UNELMASTA MATKAN VARRELTA

Kun 28-vuotiaana sairastin syöpätaudin niin ainakin yksi asia on vuosien varrella kristallisoitunut – elämä on tehty elettäväksi ja unelma toteutettavaksi. Tämä ajatus on kantanut minua vuosien yli päivästä päivään mutta suurin asia mitä olen oppinut on nöyryys. Kaikin keinoin unelmaa kohti ponnisteltaessa tulee hetkiä jolloin mikään ei suju. Kärsivällisyys kuitenkin lopulta palkitaan ja matkan varrella on usein tullut huomattua että alkuperäinen unelma toteutuu toisin ja myös useimmiten täydellisen toisellalailla palkitsevasti mikäli on joutunut jostakin luopumaan perille päästäkseen. Tämä hinta on maksettava siitä että kaikkea ei saavuta koskaan eikä pidäkään saavuttaa.

Marraskuun viimeisenä päivänä elin yhden unelmani alun täydeksi aamulla Zellin kaupungin aamusumussa kun kahden viikon tauon jälkeen nyrjähtänyt nilkka antoi juosta viisi kilometriä auringon noustessa Mosel-joen virratessa majesteetillisesti vierelläni. Tunne oli sanoinkuvaamattoman riemukas. Pysähdyin lenkillä rukoilemaan pieneen avoimeen kappeliin aivan joen rannassa. Keskustelu Jumalani kanssa jää meidän kahdenkeskiseksi asiaksemme mutta pääosin siellä kiitettiin.

Unelmani on ollut pitkään että joskus saan päästellä Moselin laaksossa. Tällä tarkoitan sitä mitä kaikkea Moselin laakso matkailuautoilijalle tarjoaa, lukemattomia hienoja stellplatzeja yöpymiseen, huikaisevat maisemat, kohteliaita ihmisiä, hyvää ruokaa ja etenkin viinikulttuuria höystettynä pitkällä historialla aina Roomalaisten ajoista lähtien. Ja upeat puitteet juoksuun.

Taakse on jäänyt Lyypekki, Osnabrück, Trier, Hunsrück-Saarin kansallispuisto, Traben-Trarbach ja Zell (Mosel). Kirjoitin tämän ylläolevan Koblenzissa aivan siinä rannalla missä Rein ja Mosel yhtyvät. Pitäkää toisistanne huolta.

Viro, Pärnu ja Konsen leirintäalue 10. marraskuuta 2016.

Koska en päässyt päivittämään blogia Saksassa enkä Puolassa on tullut hieman taukoa - pahoittelut siitä. 
Koblenzissa ostin saksalaisen kaasupullon koska tiesin että kahdella suomalaisella ei loppumatkan kylmeneviä kelejä hoideta.
Kärsimme rengasrikon ennen Wetzlaria mikä aiheutti ylimääräistä päänvaivaa. Minulla toki on vararengas ja osaan saksaa auttavasti mutta rikkoutunut on saatava kuntoon heti. Ich habe fünf reifen und ein is kaputt...
Wetzlarista jatkoimme Torgauhun joka on muuten Hämeenkyrön ystävyyskaupunki.
Seuraavaksi vuorossa oli Lutherstadt Wittenberg jossa kävin sillä kuuluisalla ovella mihin teesit naulattiin tai sitten ei - ovi oli metallia.
Rajaseudulla näkee vielä selvästi miltä maailma Itä-Saksassa aikanaan näytti. Sama meno jatkuu meille entuudestaan tutun Puolankin puolella. Ajoimme kylmenevässä kelissä kivihiilisavuisten kylien läpi kohti Liettuaa. Selvisimme hengissä puolalaisten hulluista ohituksista ja siitä yhdestä kauriista jonka silmänvalkuaisia katselin matkailuauton sivulasin läpi seisoessani jarrupolkimella Kirsin pitäessä kojelaudasta kiinni - joskus se on lähellä.
Cottbus - Puolan Grodzisk Wielkopolski - Ilawa - Liettuan Kaunas ja nyt olemme tässä. Pärnu-joki on jäässä ja sataa lunta hiljalleen. Kaukana takana muistoissa Moselin laakso viiniköynnöksineen ja aurinkoineen. 
Saunoimme eilen lähes kolmen viikon tauon jälkeen. Kaiken kokemamme jälkeen suomalaisina pysymme edelleen mielellämme vaikka joskus hiukan paleltaa ja on pimeää. Huomenna kellumme kotiin.
Näin pitkän matkan annista saatte nauttia sitten myöhemmin kirjoituksieni sivujuonissa. Nyt teidän on tyytyminen muutamaan kuvaan jotka eivät välttämättä ole aikajärjestyksessä sillä koko maailmassakaan ei ole mitään järjestystä. 
Ne jotka väittävät että Saksassa ei ole metsiä tai vapaata luontoa eivät ole päässeet autobahnien bensa-asemien viinahyllyjä pidemmälle tai sitten he eivät vain uskalla edes ajatella kuinka lyhyt on aikamme täällä moninkertaisen historian ympäröimänä. 
Pitäkää toisistanne edelleen huolta.

Viikko 43.

Ei juoksua mutta paljon pyöräilyä ja kävelyä nilkan turvotuksen antamissa rajoissa.

Viikko 44.

Ma- 5 km - 39 min. Zell (Mosel)
Ti- 6 km - 39 min. Cohem
Ke- 7 km - 46 min. Koblenz
To- Lepo
Pe- 8 km - 55 min. Torgau
La-Su- Lepoa; nilkka turposi hieman taas. Puolassa matkalla kotiin.

Yhteensä 26 km - 2 tuntia ja 59 minuuttia.

LOKAKUUN SUMMAUS

59 km - 6 tuntia ja 23 minuuttia

VUOSIKILOMETRIT 2016

Marraskuun alussa yhteensä 2036 km (Voi voi ...) 

LOPPUUN MAANTIETOA :

Liettuassa kun ajetaan pohjoiseen löytyvät seuraavat kylät juuri tässä järjestyksessä :
Sitkunai, Aristava ja Seta.