METSÄ VASTAA

Pohtiessani tätä kirjoitusta olin sananmukaisesti varsin kaukana itse aiheesta. Juoksin Helsingin Vuosaaren rantamaisemassa kohti Mustavuorta ja nautin suunnattomasti juoksusta ensi kerran moneen kuukauteen. 
Vaikka Helsinki ilahduttavasti on pyrkinyt säilyttämään yhtenäisiä metsäalueita kohtuullisen lähellä keskustaa virkistyskäyttöön niin kaupunkimetsä on silti aina kaupunkimetsä. Ääni- ja valomaailmaltaan oikeampi metsä löytyy kulkemalla  hieman syrjemmälle pois infrastuktuurin keinotekoisuudesta.
Sain metsätyöt kotona tehtyä. Toteutin pienen hankintahakkuun jossa mänty- ja kuusitukkia kertyi 30 kiintokuutiota pinolta ammattimaisen puunostajan mittaamana. Lopullinen kertymä selviää tarkan sahamittauksen jälkeen. Yläkuvassa on valmiit omat pinoni. Käsitöistä kannattaa aina olla ylpeä.
Kaadoin Kirsin kanssa puut moottorisahalla ja useimmiten liinaa sekä vetotaljaa kaatoavustimina käyttäen. Lähes jokaiseen puuhun siis oli kiivettävä tikkailla noin seitsemään metriin. Pystyn kaatamaan puun noin kolmenkymmenen asteen sektorille ilman apuakin mutta varmuus on parasta rakennusten ja sähkölinjojen lähellä. Erehdyin vain kerran tuulisella säällä ja silloinkin pysyttiin neljänkymmenenviiden  asteen sektorissa mutta sekin on ahtaissa paikoissa ehdottomasti liikaa.
Kaadetut puut ajoin tienvarren noutopaikkaan mönkijällä jonka perässä telikärryssä on sähkövinssikäyttöinen puominostin. On luonnollista että sekä tissiä että rautakankea tarvitaan isompien tyvitukkien kyytiinsaamiseen tuolla varustuksella. Olenkin harkinnut hydraulisen kourakärryn hankintaa kun en tästä kai enää nuorenekaan. Tuollaisen kärryn hinta erillisellä hydraulikoneikolla varustettuna pyörii 5500 - 13000 euron välissä joten satsaus näillä puumäärillä on iso. Muna ja kana teoria toteutuu tässäkin : jos hankkii kärryn se on pakko kuolettaa eli sitten joutuu ainakin metsätöihin ihan tosissaan. Olisihan kärrystä polttopuunajossakin hyötyä mutta...
Asiaan vihkiytymätön lukija saattaa kuvitella että hankintahakkuulla saa hyvinkin puunmyyntituloa. Itse laskin pitkälti yli sata työtuntia joista käteenjäävä korvaus on noin viisi euroa tunnilta. Kokonaistuotosta kun vähennetään verot ja muut kulut, jotka tässä tapauksessa muodostuvat polttoaineista ja muista tarvikkeista. Jonkinverran täytyy laskea myös mönkijän huoltoon ja rikkoutuneisiin vinssin ja kärryn osiin. Onkin selvää että vaikka verotuksessa niinsanotun hankintatyön arvon saa vähentää niin pelkän rahan takia ei kukaan pakkasessa ja vesisateessa sahan kanssa hankintahakkuuta rehki.
Sensijaan saatua hyvää mieltä ei voi ostaa. Hyvä mieli muodostuu tässä tapauksessa siitä minkä näköiseksi metsä puiden kaadon sekä korjuun jäljiltä jää sekä ajatuksesta että tukeistani on valmiina sahatavarana jollekin muulle iloa vaikkapa seinäpaneelina. 
Mönkijällä jäljelle jäävien puiden juurille aihetetut tuhot ovat varsin pieniä ja jokamiehenoikeudella liikkuvat saavat ainakin minun jäljiltäni sitten torvisieniä vaikka eivät paneelia ostaisikaan.
