Kosketus Liikkuu

Kosketus Liikkuu

sunnuntai 4. elokuuta 2013

POHJOISEN KUTSU

Kotijänis. (yksi neljästä poikasesta jotka terrorisoivat pihaamme)

Pakatessani  harjoitusleirin kamoja katselin piharakennuksen yhdistetyn varasto- ja vierashuoneen seinälle koristeeksi ripustettuja Merrellin vanhoja vaelluskenkiäni. Jos kengät osaisivat puhua näillä olisi paljon kerrottavaa reissuilta Käsivarren Lapista. Vaeltaessani Kalottireittiä ensikerran 90-luvulla en osannut aavistaa kuinka tärkeäksi Yliperä eli Kilpisjärvi ja Käsivarren 50 viimeistä kilometriä minulle muodostuvat. 
Tuon ensikokemuksen jälkeen olen tasaisesti lähes vuosittain siellä vieraillut. Mistään muusta Lapin maisemasta en ole yrityksistäni huolimatta saanut rauhaa niin paljon kuin suur- ja välitunturien alueesta. Suomen korkeimmat tunturit. Kiviset rinteet ja ruuhilaaksot. Solisevat purot ja kohisevat joet. Hiljaiset autiot järvet. Suuri tyhjyys. Ja harvat ystävälliset ihmiset.
Etelän ihmiset kokevat Lapin kovin eritavoin - se heille suotakoon. Toiset keskittyvät hiihtokeskusten hotelleissa ja toiset autiotuvissa. Karkeasti siis toisille juoma kannetaan eteen ja toiset kantavat sen itse... Toiset tuskailevat sääskiä kesäisin ja toiset nauttivat tunturiluonnosta räkkäajan (juhannus - heinäkuun loppu) ulkopuolella. Eli toiset siis näkevät metsän puilta... Yhteistä lienee erilaisten kokemusten haku, pääosin luonnosta. Luonnossa tai sen ulkopuolella mutta Lapissa kuitenkin.
Itselleni puuton tundra ja kiviset tunturit antavat tilaa ajatella toisin. Kaikki turha on pois eli jälleen kerran jäljelle jää vain oleellinen. Itse en siis hae kokemuksia - pikemminkin pyrin niistä eroon. Tilalle saan rauhaa ja hiljaisuutta. Levollista yksinkertaisuutta. Perspektiiviä liikkumiseen yhdessä luonnon kanssa.
Lähtiessäni nyt harjoittelemaan pohjoiseen tunnelma on hieman poikkeava. Etukäteen tiedän että elimistöni ei Unkarin 6-päivän jäljiltä vielä kestä mitään ennätyskilometrejä. Jalkani, etenkään nivelten seutu ja jänteet, eivät myöskään kestä pelkkää tunturijuoksua koko leiriä eli tulossa on hieman kevyempi leiri kuin mitä etukäteen olin haaveillut. Tarkoitus on tehdä muutamia pitkiä reppujuoksuja ja niiden vastapainoksi kevyempää helpommassa maastossa ja teillä tietymättömillä.
Pohjoisen kutsu on kuitenkin vastustamaton. Haave arjen vapauteen toteutuu jälleen. Lähden mieli avoinna kuuntelemaan mitä tunturilla tällä kertaa on sanottavanaan.

VIIKKO 31. HARJOITTELU

Ma- 8 km - 49 min. hiekkatiellä
Ti- 12 km - 1.20, osin maastossa.
Ke-Lepo
To- 10 km - 1.04 hiekkatiellä.
Pe- Ap. 9 km - 1.01.  Ilta maastossa 15 km - 1.38.
La- Erittäin raskaassa maastossa, helle ja väsynyt mies 18 km - 2.13
Su- helppo 18 km osittain asvalttia - 1.55.

yhteensä 90 km ja 10 tuntia tasan, pikkunättiä pyristelyä.

HEINÄKUUN HARJOITTELU

Juoksua yhteensä 409 km johon aikaa kului 45 tuntia ja 30 minuuttia

Koko vuosi heinäkuun loppuun 2810 km.

LUKIJAKYSYMYS ; HARJOITUSTENI VAUHTI ?

Sähköpostiini, joka on blogin oikeassa yläkulmassa, saan aina välillä palautetta ja kysymyksiä. Tällä kertaa on kysytty harjoitusvauhdeistani tai niiden puutteesta (vitsi).
Olen aiemminkin todennut, että suurin osa juoksustani tapahtuu 6.00min./km - 6.40min./km vauhdeilla.
Koska harjoittelen säännöllisesti erittäin raskaassa maastossa kilometrivauhdit lenkkien kestoajan mukaan laskettuna ovat vieläkin hitaampia. Kello käy harjoituksissa kokoajan. Myös huoltaessa (vettä ja geeliä vyöstä kävellen) tai jopa mahantyhjennyksien aikana.
Juoksen säännöllisesti myös vauhtileikittelytyyppisesti hieman kovempaa sekä tiellä että maastossa. Vauhdit tuolloin ovat 4.30min./km - 5.00min./km.
Harjoittelen ainoastaan pitkiä ultramatkoja varten. Tarkoitus on kestää juoksua päiväkausia putkeen. Toivottavasti joskus kuukausiakin putkeen. Osaltani on taakse jäänyt aika jolloin maratonin tai puolimaratonin ennätystä yrititettiin tahkota paremmaksi.
Maratonin ennätyksekseni olen juossut talvella 3 tuntia 8 minuuttia ja puolikas kesällä 1.22. Tällä hetkellä arvioin pääseväni maratonilla alle neljän tunnin ja puolikkaan alle kahden reilusti. Näistä parantaminen vaatisi toisenlaista harjoittelua ja etenkin määrän vähentämistä - kuitenkaan ei enää intervalleja, kiitos.

Monenlaista matkavalmistelua, markiisi on pesun aikana poikkeuksellisesti auki koska sekin pestiin.




Elokuun 11. päivä alkaa englannissa 6-päivän ratajuoksu. Voimia Akulle ja Miikalle. Jurgen, laufen Sie bitte, muukalainen... (sisäpiirivitsi)

2 kommenttia:

  1. Terve!
    Hyvältä kuulostaa jo lappiin lähteminen, saati sitten vielä siellä reenaminen. Käsivarsi hieman mullekkin tutuksi tullut pari kertaa siellä vaeltamassa käyneenä. Karu mutta kaunis. Hengitä pasi raikasta lappia syvälle kehoon...sillä pärjätään jo pitkälle!!!!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia lenkkeilyseurasta ja hienoista ajatuksista, toivottavasti pääsemme joskus juoksuvaelluksellekin yhdessä. Oikein hyvää Lapin reissua sinulle täältä Keminmaalta :)

    VastaaPoista