sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

AIKATAULUSSA - 31 PÄIVÄÄ STARTTIIN


VIIKKO 13. HARJOITTELUNI

Ma- 10 km helppoa ja hauskaa juoksua - 1.02.
Ti- 6 km verryttelyä ja venyttelyä - 40.57. Oikean jalan puolella keskimmäisen palaralihaksen kiinnitys it-kalvoon sekä reiden lihakset plus lonkankoukistaja kireät liiaksi. Ei normaalia harjoitusta.
Ke- Varovasti tunnustellen 8 km - 51.35
To- Perusjuoksua varovasti 16,6 km - 1.44.
Pe- 10 km - 1.03.
La-10 km - 1.00.
Su- 20,2 km reippaammin - 1.58. (Kv.5.53 min /km)

yhteensä 81 km - 8 tuntia ja 22 minuuttia

MAALISKUUN SUMMAUS

Juoksua 370 km - 40 tuntia

Viikko 13 oli hieman alakanttiin juostu oikean jalan oireilun myötä. Lihakset kiristävät kiinnityskalvoja.  Maaliskuun toteutunut kilometrimäärä oli suunniteltua pienempi, tosin vain noin 80 km joista 40 km jäivät puuttumaan  juurikin tältä viikolta 13.
Kokonaisuuden kannalta puuttuvat kilometrit ovat täysin merkityksettömiä. Olen aikataulussa ja saattoi tehdä hyvääkin levätä pois harjoituskauden rasitukset ennen kunnon nostovaihetta, joka alkaa Balatonin lämmössä parin viikon päästä.
Huomenna koti jää taakse, matkailuauton pyörät pannaan pyörimään ja nokka käännetään etelään. Pitkä ja raskas talvi jää taakse ja lähestyminen lämpöön toteutuu vaiheittain totutusti Baltia - Puola - Tsekki - Slovakia - Unkari. Perillä ollaan toivon mukaan 14.4., jolloin Balatonin ensimmäiset campingalueet avautuvat.

Lähden matkaan hyvällä tuulella, hyvässä kunnossa ja erittäin motivoituneena juoksemaan enemmän kuin koskaan. Suomeksi tämä tarkoittaa yli 545 kilometrin ennätykseni rikkomista noin alkajaisiksi. Koen onnistuneeni 600 kilometrin ylityttyä ja yli 700 kilometrin tulos on realistinen haave jos Kollaa kestää. Termillä "Kollaa kestää" tarkoitan juuri sitä samaa tinkimätöntä asennetta mikä 1939 - 1940 Aarne Juutilaisella oli kun Woldemar Hägglund esitti hänelle kuuluisan tiedustelunsa. Tosin nyt saa juosta karkuun ja kauas !
Mennyt harjoituskausi ylittää tuntemuksiltaan tähän astisen kliimaksin eli Tuhatta Mailia varten juoksemani harjoituskauden. Tunnelma on samanlainen kuin Suomen halkijuoksuun lähtiessäni - nöyrä mutta itsevarma ja valmis kärsimään epäinhimilliset tuskat tavoitteen saavuttamiseksi.

Juoksen monipäiväjuoksuja koska pystyn halutessani juoksemaan niitä. Kävin kesällä 2016 silloisen kotini Käpykolon keittiössä Kirsin kanssa keskustelun jossa määriteltiin tavoite 2017 kuuden päivän juoksuun. Sitten syksyllä isäni kuoli ja kaikki mureni. Vaikka kuinka halusin en pystynyt harjoittelemaan saati kilpailemaan vuonna 2017 haluamallani tavalla.
Kun nyt 2018 kuuden päivän juoksu on juostu niin kerron teille jossain vaiheessa mitä tuolloin 2016 kesällä keskusteltiin. Sama keskustelu nimittäin käytiin viime syksynä täällä Kotalan tuvassa. 

Olen pannut tähän harjoituskauteen kaiken ja hieman lisää päälle. Uskoni on horjumaton ja monen vuoden tauon jälkeen odotan nöyränä hyvää kilpailua.


Valmiina lähtöön kotioven edessä.

 

7 kommenttia:

  1. Mitä parhainta matkaa. Olkoon matkasi pitkä ja antoisa.

    VastaaPoista
  2. Oikein paljon onnea tulevaan koitokseen! Valmistautumisesi on ollut määrätietoista ja hienoa seurattavaa. Kiitos siis näistä kirjoituksista ja hetkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Antti. Kilpailu alkaa 3.5. ja on seurattavissa livenä, linkki kilpailusuunnitelmani-osiossa blogin sivupalkissa.
      Kirjoitan myös viimeisistä harjoitusviikoista sekä vielä tarkemmin koko valmistautumisesta kunhan ensin pääsen perille Unkariin.
      Stravan lenkkien kautta on seurattavissa missä olen matkalla menossa.

      Poista
  3. On ollut tosi mielenkiintoista lukea valmistautumista. Tsemppiä koko matkaan ja ennen kaikkea siihen suureen juoksuun. Ei muuta kuin 700 kilsaa kohti!

    VastaaPoista
  4. Kiitos ja hyvät ulkoilut koko porukalle !

    VastaaPoista