka Suomessa on kallista teollisuuden ja tukkukaupan katteiden sekä kilpailun puutteen vuoksi. Polttoaineen kalleus on suhteellista. 1985 mediaanipalkka oli 973 euroa ja bensiini maksoi 1,30 euroa litra. Viimevuonna mediaanipalkka oli 3140 euroa ja bensiinin keskihinta 1,92 euroa. Sähkö on kallista Euroopan kaasun hinnan ja kivihiilen riittävyyden pelon seurauksena. Sähkön hintaan Pohjoismaissa vaikuttaa mennyt kuiva kesä ja vesivaje.

    Euroopan turvallisuustilanne on kuitattu meillä tutulla lintukotomeiningillä ja kansan syvien rivien liikehdintää sekä mielenosoituksia vähätellään. Ilmastohysterian vuoksi Suomi on ajanut omavaraisuutensa melko ahtaalle. Turvetuotantoa ollaan ajamassa alas ja ekonomisti Nordealta toivoo tuulista kesää. Uuden ydinvoimalan käyttöönotto takkuaa ja Hanhikivelle suunnitellun seuraavan kanssa sählätään, koska sitä käytännössä ROSATOM yrittää alkaa rakentaa venäläisten rahoilla, ja se on uussuomettuneelle Suomelle kiusallista. 

    Suomeksi sanottuna kriisitilanteessa olemme täydellisessä kusessa niin ruuan, lämmön ja energian, kuin puolustuksenkin suhteen. Terveydenhuollon ja yhteiskunnan johtamisen tason näytti jo Koronapandemia.

    Minä en ole perinteinen setämies enkä pessimisti. Minusta meiltä kuitenkin puuttuu kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne. Globaalin digihypetyksen ja pilipalisaation seurauksena meiltä puuttuu oikea oikeamielisyys, toisesta ihmisestä välittämisen kulttuuri. 

    Yritykset joskus ennenvanhaan siirsivät osan voitostaan vaikeina aikoina hyödyttämään omaa paikkakuntaansa. Harvassa ovat sellaiset esimerkit, kuin Keminmaan sähkö- ja vesi, joka jätti joulukuussa 2021 sähkön siirtomaksun perimättä asiakkailtaan karanneiden sähkönhintojen vastaiskuna.

    Minä ansaitsin aikanaan yrittäjänä puolet vähemmän kuin kaksi työntekijääni. Tein valintani puhtaasti saadakseni ultraurheilla ja elää vapaana. Toisena painavana syynä oli työntekijöideni perhetilanne, heillä oli useimpia suita ruokittavana kuin minulla. 

    Muuttaessani Lappiin jätin taakseni maailman, jossa monet entiset kollegani istuvat edelleen pitkää päivää konkurssin partaalla harmaantuen, matkalla kohti ensimmäistä ohitusleikkaustaan. Mutta heillä onkin kauniimmat numerot tilillään kuin minulla koskaan.

    Suomalainen yhteiskunta kehittyy jatkuvasti enemmän siihen suuntaan, että ihminen on pelkkä työtätekevä hyödyke, jonka pitäisi pienestä vuokra-asunnostaan käsin olla yhteiskunnan ratas lähes kuolemaansa asti. Hän ei saisi harrastaa mitään, ei iloita mistään, eikä etenkään olla vapaa omassa elämässään.

    Suomessa on puhuttu perustulosta. Usein siinä keskustelussa väitetään, että perustulo laiskistaa ihmistä. Vie pois työn imun. Kysynkin, että minkä helvetin imun. Jo 1800-luvulla pohdittiin eräänlaista perustuloa, onko yksilöllä oikeus saada elantonsa maasta. Jo silloin puhuttiin tasa-arvosta, mikä ei minusta koskaan toteudu.

    Oikeamielisyys on minusta sitä, että ihminen itse valitsee elämänsä suunnan, asuinpaikan ja aktiviteettinsa. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole taata kaikille samoja mahdollisuuksia paitsi turvallisuuden ja terveydenhoidon suhteen. Mielenterveysongelmat ja näköalattomuus omassa elämässä johtuvat varsin usein mielekkään tekemisen puutteesta. Pärjätäkseen on epämukavuutta siedettävä.

    Pitäisikö heikommat sitten jättää pulaan. Ei toki, mutta mahdollisuuksia ei voi antaa loputtomasti. Johonkin pitää piirtää raja, joka on kaikkien tiedossa. On sitten jokaisen oma valinta meneekö tuon rajan yli. Yksi hyvä raja on oikeamielisyys.

    Demokratia - Rauha - Vapaus

    

 

VIIKKO 5.

Ma- Poluilla -29 asteen pakkanen 5,43 km - 39 min.

        Juoksumatolla 10,54 - 58 min.

Ti- Kylällä -27 pakkasta 6,01 km - 38 min.

Ke- To- Lepo

Pe- Perinteisen hiihtoa 13,02 km - 1.27.

      Juoksumatolla heti hiihdon jälkeen 5,49 km - 35 min.

La- Perinteisen hiihtoa Kirsin kanssa 13,02 km - 2.13.

Su- Perinteistä hiihtoa 15,57 km - 1.37.

      Heti hiihdon päälle juoksua tiellä 8,09 km - 50 min.

Juoksua 35,56 km - Hiihtoa 41,6 km - yhteensä 9 tuntia ja 1 min

 

VIIKKO 6.

Ma- Lepo

Ti- Siikajärventiellä perustaa 10,07 km - 1.01.

Ke- Tiellä ja jäällä moottorikelkkauralla 11,51 km - 1.14. Voimaharjoitus.

       Kävelyä Kirsin kanssa 4,18 km - 56 min.

To- Tiellä 10, 04 km - 1.04.

Pe- Perinteistä hiihtoa 20,28 km - 2.10.

      Heti hiihdon jälkeen juoksua 5,21 km - 37 min. Lumisade jatkui.

La- Kirsin kanssa lumikenkäilyä umpihangessa, joki- ja järvenjäällä 8,35 km - 2.41.

Su- Lepo. Selkä kipeä, mutta olisin levännyt jokatapauksessa. Aamulla -30 pakkasta. 

Juoksua 36,8 km - hiihtoa 20,28 km - lumikengillä ja kävellen - 12,53 km - yhteensä 9 tuntia ja 11 minuuttia.

 

TAMMIKUUSSA

Juoksua 197,29 km - Kaikki liikunta 34 tuntia ja 259,50 kilometriä.

Tammikuussa sain kolmannen koronarokotteen ja tiedon hallikilpailun siirtämisestä vuoteen 2023. Pudotin liikuntamäärää ja tämän alemmas sitä en voi pudottaa, mikäli aion kilpailla heinäkuun alussa kuuden päivän juoksussa.

Huhti-, touko- sekä kesäkuun harjoittelun tulisi muodostua juoksupainotteiseksi mikäli päätän yrittää yli 600 kilometrin tulosta Kauhajoella. Tunnen itseni hiukan vanhaksi ja väsyneeksi. On hiukan "taas" olotila, mutta tunnen itseni: se on ohimenevää. 

Syksyllä 2022 on suunnitteilla juoksureissu Norjan vuorille, mikä oikeastaan motivoi minua enemmän säilyttämään ja edelleenkehittämään vuonna 2021 saavutettua mainiota juoksurutiinia.