Eräänä päivänä metsä tarjosi harvinaisen luontokokemuksen. Kotihuuhkajamme nappasi myyrän edestämme ja liiteli metsän suojiin saalis nokassaan ajaessamme mönkijällä toiselle metsäkuviolle. Hangelle jäi veritilkka ja kasa harmaita karvoja. Onkin kohtuullista että puun kaataja huomioi toiminnassaan sen että oikeasti se metsä on useiden eläinten koti. Tätähän ei tehometsätaloudessa ajatella lainkaan.
Tehometsätaloudesta on varsin karmea esimerkki oman kotitieni varressa. Tässä tapauksessa perikunta on todennäköisesti loppumattomassa rahapulassa ja toteutti metsälain mukaisen siemenpuuhakkuun. Kauniin nimen taakse kätkeytyy täydellinen metsän raiskaus ja oman onnensa nojaan jättäminen. Lohkolle jää pystyyn vain muutamia siemenpuita ja kaikki muu kaadetaan tai jyrätään moton kettinkien alle. Seuraavilla myrskyillä sitten kaatuvat osa näistä siemenpuistakin joten näky on lohduton.
Meilläpäin vanhaa kuusimetsää kurittaa myös maannousema. Tämä on sienitauti joka on maassa ja siirtyy sieltä alhaaltapäin puun sisään lahottaen kuusen pikkuhiljaa. Monista kuusirungoista sain sahata lähes kolme metriä tyvestä polttopuuksi. Laho kun ei sahalle kelpaa lukuunottamatta niinsanottuja sorvitukkeja joissa on kovalahoa vain muutama sentti keskellä. Tällöin puun pituus on oltava 5,20 metriä ja latva vähintään 25 cm halkaisijaltaan. Näitä en harmituksekseni saanut yhtäkään.
Meille luontoarvojen vaalimisen ja hyvän mielen lisäksi tuli myös polttopuuta latvuksista ja oksista. Havut hakattiin vesurilla pienemmäksi maanparannukseen. Tätäkään ei tehometsätaloudessa huoimioida lainkaan vaan pahimmissa tapauksissa kaikki hakkuujäte kerätään energiapuuksi haketettavaksi jolloin metsään ei jää uusiutumisen tueksi mitään. 
Useimpien avohakkuiden jälkeen kaupunkilaismetsänomistajat taivastelevat korjuukustannuksia ja veroja kuin myös palstan ulkonäköä. Voidaankin sarkastisesti todeta että muutaman vuoden päästä avohakkuusta ei ole enää rahaa eikä metsää eli jälkipolville lopputulos on nolla. 
Sensijaan meille maalla asuville syntyy muita ongelmia näistä valvomattomista vierastöistä. Konemiehet ajelevat isoilla hakkuukoneilla eli motoilla yksityistiet ruvelle siirtyessään lohkolta toiselle ja tukkiautojen armeija hoitaa loput. Usein kaupunkilaismetsänomistaja luulee että maksamalla tiemaksua 30 euroa vuodessa on kaikki kunnossa.  Tien korjauslasku voi tulla yllätyksenä ja pahimmissa tapauksissa mennään oikeuteen asti.

Alla olevista kuvista voitte valita kummassa metsässä itse liikkuisitte hakkuun jälkeen mieluimmin. Miespuolisena juoksijana arvostan myös sitä että kykenen etenemään maastossa ilman jalkovälissä törröttävää kuusenoksaa.
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Luonto voittaa ihmisen aina lopulta. Se kun jää tänne vielä meidän jälkeemmekin.

KUVAT SUURENEVAT KLIKATTAESSA.

OMAA TYÖNJÄLKEÄ

TEHOMETSÄTALOUTTA

VIIKKO 6.

Ma - Ti - Metsätyöt.
Ke- Lepo
To- Metsässä 12 km - 1.21.
Pe- "Lepo" ; hirvittävän lumisateen jäljiltä aurausta ja ajo Helsinkiin.
La- 14 km - 1.29. Rastilasta - Talosaareen päin.
Su- 12 km 1.13. Kuten lauantaina mutta lyhyemmin.

yhteensä 38 km juoksua - 4 tuntia ja 3 minuuttia.

LENKKIMAISEMIA RANNIKON KALASTAJAKYLÄSTÄ

VIIKOLLA LUETTUA :

JO NESBO : Poliisi